Mediassa
Alle on koottuna Suomen televisiossa esitettyjä ohjelmia borrelioosista.
Tietofoorumin puolella on aiheista lisää. Siellä voi myös tutustua artikkeleihin ja juttuihin, joita on esiintynyt lehdistössä sekä radiossa.
MTV3 9.4.2008 45min: Borrelioosin hoito lapsenkengissä
"Joka neljäs Suomen luonnossa elävistä puutiaisista eli punkeista kantaa borreliabakteeria. Borreliaa eli borrelioosia kantavia punkkeja esiintyy kaikkialla Suomessa. Eniten niitä on kuitenkin Etelä-Suomessa, saaristossa ja Ahvenanmaalla. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna borreliaan sairastui 1300 suomalaista. Todellisuudessa tautitapauksia uskotaan olevan huomattavasti enemmän. Suomen Borrelioosiyhdistys arvelee, että viheliäinen bakteeri löytää vuosittain tiensä jopa 9000 suomalaisen elimistöön. Infektiolääkäreiden mukaan borreliatartunnan saa vuosittain 2000 - 3000 suomalaista.
Diagnostiikka hankalaa
Tilastoinnin epätarkkuus johtuu diagnostiikan ongelmista. Vasta-ainetestejä pidetään epätarkkoina ja niiden kehitystyö on yhä pahasti kesken.
-Lähtökohtaisesti diagnoosin pitäisi perustua kliiniseen arvioon, eli potilaalla pitäisi olla havainto punkin puremasta ja borrelioosiin sopivia oireita ennen kuin ryhdytään edes testaamaan, selvittää borrelioositutkija, lastenlääketieteen dosentti Pekka Lahdenne Helsingin yliopistosta.
Toisaalta diagnoosin tekeminen oireiden perusteella on hankalaa, koska borrelioosin oireet ovat niin moninaiset.
-Oireet voivat ilmaantua mihin tahansa elimistössä. Niitä voi olla iholla, nivelissä, sisäelimissä ja aivohermojen alueella. Voi olla kuumetta ja flunssankaltaisia oireita, kertoo korva- nenä- ja kurkkutautien professori Anne Pitkäranta Helsingin yliopistosta.
-Diagnoosin tekeminen on myös hankalaa, ellei potilaalla ole havaintoa punkin puremasta.
Terveyskeskuksessa epämääräisten hermosto- ja niveloireiden tai tulehduskierteen vuoksi ramppaavaa potilasta on hankala epäillä borreliatapaukseksi ellei punkin puremasta kielivästä rengasihottumasta ole havaintoa, Pitkäranta selvittää.
Antibiootteja ja kipulääkkeitä
Borrelioosi on varsin nuori infektiosairaus. Se tunnistettiin vasta 80-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa.
Tutkijat Suomessa ja maailmalla kiistelevät taudin hoitokäytännöistä. Osa asiantuntijoista uskoo borrelioosin nujertuvan muutaman viikon antibioottihoidolla. Osan mielestä bakteerin voittaminen edellyttäisi vuosien antibioottihoitoa.
- Suurin osa näistä pidemmällekin ehtineistä tautitapauksista paranee kolmen viikon suonensisäisellä antibioottihoidolla. Joidenkin kohdalla epämääräiset oireet saattavat jatkua vuosikausia, toteaa professori Anne Pitkäranta.
-Suomessa käytämme hoitona pääsääntöisesti näitä muutaman viikon antibioottikuureja. Niin kauan kun meillä ei ole riittävää todistusaineistoa pitkien antibioottihoitojen puolesta, on niiden antaminen jopa eettisesti kyseenalaista, täsmentää borrelioosintestausta kehittävään tutkimusryhmään kuuluva dosentti Pekka Lahdenne.
-Pitäisi olla vuosien seuranta, ennen kuin pystytään kiistattomasti sanomaan, että borreliabakteeri nujertuu muutaman viikon kuurilla, kritisoi Suomen Borrelioosiyhdistyksen sihteeri (ent.) Saila Tuokko.
-Joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan on voitu osoittaa, että muutaman viikon antibioottikuurilla nujerrettu borrelia piiloutuu elimistöön tullakseen myöhemmin uudelleen esiin, Tuokko jatkaa.
