"PUNKKIROKOTE" YM

Borrelioosista ja lisäinfektioista kuten puutiaisaivokuumeesta kertovia artikkeleita ja ohjelmia TV:ssä, radiossa ja lehdistössä.

Valvojat: Borrelioosiyhdistys, Bb, Jatta1001

Vastaa Viestiin
soijuv
Viestit: 3151
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

"PUNKKIROKOTE" YM

Viesti Kirjoittaja soijuv » To Heinä 24, 2014 19:24

http://www.iltalehti.fi/terveys/2014053 ... 5_tr.shtml

Tohtori huolissaan - onko sinullakin tämä harhaluulo punkeista?

Perjantai 30.5.2014 klo 18.09

Terveystieteen tohtori Soile Juvosen mukaan ihmiset käyvät niinsanotuissa punkkibusseissa ottamassa rokotteen ja luulevat olevansa turvassa punkeilta. He ovat väärässä.

Terveystieteen tohtori kritisoi "punkkibusseja", joista helposti jää ihmisille mielikuva, että heidät on suojattu kaikilta punkkitaudeilta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Arkistokuva. (ATTE KAJOVA)

Punkit levittävät sekä puutiaisaivokuumetta että borrelioosia. Tauteja levittävät punkit ovat levinneet yhä pohjoisemmaksi Suomessa.
Punkit levittävät sekä puutiaisaivokuumetta että borrelioosia. Tauteja levittävät punkit ovat levinneet yhä pohjoisemmaksi Suomessa.
FAKTAT

Punkkien levittämät sairaudet

Punkit levittävät kahta tunnettua tautia: puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia.

Puutiaisaivokuume on vakava sairaus, jota punkit levittävät jyrsijöistä ihmiseen ja muihin eläimiin. Useimmat saavat flunssan kaltaisia oireita ja paranevat. Joka kolmannelle virus leviää aivoihin ja aiheuttaa aivokuumeen.

Puutiaisaivokuumeeseen ei ole parannusta, mutta tautia vastaan voidaan rokottaa. Kuolleisuus aivokuumeeseen on alle 0,5 prosenttia, mutta 40 prosenttia sairastuneista saa pysyviä vaurioita.

Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta, mutta sitä hoidetaan antibiooteilla. Borrelioosi on huomattavasti yleisempi punkkitauti, johon sairastuu Suomessa tuhansia ihmisiä vuosittain.

Puutiaisista noin 10-20 prosenttia kantaa borrelia-bakteeria. Yksittäisesti puutiaisen puremasta aiheutuva riski sairastua borrelioosiin on suhteellisen pieni. Mitä varhaisemmassa vaiheessa punkki havaitaan ja poistetaan, sitä pienempi tartuntariski on.

Tavallisin merkki borrelioosista on laajeneva punertava ihottuma puremakohdan ympärillä. Kaikille tätä punoitusta ei kuitenkaan tule. Tartunnan saanut voi myös tuntea itsensä sairaaksi ja saada kuumetta. Borrelioosia epäillessä on syytä hakeutua lääkäriin.

Asiantuntijoiden mukaan punkit saattavat levittää myös muita sairauksia, mutta asiaa ei ole juurikaan tutkittu.

Suomessa olevien punkkien tiedetään levittävän kahta vaarallista tautia: puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia.

Puutiaisaivokuumetta vastaan on olemassa rokote, jonka voi muun muassa käydä ottamassa esimerkiksi rannikkoseuduilla kiertävissä "punkkibusseissa".

Terveystieteen tohtori on kuitenkin huolissaan ihmisille syntyvistä mielikuvista.

- Punkkibussi-nimitys on virheellinen. Ihmiset käyvät busseissa ottamassa rokotteen ja luulevat sen jälkeen olevansa turvassa punkeilta, Juvonen selvittää.

Rokote ei kuitenkaan suojaa puutiaisaivokuumetta paljon yleisemmältä borrelioosilta.

Terveystieteen tohtori korostaa, että punkkien aiheuttamaan aivokuumeeseen sairastuu noin 40 henkeä vuosittain. Borrelioosiin puolestaan sairastuu joidenkin arvioiden mukaan jopa 6 000-10 000 suomalaista vuodessa.

