HESARI: Borrelioosin kroonistuminen jakaa lääkärit

Borrelioosista ja lisäinfektioista kuten puutiaisaivokuumeesta kertovia artikkeleita ja ohjelmia TV:ssä, radiossa ja lehdistössä.

Valvojat: Borrelioosiyhdistys, Bb, Jatta1001

Vastaa Viestiin
Sailairina
Viestit: 696
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
Paikkakunta: Kaarina

HESARI: Borrelioosin kroonistuminen jakaa lääkärit

Viesti Kirjoittaja Sailairina » Ma Elo 03, 2015 11:03

http://www.hs.fi/hyvinvointi/a130596668 ... ref=og-url

HYVINVOINTI 30.6.2015 16:48 Päivitetty: 1.7.2015 10:56
Virve Rissanen
HELSINGIN SANOMAT


Borrelioosin kroonistuminen jakaa lääkärit kahteen koulukuntaan – potilaat joutuvat kärsimään

Borreliabakteerin jäämistä elimistöön ei ole todistettu tieteellisesti, mutta jälkioireita saaneiden potilaiden kokemukset ja Jyväskylän yliopiston uudet tutkimukset puhuvat kroonistumisen puolesta.

Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti on yleisesti tunnettu antibioottikuurilla hoidettava vaiva. Osa borrelioosipotilaista saa kuitenkin niin sanotun myöhäisborrelioosin, joka voi tehdä potilaan työkyvyttömäksi.

Lääkäreiden keskuudessa vallitsee jyrkkä koulukuntaero siinä, uskotaanko myöhäisvaiheen borrelioosin olevan kroonistunut vaiva – pahimmillaan oireita pidetään psyykkisinä.

Marjatta Vuori sairastui borrelioosiin eli Lymen tautiin 10-vuotiaana jouduttuaan punkin puremaksi.

"Muistan, kun löysin punkin päälaeltani. En tiennyt, mikä se oli, ja juoksin aikuisten luo."

Ensin Vuorelle tuli tyypillinen ihomuutos, eli punoittava rengas, ja myöhemmin hän on kokenut lähes kaikki taudin jälkioireet halvausta myöten.

Aluksi sairautta ei edes tunnistettu borrelioosiksi. Lisämunuaisten tulehdusta hoidettiin ensin sikotautina. Ensimmäiset borrelioositestit otettiin vasta Vuoren oltua yli 40-vuotias ja kolme vuotta työkyvyttömänä. Testi näytti positiivista. Silti Vuori sai suonensisäistä antibioottia vasta lähes kymmenen vuotta myöhemmin, kun testi tehtiin uudestaan vuonna 2006. Sen jälkeen hänen oireitaan ei enää epäilty psyykkisiksi.

"Suomessa vain kaksi yksityislääkäriä ovat kohdelleet asiallisesti ja antaneet hoitoja", Vuori kertoo. Hän on käynyt hoidoissa myös Saksassa, Espanjassa ja Venäjällä.

Lymen taudin jälkioireet tuottavat ongelmia lääketieteelle, koska niiden syntymekanismia ei tiedetä.

Lääketieteen professori ja 40 vuotta Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ylilääkärinä toiminut Ville Valtonen hoitaa eläkepäivinään sivutoimisesti Lymen taudin jälkioireistosta kärsiviä potilaita.

Noin 10-15 prosenttia laajentuneen borrelioosin sairastaneista ei palaa entiselleen antibioottihoidon jälkeen, mutta kukaan ei tiedä miksi.

"Virallinen lääketiede ei ole pystynyt osoittamaan lääkettä näihin jälkioireisiin", Valtonen sanoo.

Potilaat kuvaavat tilaansa krooniseksi borrelioosiksi, mutta Valtosen mukaan lukuisista tutkimuksista huolimatta ei ole pystytty osoittamaan, että bakteeri todella jäisi elimistöön. Samaa korostettiin Tiede-lehden blogikirjoituksessa viime kesänä.