-Toistaiseksi meillä ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä siitä, että nämä myöhemmin esiin tulevat epämääräiset oireet johtuisivat kerran hoidetun borreliabakteerin uudelleen aktivoitumisesta. Sitä, mistä nuo jälkioireet sitten johtuvat ei tällä hetkellä tiedetä. Oman näkemykseni mukaan kyse on jonkinlaisesta immunologisesta muutoksesta kyseisten henkilöiden elimistössä, selvittää Pekka Lahdenne.
-Nivel -ja hermostokipujen vammauttamien potilaiden kannalta tilanne on karmaiseva. He sinnittelevät nyt päivästä toiseen vahvojen kipulääkkeiden turvin, kun helpottavaa antibioottihoitoa ei anneta, muistuttaa Saila Tuokko."
Yle Teema 20.8.2009 Punkkien ilta: Punkit ja borrelioosi, Puhetta punkkitaudeista
Yle Teema 20.5.2010 Punkkien ilta-uusinta, Borrelioosin uhrit-dokumenttielokuva (Under Our Skin)
"Punkkien teemaillassa saat tietoa punkeista ja niiden levittämistä sairauksista.
Illan alkuun klo 20.00 esitetään kotimainen reportaasi Punkit ja borrelioosi. Punkki eli puutiainen on yksi ihmiselle vaarallisimmista eläimistä Suomessa, huomattavasti vaikkapa sutta tai karhua vaarallisempi. Tässä Sakari Silvolan toimittamassa reportaasissa selvitetään, mikä tekee tästä pienestä, sokeasta hämähäkkieläimestä näin pahan riesan. Tuotanto: YLE Oppiminen ja tiede
Klo 20.30 seuraa kotimainen keskusteluohjelma, Puhetta punkkitaudeista. Kiistanalaisesta aiheesta ovat keskustelemassa infektiolääkäri Asko Järvinen HUSista ja lääkäri Ilkka Vartiovaara, joka on sairastanut borrelioosia yli 20 vuoden ajan. Juontajana Mia Paju. Tuotanto: YLE Oppiminen ja tiede
Illan päättää klo 21.15 esitettävä Tiededokumentti: Borrelioosin uhrit (Under Our Skin). Punkin puremasta alkunsa saama Lymen tauti on yksi aikamme nopeimmin leviävistä epidemioista. Usein tauti jää diagnosoimatta tai se diagnosoidaan väärin. Mitä seuraamuksia voi potilaille tästä koitua? Tuotanto: Open Eye Pictures, Yhdysvallat"
Yle Teema 25.4.2011 Punkkien ilta-uusinta
Yle Teema 13.7.2011 Borrelioosin uhrit-uusinta (Under Our Skin)
"Tosielämän trilleri ja järkyttävä paljastus siitä, kuinka lääketiede ei pysty vastaamaan yhteen suurimmista aikamme epidemioista. Tätä kaikkea on tiededokumentti Borrelioosin uhrit.
Palkittu dokumentti pureutuu punkin puremasta alkunsa saamaan Lymen tautiin eli borrelioosiin. Kauhu valtaa mielen dokumenttia katsoessa, ja olet hetkittäin vakuuttunut siitä, ettet enää koskaan astu jalallasi metsikköön tai makaa nurmella auringonottopuuhissa.
Usein tauti jää diagnosoimatta tai se diagnosoidaan väärin. Dokumentissa tarkastellaan, mitä seuraamuksia tästä voi potilaille koitua. Kuulemme pitkäaikaissairaiden surullisia tarinoita. Lukuisia visiittejä lääkäreille ja tuhansien dollarien kulut eikä diagnoosia silti heru. Dokumentin tieteellistä näkökulmaa vahvistavat alan asiantuntijoiden haastattelut.
Monet lääkärit ovat omistaneet elämänsä tutkimukselle, mutta pelottava Lymen tauti ei tunnu kiinnostavan. Borrelioosi on kuitenkin yksi aikamme nopeimmin leviävistä epidemioista. Mikä tähän on syynä? Määräävätkö globaalit lääkefirmat tutkimustyön resursoinnin, jonka seuraukset näkyvät vinoutumina terveydenhoitojärjestelmässä - ja mikä karmeinta - karuina ihmiskohtaloina. Andy Abrahams Wilsonin dokumentti on kaunistelematonta katsottavaa."
