ESS: Borrelioosi on mestaripiiloutuja

Borrelioosista ja lisäinfektioista kuten puutiaisaivokuumeesta kertovia artikkeleita ja ohjelmia TV:ssä, radiossa ja lehdistössä.

Valvojat: Borrelioosiyhdistys, Bb, Jatta1001

Vastaa Viestiin
Sailairina
Viestit: 696
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
Paikkakunta: Kaarina

ESS: Borrelioosi on mestaripiiloutuja

Viesti Kirjoittaja Sailairina » Ma Elo 03, 2015 11:24

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/ ... piiloutuja

Kotimaa 31.5.2015 Päivitetty: 31.5.2015

Borrelioosi on mestaripiiloutuja
Kroonisesta taudista on lähivuosina luvassa uutta tietoa

Borrelioosin hoito parin viikon antibioottikuurilla on helppoa, jos tauti havaitaan nopeasti. Levinneen, aluksi huomaamatta jääneen taudin hoitokäytännöt vaihtelevat. Edennyttä tautiakin hoidetaan Suomessa kolmen–neljän viikon antibioottikuurilla. Monissa Euroopan maissa suositaan pitkiä, jopa reilun vuoden kestäviä antibioottikuureja, kertoo Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalainen.

Suomalaisiakin on lähtenyt hoitoon esimerkiksi Saksaan, jonne monet lähettävät myös verinäytteitään analysoitavaksi. Näiden näytteiden tuloksiin eivät kaikki terveysalan ammattilaiset Suomessa luota.



Levinneeseen, krooniseen borre­lioo­siin suhtaudutaan Suomessa usein epäillen. Lähivuosina taudista on kuitenkin luvassa uutta tietoa, sillä borreliabakteeria tutkitaan parhaillaan Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella.

– Selvitämme erityisesti, miten borrelia voi aiheuttaa kroonisia infektioita, tohtorikoulutettava Leena Meriläinen kertoo.

– Bakteeri pystyy muuttamaan muotoaan normaalista korkkiruuvimaisesta spirokeetasta pyöreäksi, kun ympäristö muuttuu sille epäsuotuisaksi. Muotoa muuttaessaan se pystyy paremmin piiloutumaan immuunipuolustukselta.

Tutkijat ovat huomanneet, että jotkut pitkään borrelioosia sairastaneet potilaat tuottavat vasta-aineita nimenomaan näitä pyöreitä muotoja vastaan mutta eivät välttämättä spirokeettamuotoa vastaan.

– Bakteerin muuntautuminen tähän pyöreään muotoon saattaa liittyä pitkittyneen infektion kehittymiseen. Asiaa pitää kuitenkin vielä tutkia paljon, Meriläinen toteaa.



Borreliabakteeri hakeutuu tutkijan mukaan mielellään kudoksiin, joissa ei ole paljon verta, kuten niveliin.

– Näin bakteeri pystyy paremmin suojautumaan antibiootin vaikutukselta. Bakteeri myös jakaantuu hitaasti. Tämä puoltaa normaalia pidempiä antibioottikuureja.

Euroopassa borreliabakteerilla on kolme yleistä alalajia, ja Suomessa testataan yleensä kahden lajin vasta-aineet. Testin tarkkuus ja herkkyys riippuvat monista asioista.

– Rajatapaukset luokitellaan meillä helposti negatiivisiksi. Saksassa testataan borrelioosia usealla eri menetelmällä yhtä aikaa. Se todennäköisesti lisää positiivisten tulosten määrää.



Suomessa noudatetaan yleensä amerikkalaisten infektiolääkäreiden yhdistyksen, IDSA:n, hoitosuosituksia, joiden mukaan muutaman viikon hoito riittää tuhoamaan bakteerin kaik­kialta elimistöstä.

– Toista koulukuntaa edustaa Lymen tautiin erikoistunut kansainvälinen järjestö ILADS. Se on sitä mieltä, että hoidot ja käytetyt antibiootit pitää valita yksilöllisesti. Kuurit ovat usein huomattavasti pidempiä kuin IDSA:n, terveystieteiden tohtori Soile Juvonen selittää.

Hänen mielestään kumpikaan koulukunta ei voi tällä hetkellä tietää lopullista totuutta levinneen borrelioosin hoidosta.