Siksi potilaat, kuten Marjatta Vuori, joutuvat turvautumaan yksityisklinikoihin. Kun oireistoa ei tunneta, sen on helppo epäillä lähtevän korvien välistä.

"Koko lääketieteen historiassa kaikkea tuntematonta on pidetty psykiatrisena ongelmana. Myös mahahaavapotilaat lähetettiin ennen psykiatrille", Valtonen muistuttaa.

Yksityisklinikoillakin on ongelmansa. Valtosen mukaan esimerkiksi Saksassa moni klinikka rahastaa suuria summia ja toimii epäeettisellä pohjalla. Valtonen tekee itsekin vastaanotollaan hoitoja, joita kansallisissa suosituksissa ei mainita.

"Olen kokeillut potilaille suosituksia pidempiä doksisykliinihoitoja ja huomannut, että osa heistä hyötyy niistä. Aina pitää toki punnita hoitojen sivuvaikutukset", Valtonen sanoo.

Terveystieteen tohtori Soile Juvonen on Lymen taudin jälkioireistosta kärsivien puolestapuhuja ja Suomen Lyme Borrelioosi ry:n asiantuntija. Hän kuvailee lääkäreiden koulukuntaeroa "ihmeelliseksi taisteluksi".

Taistelun taustalla on kaksi järjestöä, Infectious Disease Society of America (Idsa) ja The International Lyme and Associated Diseases Society (Ilads).

"Ilads:in tutkijat ovat sitä mieltä, että borrelia-bakteeri selviää elimistössä ja Suomessakin käytettävä vasta-ainetesti ei pysty paljastamaan sitä. Idsan näkemyksen mukaan enintään kahden kuukauden antibioottikuuri on riittävä tappamaan bakteerin. Suomen suositukset perustuvat Idsaan", Juvonen selittää.

Hän kertoo saavansa lukuisia yhteydenottoja lääkäreiltä, jotka uskovat borrelian kroonistumiseen, mutta eivät uskalla antaa hoitoja sen mukaan.

"Tiedän lääkäreitä, joita on uhattu työpaikkansa menettämisellä, jos he hoitavat potilaita vasten suosituksia. Välillä tuntuu siltä kuin olisi tekemissä salaseurojen kanssa", Juvonen päivittelee.

Myös potilaat arkailevat taudistaan puhumista. Nimettömänä pysyttelevä Lymen taudin jälkioireistosta kärsivä nainen kertoo HS:lle, että sairastamisesta on tullut kokopäivätyö.

"Potilas jätetään heitteille. Jälkioireisto matkii erilaisia sairauksia: se voi olla melkein diabetes tai vaikka melkein ALS. Tätä ei usko todeksi, ellei itse elä sen keskellä", potilas kertoo.

Hän toimi työaikanaan liikkeenjohdon konsulttina kahden akateemisen tutkinnon voimin, mutta joutui jäämään pari vuotta sitten työkyvyttömyyseläkkeelle kognitiivisten ongelmien vuoksi. Ensimmäiset oireet olivat tulleet yli kymmenen vuotta sitten, kun kaularangan välilevyn pullistuma ei parantunut niin kuin sen piti.

"Borreliaa ei näkynyt ensimmäisillä kerroilla vasta-ainetestissä, vaan vasta viisi vuotta sitten. Silloin arvioitiin, että tartunta on ollut minussa jo vuosia. Sain normaalit antibioottihoidot, mutta en parantunut."

Nainen on kokenut saavansa apua vasta kokonaisvaltaisella hoidoilla, johon liittyy esimerkiksi ruokavaliomuutoksia. Ruoka-aineallergioita ja yliherkkyyksiä puhkesi borrelioosin myötä paljon.

Yksi koulukuntien näkemyseroista liittyy borrelioositesteihin. Idsan oma vasta-ainetesti on Juvosen mukaan kustannustehokas, ja siksi sitä käytetäänkin. Ilads-koulukunnan lääkärit kritisoivat vasta-ainetestejä, koska kroonisesti sairaan ihmisen immuunipuolustus ei edes kykenisi tuottamaan vasta-ainetta. Siksi testikin voi näyttää väärin.