Yle TV1 18.5.2012 Inhimillinen tekijä: Suomen vaarallisin peto?
Yle TV1 24.5.2013 Inhimillinen tekijä: Suomen vaarallisin peto?-uusinta
"Punkki eli puutiainen on levinnyt jo miltei koko Suomeen, ja ensi kesästä ennustetaan punkeille suotuisaa. Tämän illan Inhimillisessä tekijässä puhutaan tuosta pienestä pedosta ja etenkin sen aiheuttamista sairauksista.
Silminnäkijä-ohjelman tuottaja Hannele Valkeeniemi oli perheensä kanssa kesällä 2009 leirillä Virossa, kun leirin jälkeen alkoi tulla outoja oireita. Kova, paheneva päänsärky, rajun flunssan tapaiset vilunväristykset ja väsymys veivät Hannelelta jalat alta. Hän kuvaa vaipuneensa ikäänkuin koomaan. Samaan aikaan vasempaan rintaan alkoi nousta punainen ihottuma. Koska oli tiedossa, että leirialueella oli paljon punkkeja, Hannele arvasi, että nyt on kyse borrelioosista. Lapset oli tarkistettu joka ilta punkkien varalta. Itseään ei sitten muistanut tutkia, Hannele sanoo.
Hannelen kunto heikkeni nopeasti, ja terveyskeskuksesta annettiin antibiottikuuri ensiavuksi. Lääkäri kuitenkin sivuutti päänsäryn ja väsymyksen kokonaan. Oireet sopivat sekä borreliosiin että aivokuumeeseen. Hannele sanoo, ettei oikeastaan edes osannut pelätä, että mitä tästä seuraa. Väsymys oli niin kova, että hän ainoastaan halusi nukkua.
Terveystieteen tohtori Soile Juvonen on tutkinut punkkeja ja niiden aiheuttamia sairauksia parinkymmenen vuoden ajan. Soilen mukaan punkkia voi ja pitääkin pitää vaarallisena. Punkin levittämä borrelia-bakteeri on nimittäin erittäin älykäs ja sitkeä bakteeri, jota läydettiin 5000 vuotta vanhasta jäämies Ötzistäkin. Bakteeri pystyy piiloutumaan, olemaan levossa ja aktivoitumaan uudestaan. Borrelioosin tekee hankalaksi se, että oireet ovat hyvin monimuotoiset ja yksilölliset. Punainen ihottuma puremakohdassa on varma merkki, mutta kaikki eivät ihottumaa saa. Joku saa lievän flunssantapaiset oireet, toiset taas miltei halvaantuvat. Puutiasaivokuume on borrelioosia harvinaisempi. Sitä vastaan on myös rokote.
Lääkäreiden ja tutkijoiden kesken vallitsee iso erimielisyys siitä, kroonistuuko borrelioosi. Toisten mielestä antibiottikuuri auttaa kertaheitolla, toisten mukaan taas monet vuosien mittaan tulevat oireet ovat samaa sairautta. Marjatta Valonen on sairastanut miltei koko elämänsä, on tulehduksia, liikkumisongelmia, kömpelyyttä, vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa. Hän vietti lapsena kesiä Turun saaristossa ja sanoo muistavansa punkit hyvin. Eräänä kesänä sinnikäs punkki tarttui päälakeen ja sen jälkeen sairastelu alkoi. Vasta vuonna 1999 verikokeessa löytyi borrelia-bakteeri. Marjatta joutuu käyttämään pyörätuolia ja työelämä sai pitkän sinnittelyn jälkeen jäädä.
Sekä Hannele että Marjatta ovat hankkineet itse tietoa borrelioosista. Vaikka Hannele arvelee, että lääkärit eivät katso hyvällä hänen kaltaistaan netistä itse diagnoosia hakevaa ihmistä, hän on sitä mieltä, että muuten tietoa ei kovin hyvin saa. Marjatta aloitti kirjastoista, ja nyt hän keskustelee netissä myös kohtalotovereiden kanssa.