- Borrelioosiin sairastuu useita tuhansia henkiä vuodessa. Määrät ovat vuosien aikana kaksinkertaistuneet ja saattavat olla edelleen alakanttiin, Juvonen kertoo.

Juvosen mukaan mielikuva punkkibusseista on erittäin voimakas. Hän on joutunut kertomaan jopa ulkomaisille tutkijakollegoilleen, että Suomessa ei ole keksitty rokotetta kaikkia punkkitauteja vastaan, kun ihmiset ovat ulkomailla kehuneet saaneensa suojan punkeille.

Vaikea tauti

Juvonen muistuttaa, että borrelioosi on vaikea tauti, joka ei välttämättä oirehdi välittömästi pureman jälkeen. Osa saattaa saada oireita päivien, kuukausien tai vasta vuosien jälkeen.

Oireet ovat monenlaisia ja ne riippuvat myös borreliabakteerin muodosta. Juvosen mukaan on havaittu, että Suomessa esiintyy erityisesti neurologisia ongelmia aiheuttavaa bakteeria.

Kaikille tartunnan saaneille ei ilmesty punaista rinkulaa puremajäljen ympärille, jota perinteisesti pidetään varmana merkkinä borrelioosista.

- Kyseistä tautia on vaikea todentaa. Vaikka punainen rinkula ilmestyisikin iholle, voi olla että tauti ei näy testissä, Juvonen kertoo.

Borreliabakteeri voi levitessään aiheuttaa muun muassa erilaisia neurologisia oireita, kuten hermosärkyä, kasvohalvauksen, niveloireita tai ihottumaa. Juvosen mukaan pitkän ajan kuluessa se voi aiheuttaa myös tunnettujen neurologisten sairauksien tyyppisiä oireita tai jopa kyseisiä sairauksia.

- Eräs tutkija tutki Alzheimeriin kuolleiden potilaiden aivoleikkeitä ja huomasi, että kahdeksasta potilaasta kaikilta paitsi yhdeltä löytyi borreliaa, Juvonen kertoo.

Hoitoon Saksaan

Juvosen mukaan Suomessa borrelioosia hoidetaan kahden eri koulukunnan mukaan ja oma hoito riippuu täysin siitä, kumpaan koulukuntaan lääkäri sattuu kuulumaan.

- Kansainvälisen borrelioosijärjestön suositus on, että hoidon pituutta ei voi ennalta määrätä ja hoitoon voi käyttää useampia antibiootteja, Juvonen kertoo.

Toinen koulukunta puolestaan uskoo, että tautiin riittää 2-4 viikon antibioottikuuri ja vaikka sen jälkeen jäisi oireita, kyseessä on tuolloin post lyme syndrome - hoidetun borrelioosin oireyhtymä.

Suomen Lyme Borrelioosi ry:n asiantuntijana toimiva Juvonen kertoo, että Suomessa saatu hoito ei ole aina ollut kovin tehokasta.

- Sanotaan niin, että mitä tässä nyt näkee potilaita, aika monet jäävät oireisiksi näillä hoidoilla, Juvonen kommentoi.

Siksi osa lähteekin hakemaan apua Saksan borrelioosiklinikalta.

- Ihmiset menevät sankoin joukoin hakemaan apua sieltä. Saksassa on muutenkin ollut perinne kautta historian, että siellä käytetään kokonaisvaltaisempia hoitoja.

Juvosen mukaan borrelioosiklinikalla on enemmän erikoistuneita lääkäreitä, jotka hoitavat tautia monimuotoisilla, pitkäaikaisilla antibiooteilla ja immuunipuolustusta vahvistavilla hoidoilla.

- Se ei ole tietenkään mitenkään yksioikoista, mutta mitä minun korviini on kantautunut, aika monissa tapauksissa nämä (Saksassa käyneet) ovat päässeet takaisin työelämään, Juvonen kertoo.

JOHANNA MATTINEN
johanna.mattinen@ilmedia.fi

Vastaa Viestiin