Ongelman ratkaisu voi löytyä yllättävän läheltä: Jyväskylän yliopistossa kehitellään parhaillaan uutta borrelioositestiä.

Tohtorikoulutettava Leena Meriläinen kertoo, että uusi testi pystyisi tunnistamaan sekä akuutin että kroonistuneen borrelioosin.

"Tiedetään, että bakteeri pystyy muuttamaan muotoaan, jolloin siihen kohdistuu erilainen immuunivaste. Testimme pystyisi tunnistamaan myös muuntautuneet muodot", Meriläinen sanoo.

Tällä hetkellä testimenetelmää kokeillaan potilasnäytteillä. Tekesin rahoitusta riittää vuoden 2016 loppuun asti, joten siihen mennessä uuden menetelmän on tarkoitus valmistua.

"Fakta on, että nykyään moni kärsii Lymen taudin jälkitilan oireista, mutta ei saa positiivista testitulosta tullakseen hoidetuksi."

Vaikka Idsan mukaan tauti ei voi kroonistua, Meriläisen edustama tutkimusryhmä on hiukan eri mieltä.

"Kroonistumisesta ei ole varmoja tieteellisiä todisteita, mutta me olemme saaneet tutkimuksessamme viitteitä siihen suuntaan. Uskomme, että tauti voi olla krooninen, mutta samalla yritämme pysyä puolueettomassa välimaastossa", Meriläinen sanoo.

Ville Valtonen uskoo, että kiisteltyyn Lymen taudin jälkioireistoon löytyy vielä ratkaisu, joka pystytään tieteen keinoin todistamaan. Siihen asti hän aikoo hoitaa potilaita parhaansa mukaan, myös kokeilevin keinoin.

"Suositukset eivät ole lakeja. Tärkeintähän on, että potilaat saavat apua."

Sailairina
Viestit: 696
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
Paikkakunta: Kaarina

Re: HESARI: Borrelioosin kroonistuminen jakaa lääkärit

Viesti Kirjoittaja Sailairina » Ma Elo 03, 2015 11:35

http://www.iltalehti.fi/terveys/2015071 ... 3_tr.shtml

Sunnuntai 12.7.2015 klo 20.31 (päivitetty klo 22.50)

Neljä tiukkaa kysymystä borrelioosista

Lääketieteen asiantuntijat kiistävät, että potilaiden mysteerioireiden takana olisi antibiooteista selvinnyt borreliainfektio.

Jos punkinpuremasta borreliatartunnan saaneella jää taudin alkuvaiheen ihottuma huomaamatta ja hoitamatta, tai sitä ei ole ollenkaan, saattaa borreliainfektio levitä muihin elimiin.

- Ylivoimaisesti tavallisin borreliainfektion muoto on ihottuma puutiaisen pistokohdassa. Osalla ihmisistä immuunijärjestelmä toimii niin, että infektio pysähtyy pistokohtaan, kertoo kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Jukka Hytönen Turun yliopistolta.

Osalla borrelioosi kuitenkin leviää keskushermostoon, jolloin sitä kutsutaan neuroborrelioosiksi ja osalla niveliin, jolloin kyseessä on nivelborrelioosi. Oireina voi olla kasvohermohalvaus, raajojen ja vartalon alueen kiputilat, silmäoireita ja pitkittyneitä ihooireita.

Iltalehti esitti lääketieteen asiantuntijoille neljä tiukkaa kysymystä borrelioosista.

Onko mahdollista, että borreliabakteeri ei lähde elimistöstä antibiooteilla?

- Siitä ei ole mitään tieteellistä näyttöä, että borreliabakteeri jäisi ihmisen elimistöön antibioottikuurin jälkeen, sanoo THL:n epidemiologi Jussi Sane.