Mitä Hannele sitten ajattelee tulevaisuudesta? Hän sanoo, että on täysin tietoinen siitä, että tämä ei välttämättä ollut tässä, vaikka oireet ovatkin nyt rauhoittuneet. Voi olla että uusia vaivoja tulee, mutta ainakin silloin tietää, mistä ne johtuvat. Perhe matkaa taas tulevanakin kesänä leirille, jokaisella on rokotus puutiaisaivokuumetta vastaan, ja entistä tarkempia ollaan punkkisyynien kanssa. Elämää ei kuitenkaan voi rakentaa sen varaan, että pelkää, Hannele muistuttaa."
Yle TV1 2.6.2014 MOT: Punkkipainajainen
"Synkimpien arvioiden mukaan jopa 10 000 suomalaista sairastuu vuosittain punkin pureman aiheuttamaan borrelioosiin. Osa potilaista jää vaille asianmukaista hoitoa kun lääkärit kiistelevät keskenään, kenellä borrelioosi on ja kenellä ei.
"Lääkärit nauravat meille. He sanovat, että vikaa on vaan päässä", julkisesta terveydenhuollosta lähes vuosikymmenen ajan apua hakenut Theresa Höglund sanoo maanantain MOT-ohjelmassa. Hän oli seitsemän vuotias punkin puraistessa. Todella vakaviksi oireet muuttuivat pari vuotta sitten.
"Puhekyky hävisi. Koko kropassa oli valtavat kivut. Sellainen olo kuin olisi koko ajan 40 asteen kuumeessa. Sitten tuli muistihäiriöitä. Oli todella pelottavaa, kun en enää muistanut lapsuuttani," nyt 24 -vuotias Theresa Höglund kuvailee.
Lääkäriksi opiskeleva Höglund sai Suomessa tehdyistä borrelioositesteistä negatiivisen tuloksen. Saksalaisen Augsburgin borrelioosiklinikan testin tulos oli, että Höglund sairastaa myöhäisvaiheen kroonistunutta borrelioosia.
Lääkärit riitelevät myös siitä, miten borrelioosia eli Lymen tautia pitäisi hoitaa. "Borrelioosi on todella hankala tauti ja vaikea diagnosoida. Erityisesti alkuvaiheessa se vaatisi kunnollisen hoidon", sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Kouvolassa asuvaa Jouni Pusilaa punkki puri 3,5 vuotta sitten. Puremasta ehti kulua lähes vuosi, ennen kuin hän alkoi saada jonkinlaista hoitoa. Oikea hoito löytyi vasta kaksi vuotta pureman jälkeen.
"Potilasta pompotellaan kuin kumipalloa paikasta toiseen. Lääkärit eivät jaksa kuunnella potilasta eikä kukaan ota vastuuta siitä, mitä tehdään," kritisoi Pusila, joka on lukuisia kertoja kiidätetty ambulanssilla sairaalaan, koska kivut käyvät ajoittain sietämättömiksi.
"Kun pahin kipukohtaus tulee, en yksinkertaisesti kykene tekemään mitään. En pysty olemaan sängyssä pitkällään, en pysty istumaan enkä oikein liikkumaankaan. Se lamaannuttaa täysin. Kyllä siinä raavaalla miehellä tulee tippa linssiin", 55-vuotias entinen sairaanhoitaja kertoo.
Monissa maissa on diagnoosi krooniselle borrelioosille. Suomessa diagnoosia ei ole, ja huonokuntoiset potilaat jätetään jopa oman onnensa nojaan.
Tutkija Soile Juvonen arvostelee lääkäreitä borrelioosin suoranaisesta vähättelystä.
"Borreliabakteerin aiheuttamat ihomuutokset voivat olla minkälaisia tahansa. Kun potilas alkaa näistä kertoa, ainakin hänet pitää ottaa vakavasti. Varmuuden vuoksi annettu antibioottihoito on vaarattomampi vaihtoehto kuin bakteerin leviäminen elimistöön", sanoo potilasjärjestö Suomen Lyme Borrelioosi ry:n asiantuntija.
"Surullista, että vuonna 2014 Suomessa on tilanne, että periaatteessa vain rikkaat voivat tulla terveiksi – ainakin kun on kyse kroonisesta borrelioosista", Theresa Höglund kritisoi."
Yle TV1 1.9.2014 Prisma: Salaperäinen Lymen tauti
"Lymen tauti eli borrelioosi leviää Yhdysvalloissa ja Kanadassa hälyttävää vauhtia, mutta monet potilaat diagnosoidaan yhä väärin. Kuinka Lymen taudista on tullut jo aidsiin verrattava epidemia? TV1 ma 1.9. klo 19.00.