– Suomessa kroonisesta borrelioosista kärsivät eivät usein saa hoitoa borrelioosiin, koska IDSA:n näkemysten mukaan borreliabakteeri ei aiheuta kroonisia oireita. Monioireiset potilaat lähetetään erikoislääkäriltä toiselle. Useimmille kertyy lukuisia diagnooseja ja hoitoja. Pitäisi pysähtyä miettimään potilaiden oireita kokonaisuutena ja saada eri koulukunnat yhteistyöhön, Juvonen toteaa.

Jotkut potilaat turvautuvat yritti- ja ruokavaliohoitoon. Juvosen mukaan ne eivät välttämättä tehoa nopeasti, mutta kroonisen borrelioosin hoito onkin hänen mukaansa maratonlaji.



Punkkitaudit vaivaavat entistä useampia. Borrelioosiin sairastuu jo noin 6?000 suomalaista vuosittain – määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Punkin purema jää helposti huomaamatta, eikä ihottumaa aina tule. Silloin bakteeri voi päästä leviämään ja aiheuttaa myöhemmin monenlaisia oireita ja pysyviä kudosvaurioita.

Soile Juvosen mukaan Euroopassa levinneet borrelioosit ovat usein neuroborrelioositapauksia, joiden oireina on muun muassa päänsärkyä, tuntohäiriöitä, puutumista, pistelyä ja raajojen heikkoutta.

Suomalaistutkimuksen mukaan kolmen viikon antibioottihoidolla paranee noin 90 prosenttia levinneestä borrelioosista. Jos oireita jää, kyseessä ei ole krooninen borrelioosi vaan jälkioireisto. Tätä näkemystä on useasti tuonut esiin professori, infektioylilääkäri Jarmo Oksi Turun yliopistosta. Hän varoittaa Lääkärilehdessä potilaita oireiden tulkinnasta ”Dr. Googlen” tai ”Dr. Somen” avulla.

Sunnuntaisuomalainen

Sailairina
Viestit: 696
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
Paikkakunta: Kaarina

Re: ESS: Borrelioosi on mestaripiiloutuja

Viesti Kirjoittaja Sailairina » Ma Elo 03, 2015 11:27

http://www.iltalehti.fi/terveys/2015031 ... tml#Scen_1

Torstai 12.3.2015 klo 12.20 (päivitetty klo 14.00)

Tutkimus: Borreliabakteeri pystyy ehkä piiloutumaan ihmisen elimistössä

Borrelioosia aiheuttava borrelia-bakteeri pystyy ehkä piiloutumaan ihmisen immuunipuolustukselta.

Laboratoriokokeissa havaittiin, että ihmisen seerumi edistää bakteerin muuntautumista pyöreiksi muodoiksi, joissa bakteeri on lepotilassa. Tämä viittaa siihen, että bakteeri saattaa muuttaa muotoaan myös ihmisen elimistössä, mikä edistää sen piiloutumista immuunipuolustukselta.

Borreliabakteerin normaali muoto on spiraalimainen. Olosuhteiden muuttuessa epäedullisiksi se pystyy muuntautumaan pyöreään muotoon, jossa sillä on hyvin vähän aineenvaihduntaa. Pyöreästä muodosta borrelia voi palata myöhemmin takaisin spiraalimaisiksi, aktiivisiksi ja lisääntymiskykyisiksi bakteereiksi.

Borreliaa aiemmin tutkineet tutkijat ovat olleet erimielisiä siitä, mikä on ei-tyypillisten muotojen rooli borrelioosin kehittymisessä ja miten ne liittyvät kroonistuneeseen borrelioosiin. Lisäksi bakteerin eri muotojen ominaisuuksista on tiedetty varsin vähän.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että bakteerin eri muodoilla on erilaiset biokemialliset ominaisuudet. Tästä saattaa olla hyötyä taudin havaitsemisessa.

Tutkimuksen tekivät Jyväskylän yliopiston tutkija Leena Meriläinen yhdessä dosentti Leona Gilbertin johtaman tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusartikkeli julkaistiin Microbiology-lehden maaliskuun numerossa kansikuvajuttuna.

Vastaa Viestiin