Myös Hytönen ja Oulun yliopistollisen sairaalan osaston ylilääkäri, infektiolääkäri Heikki Kauma ovat samoilla linjoilla.

- Tällainen uskomus elää, sillä eläinkokeissa on osoitettu borreliabakteerin DNA:n pysyminen pitkäänkin esimerkiksi antibiooteilla hoidetun hiiren elimistössä. Tätä ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan ihmisillä. DNA:n pysyminen ei myöskään ole merkki elävistä borreliabakteereista, Hytönen selittää.

Mistä johtuu, että osalla borrelioosipotilaista on oireita antibioottikuurin jälkeenkin?

- Borrelioosin aikana potilaalle on saattanut muodostua esimerkiksi hermosolu- tai kudosvaurioita, jotka voivat aiheuttaa neurologisia oireita kuten kipuilua ja väsymystä tai pitkittynyttä nivelturvotusta siitä huolimatta, että taudinaiheuttajat ovat poissa, Hytönen kertoo.

Hänen mukaansa tiedotusvälineissä ja ihmisten puhekielessä näistä oireista käytettävä käsite "krooninen borrelioosi" on harhaanjohtava.

- Borrelioosin levinneet muodot ovat toki kroonisia infektioita, jos bakteeri on kehossa yli kuusi viikkoa, eli ihmisen oma puolustus ei pysty hoitamaan sitä pois. Tiedän tapauksia, joissa borrelioosi on ollut ihmiskehossa vuosia, mutta se on aina hoidettavissa pois antibiooteilla. Borrelioosin jälkioireiden kutsuminen krooniseksi borrelioosiksi on väärin, sillä bakteeri on poissa. Kyseessä on niin kutsuttu post-Lyme-oireilu.

Jos borreliabakteeri on poissa, miksi osa borrelioosin sairastaneista kokee, että vuosia kestävä antibioottikuuri auttaa kipuihin?

- Ei ole tieteellistä näyttöä, että ylipitkä, vuosia kestävä antibioottikuuri veisi oireita pois. Aina yksittäisiä kokemuksia löytyy, mutta se ei ole yhtä kuin tieteellinen näyttö, Hytönen vastaa.

Hän kertoo Turun yliopiston vuonna 2007 julkaisemasta tutkimuksesta, jossa joukolle borrelioosipotilaita annettiin ensin suositusten mukainen neljän viikon antibioottikuuri ja sen jälkeen ryhmä jaettiin kahtia.

Toiselle puoliskolle annettiin lumelääkettä ja toiselle oikeaa antibioottia seuraavat kolme kuukautta. Potilaiden voinnissa ei ollut eroa tutkimuksen loppuvaiheessa.

Puhutaan, että borrelia-bakteeri voisi jäädä ihmiskehoon siten, ettei se näy testeissä, mutta sen olisi mahdollista aktivoitua uudelleen vuosia myöhemmin. Onko tämä totta?

- Borreliabakteeri on tosiaan ovela taudinaiheuttaja ja se pystyy väistämään ihmisen immuunipuolustuksen. Ilman tätä kykyä se ei kykenisi aiheuttamaan esimerkiksi keskushermostoon levinnyttä infektioita, Hytönen aloittaa ja jatkaa.

- Ihmisen puolustusjärjestelmä kuitenkin havaitsee borrelia-bakteerin, mistä on merkkinä vasta-aineiden muodostuminen. Vasta-aineiden mittaaminen on perusmenetelmä borrelioosin laboratoriotutkimuksena. Ei ole siis mahdollista, että ihmisellä olisi borrelioosi ilman positiivista tulosta vasta-ainetestissä. Täytyy lisäksi muistaa, että sama henkilö voi sairastua borrelioosiin uudestaan saatuaan uuden punkin pureman, Hytönen sanoo.

"Potilaat kärsivät vastakkainasettelusta"

Iltalehden haastattelemien lääkäreiden ja tutkijoiden mukaan Suomessa vallitsee konsensus siitä, että borreliabakteeri ei jää kehoon antibioottihoitojen jälkeen.