Borrelioosi tai Lymen tauti on infektiotauti, joka tarttuu punkin puremasta. Oireina voi olla ympyrämäinen ihottuma sekä punoittava tai sinertävä pehmeä kasvannainen.
Tautia hoidetaan yleensä antibioottilääkkeillä. Kuukausia myöhemmin voi kehittyä muita oireita, joista tavallisimpia ovat neurologiset taudinkuvat kuten kasvohalvaus, aivokalvon-, hermojuuri- tai vastaava aivotulehdus.
Lymen tautia vastaan ei Euroopassa toistaiseksi ole saatavilla rokotetta. USA:ssa on saatu päätökseen laaja rokotekokeilu ihmisillä ja rokotetta kehitetään parhaillaan. Yksi rokote tuli Pohjois-Amerikassa markkinoille jo 1990-luvun lopussa, mutta se vedettiin pois sivuvaikutuksina ilmenneiden niveltulehdusten takia."
Yle Fem 14.11.2014 Dok: Yksin kivun kanssa/ Ensamma med smärtan Yle Fem 18.9.2015 Dok: Yksin kivun kanssa/ Ensamma med smärtan -uusinta
"Vakavasti sairaat borrelioosipotilaat eivät saa Suomessa apua. Toimittaja: Barbro Björkfelt."
"Du har inte borrelios – du är deprimerad
Annalina Ahlblad från Helsingfors är en av de många människor i Finland som lider av kronisk borrelios – en sjukdom som delar den medicinska världen i två läger.
I Finland är den officiella åsikten inom den kommunala sjukvården att det inte finns något som heter kronisk borrelios. Detta trots att det finns gott om forskning kring sjukdomen.
Annalina Ahlblad råkade ut för en allvarlig ridolycka för tio år sedan, och efter den började så småningom en räcka konstiga symptom och insjuknanden, såsom förkylningar som varade i evighet, ständigt återkommande urinvägsinfektioner, magproblem och värkar i hela kroppen, som blev bara värre. Tills sist förlorade Annalina arbetsförmågan då hon inte längre klarade av att stå upprätt.
Hon räknar upp en lång rad av kliniker, mottagningar och läkare som under årens lopp erbjudit henne psykmediciner och skickat hem henne utan sjukskrivning trots grymma smärtor – både innan och efter att det via tester fastslagits att hon verkligen lider av borrelios.
Annalina träffar nu regelbundet en smärtläkare på en privat klinik, och den enda vården av själva sjukdomen kommer även den från privat håll. Priset för vården – månadslånga kurer av intravenös antibiotika – är högt. En behandling kostar ca 150 euro, och det behövs tre till fem i veckan. Hennes föräldrar har hittills kunnat betala för detta, men det är så klart långt ifrån alla som har det så.
Annalina har lyckan att ha en familj och en partner som ställer upp för henne på alla sätt, inte minst psykologiskt. Ändå är hennes vardag tung p.g.a. ständiga smärtor.
Hur har alla de människor det, som är fullständigt ensamma med detta utan en enda person som tror på dem, frågar sig Annalina."
Yle Teema 28.5.2015 tiededokumentti: Uhkana puutiaiset
Katsottavissa Yle Areenassa 27.5.2015 asti http://areena.yle.fi/1-2205680
Borrelioosi pilasi Tomin, 44, uran – ”Oireet eivät lähde minusta koskaan pois”
https://www.is.fi/terveys/art-2000006117147.html
Borrelioosin pitkittynyt diagnoosi keskeytti upseeri Tomi Hiltuse
työuran.
JAAKOMMENTIT
Tomi Hiltunen on ollut punkinpureman vuoksi puolitoista vuotta poissa töistä. Ammatillinen työkyky on toistaiseksi mennyt, Hiltunen kertoo lääkärien sanoneen. KUVA: JARMO SIPILÄ
26.5.2019 10:08
– Lääkäri totesi, että borrelioosi, olkaa hyvä. Se on ollut teissä jo pitkään.
Haminalainen Tomi Hiltunen, 44, sai tammikuussa ensi alkuun järkyttäneen tiedon.