- Asia ei ole näin yksiselitteinen. Useissa tutkimuksissa on havaittu borreliabakteerin selviävän antibiooteista. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että borreliabakteeri voi muuntua esimerkiksi kystamuotoon. Se on lepotila, jossa bakteeri selviää useimmista antibiooteista, sanoo sen sijaan Suomen Lyme Borrelioosi ry:n asiantuntija, terveystieteen tohtori Soile Juvonen.

Juvonen mainitsee borreliabakteeritutkijan, yhdysvaltalaisen Alan MacDonaldsin.

- Hän kertoo Under our skin -dokumenttielokuvassa nähneensä borreliabakteerista muodostuneita biofilmiyhdyskuntia. Niitä ei pystytä antibiootilla hajottamaan ja ne levittävät yksittäisiä bakteereita. En tiedä, miksi lääkärit väittävät tutkimuksista huolimatta, että tämä ei olisi totta.

Hän sanoo vastakkainasettelun olevan äärimmäisen ikävää.

- Tässä potilaat kärsivät, vaikka oikeasti pitäisi yhdistää voimat. IDSA-lääkärin (Infectious Diseases of America) vastaanotolla ei puhuta kroonisesta borrelioosista vaan post-lyme -syndroomasta, joka on ILADS (The International Lyme and Associated Diseases Society) koulukunnan mukaan kyseenalainen. Pitäisi olla luotettava testi, jolla voidaan todistaa, että borreliabakteeri ei ole jäänyt elimistöön antibioottikuurin jälkeen ja sellaista ei ole olemassa, väittävät IDSA-lääkärit mitä tahansa, Juvonen sanoo.

Juvonen kertoo, että saksalaisilla borrelioosiklinikoilla annetaan hoitoja lähinnä ILADS:in periaatteiden pohjalta.

- Potilaat saavat yksilöllisempää hoitoa, esimerkiksi räätälöityjä antibioottiyhdistelmiä.

Hän huomauttaa, että kaikki eivät tule kuntoon antibiooteillakaan.

- Potilas saattaa olla antibiootin jälkeen vähän aikaa parempivointinen, koska osa borreliabakteerista on tuhottu. Osa on kuitenkin mennyt kystamuotoon tai piiloutunut elimistöön esimerkiksi solujen sisään. Kun antibiootti lähtee verestä, bakteerikanta alkaa taas hiljalleen lisääntymään. Oireet voivat palata takaisin jo muutamassa viikossa, tai vasta usean vuoden kuluttua.

Sailairina
Viestit: 696
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
Paikkakunta: Kaarina

Re: HESARI: Borrelioosin kroonistuminen jakaa lääkärit

Viesti Kirjoittaja Sailairina » Ma Elo 03, 2015 11:46

Wormserin ja kumppaneiden kirjoitus lienee inspiroinut suomalaisia: "Some patients with medically unexplained symptoms or alternative medical diagnoses suspect that they chronically suffer from the tick-borne infection Lyme disease" "Internet searches using the Google search engine were performed to identify the websites of clinics and services that marketed nonantimicrobial therapies for Lyme disease"

http://www.laakarilehti.fi/kommentti/in ... 797/type=7

Borrelioosin diagnosointiin tarvitaan lääkäriä eikä internetiä
Julkaistu 15.05.2015 08.00

"Psykiatrisia oireitakin on pohdittu, mutta enimmäkseen psyykkisiä ongelmia syntyy luultavasti fiksaation vuoksi, kun diffuuseja oireita kokeva potilas ajautuu internetin sokkeloihin ja löytää sieltä borrelioosille oireita oireiden perään."

"Vaikeaselkoiset kroonisen väsymyksen oireistot eivät todista kroonista borrelioosia – vaikka Dr. Google ja Dr. Some kuinka selittävät, mitä tarkoittaa ”brain fog”, aivosumu."