Tavallaan diagnoosi oli silti helpotus, sillä Hiltunen oli epäillyt jo vuosia saaneensa puutiaisten aiheuttaman borrelioosin eli Lymen taudin. Aikaisemmissa testeissä ei kuitenkaan koskaan ollut näkynyt viitteitä infektiosta.
Tartunta jo kesällä 2017?
Hiltunen uskoo saaneensa borrelioositartunnan kesällä 2017, sillä vuoden syksyllä hänen selkäänsä alkoi koskea mystisesti. Seuraavaksi lihaskunto alkoi heikentyä, ja näkökyky kärsi häiriöistä.
– Minulla oli hermosto-oireita, lihasoireita ja suolisto sekaisin, Hiltunen muistelee.
Hiltusen vointi romahti jopa niin alas, että hän joutui kahden viikon ajaksi sairaalahoitoon. Lääkärit eivät kuitenkaan löytäneet syytä Hiltusen oireille.
– Arviot olivat selkärankareumasta Crohnin tautiin ja syöpään. Minulta löydettiin nivelistöstä tulehduksia, ja ensimmäisellä kerralla yhdeksään niveleen laitettiin kortisonipistokset.
”Oireet eivät lähde minusta koskaan pois”
Lääkäri määräsi Hiltuselle vahvoja kortisoneja ja tulehduskipulääkkeitä. Oireet kuitenkin jatkuivat parin vuoden ajan, kunnes ne saivat hieman helpotusta alkuvuodesta oikean diagnoosin myötä.
Diagnoosin jälkeen Hiltunen sai antibioottikuurin kuukauden ajaksi. Seuraava antibioottikuuri on vuorossa syksyllä, kun elimistö on ehtinyt toipua edellisestä.
Oireita on silti edelleen.
– Lääkäri on sanonut, että nämä oireet eivät lähde minusta koskaan pois, sillä borrelioosi on levinnyt niin pitkälle. Hoidolla oireet kuitenkin helpottavat vuosien aikana.
Pitkittyneen diagnoosin vuoksi Hiltusta on vuosien saatossa hoidettu väärillä lääkityksillä, jotka ovat myös pahentaneet oireita.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Sain diagnoosin jälkeen lääkärin, joka ymmärtää borrelioosista, Hiltunen kiittelee.
Yli puolitoista vuotta poissa töistä
Hiltunen on ammatiltaan opistoupseeri, ammattisotilas. Tällä hetkellä työura näyttää kuitenkin tulleen päätökseen.
– Olen saanut kahdelta työterveyslääkäriltä lausunnot, että ammatillinen työkykyni on ainakin toistaiseksi mennyt. Olen ollut yli puolitoista vuotta poissa töistä.
Tällä hetkellä Hiltunen kuntouttaa itseään pitääkseen toimintakykyään yllä. Myös haastavammaksi muuttuneet kotityöt täytyy rytmittää.
Kahden kouluikäisen pojan isä kuvailee arjen muuttuneen todella paljon sairauden myötä.
”Turha tässä on märehtiä”
Tästäkin huolimatta hän haluaa pysyä positiivisena.
– Turha tässä on märehtiä, että olisipa tämä löydetty jo kaksi vuotta sitten. Ihmismielelle tulee tietysti aina kaikenlaisia pelkoja, mutta yritän sysätä ne syrjään.
Hiltunen panostaa myös itsehoitoon.
– Kahden vuoden aikana ruokavalioni ja liikuntatottumukseni ovat muuttuneet täysin.
Borrelioosin alkuvaiheen ihottumaa ei aina tule
Vakavia sairauksia levittävät punkit vaanivat jälleen tänä kesä suomalaisia.
Hiltunen kertoo löytäneensä ihostaan elämänsä aikana useita punkkeja, joiden puremia hän on käynyt näyttämässä lääkärissä.
Yksi punkki näyttää kuitenkin jääneen huomaamatta. Hiltunen ei koskaan saanut borrelioosin aiheuttamaa laajenevaa ja kehämäistä punoitus puremakohdan ympärillä.
Hän haluaa muistuttaa ihmisiä siitä, että punkkia voi olla vaikea huomata, ja borrelioosin alkuvaiheen ihottuma voi jäädä myös kehittymättä.