"Googlea konsultoidessaan potilaan pitäisi pystyä arvioimaan tarjolla olevien laboratoriotestien luotettavuutta, mutta tähänhän hänellä ei useimmiten ole valmiuksia."

Sailairina
Viestit: 696
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
Paikkakunta: Kaarina

Re: HESARI: Borrelioosin kroonistuminen jakaa lääkärit

Viesti Kirjoittaja Sailairina » Ma Elo 03, 2015 11:50

http://yle.fi/uutiset/laakari_saksalais ... ti/8125346

Terveys 3.7.2015 klo 14:13 | päivitetty 3.7.2015 klo 14:14

Lääkäri: Saksalaisklinikalta saatu diagnoosi borrelioosista voi olla mitä vain

Suomalaiset lääkärit suhtautuvat epäillen saksalaisen Infektolab-klinikan borrelioositesteihin, koska positiivinen testitulos voi olla merkki monesta sairaudesta.

Infektiolääkäri Mari Kanerva Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta arvioi, että diagnoosi tehdään sellaisen kokeen perusteella, joka ei pysty osoittamaan suoraan borrelioosia.

– Lausunnoissa lukee, että CD57-solut ovat matalat ja tehdään johtopäätös kroonisen borrelioosin aiheuttamasta immuunipuutoksesta. Kontrolliryhmänä on käytetty HIV-potilaita, ja heilläkin on immuunipuutos. Kuka voi sanoa, että kyseessä on juuri borrelioosi? Kanerva kysyy.

Lääke tepsii, mutta mihin tautiin?

Suomessa borrelioosia tutkitaan kaksivaiheisella vasta-ainetutkimuksella. Osa potilaista hankkii borrelioosi-diagnoosin Saksasta sen jälkeen kun testit Suomessa ovat olleet negatiiviset.

Saksassakin vasta-aineet testataan, mutta negatiivinenkin tulos riittää diagnoosiin.

– Tulkitsijoita ei haittaa, jos vasta-aineet ovat negatiivisia. Heidän mielestään vasta-aineet eivät kaikilla nouse vaan diagnoosi voidaan perustaa pelkästään tähän CD57-kokeeseen. Potilaat ovat tämän harhatieteen pauloissa, Kanerva harmittelee.

Usein Saksasta diagnoosinsa saaneet potilaat kokevat paranevansa borrelioosista siihen määrättävällä antibioottikuurilla. Kanervan mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska sama lääke tepsii myös reumaattisissa sairauksissa.

– Se helpottaa lihaskipuja ja nivelvaivoja, vaikka ei olisikaan kyse borrelioosista. Sitten kun kuuri loppuu, niinsanottu borrelioosi aktivoituukin taas, eli oireilu palaa takaisin. Minun mielestäni sellaista borrelioosia, joka tulee ja menee ja uusii hoidosta huolimatta, ei ole olemassa.

"En vihaa potilaita"

Kanervan mukaan on tyypillistä, että kun vaivoille ei löydy syytä, se diagnosoidaan muiden kuin lääkärien toimesta borrelioosiksi.

– Borrelioosista on tullut roskakoppadiagnoosi. Kun kolottaa, juilii ja vihloo ja naapurin rouva epäilee borrelioosia, googlataan oireet ja kaikki natsaa. Potilas fiksoituu siihen, että hänellä on borrelioosi.

Häntä harmittaa tiukka vastakkainasettelu, joka johtaa helposti luottamuspulaan lääkärin ja potilaan välillä.

– Nettikeskustelujen mukaan suomalaiset lääkärit eivät ymmärrä asiasta mitään ja kiusaavat potilaita eivätkä halua hoitaa. Näin ei ole. En vihaa potilaita vaan olen heistä huolissani.

Kanerva myös muistuttaa, että saksalaisklinikan toiminta on bisnestä.

– He kyllä ottavat mielellään asiakkaita ja antavat diagnooseja.

Vastaa Viestiin