TV Norja 2010: Punkit

Borrelioosista ja lisäinfektioista kuten puutiaisaivokuumeesta kertovia artikkeleita ja ohjelmia TV:ssä, radiossa ja lehdistössä.

Valvojat: Borrelioosiyhdistys, Bb, Jatta1001, Bb, Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Bb, Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Bb

Vastaa Viestiin
soijuv
Viestit: 3150
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

TV Norja 2010: Punkit

Viesti Kirjoittaja soijuv » Su Syys 19, 2010 07:54


VIDEO: http://www.nrk.no/nett-tv/klipp/665925/
"Punkit pelottavat monia meistä. Olemme lukeneet ja kuulleet ihmisistä jotka ovat sairastuneet vakavasti punkinpureman jälkeen. Miten suuri suuri riski sairastua on? Miten puremaa hoidetaan, mitkä ovat parhaat testit, voiko puremasta seurata aivo-, lihas-, nivelvaurioita?"
Ruotsalaiset arvioivat, että noin joka viides punkki kantaa borrelia-bakteereita.

Ohjelmassa esim. nuoret Kristian ja Anita kertovat taudistaan. Anitalle tuli mm. kävelyongelmia. Sairaalassa oireiden kerrottiin olevan psykosomaattisia. Anita löysi infektiolääkärin Oslosta, Rolf Lunengin, joka totesi Borrelioosin ja aloitti antibioottihoidot sekä fysioterapian. Anita on saanut tähän mennessä vuoden ajan antibiootteja. Luneng toimii yhteistyössä Saksalaisen Borrelioosiklinikan kanssa. Lunengin mukaan on seurattava mitä oireita henkilöllä on alkanut punkinpureman jälkeen. Oireiden ilmaantuminen mahdollisen pureman jälkeen on vinkkinä bakteerin osallisuudesta oireisiin. Anitalla ei halvaantumisen aikoihin tutkittu lainkaan borrelia-bakteerin mahdollisuutta oireisiin. Häntä hoitanut sairaalan lääkäri valitteli että asiaa ei tutkittu. Sitä ei kuulemma tutkittu koska Anitan oireet eivät heidän mielestään sopineet Borrelioosiin. Tri Lunengin mukaan lääkäreillä on tapana tarkastella potilaiden oireita oman erikoistumisalansa "silmälaseilla". Anitan oireet eivät kuitenkaan olleet psyykkisiä. Hän sairasti neuroborrelioosia. Hänen vointinsa on vuoden hoidon aikana tullut hiljalleen paremmaksi ja hän pystyy jo kävelemään jonkin verran.

Myös Kristian Heierin oireiden väitettiin olevan psykosomaattisia. testeissä hänellä todettiin Borrelioosi ja hän sai antibioottikuurin. Ensimmäinen hoito ei tuottanut tulosta joten hän on saanut jatkohoitoa Lunengilta. Tri Luneng kertoo että hänen hoidossaan on useita nuoria joiden oireiden on väitetty olevan psykosomaattisia.

Puremasta voi seurata ihomuutos joka voi olla lähes minkälainen tahansa. Sen ei siis tarvitse näyttää rengasmaiselta. Se voi myös olla väriltään erittäin vaalea tai esim. ruskehtava. Bakteeri voi aiheuttaa vaikean infektion siksi on parempi hoitaa epäiltyä infektiota mieluummin aktiivisesti kuin varovaisesti.

Ohjelmassa esiintyy myös Suomen Borrelioosijärjestön yhteistyökumppani, Norjan Borrelioosijärjestön puheenjohtaja, Gerd Marit Berge. Hänen vieressään oleva lääkäri mainitsee potilaiden saavan usein psyykkisiä diagnooseja. Ohjelmassa keskustellaan myös borrelioositestien epäluotettavuudesta. Lopussa Berge kehottaa otattamaan borrelioositestin useita kertoja. Hän kertoo lukuisien ihmisten saaneen negatiivisia testituloksia Norjassa mutta Saksassa tehdyt testit ovat olleet positiiviset. Lääkärin mukaan syynä voi olla esim. kaupallisuus. Toinen lääkäri oli sitä mieltä että mikäli testitulos on negatiivinen, mutta oireita esiintyy, tulee testejä tehdä useita.

Suom.huom. Saksalaiset tekevät diagnooseja kaupallisuuden nimissä? Omituista, että kukaan arvostelijoista ei ole alkanut tutkia testin luotettavuutta. Ratkaisuna ongelmaan on perustaa kaikista intressiryhmistä vapaa, puolueeton, tutkijaryhmä tutkimaan eri maissa käytössä olevien testien luotettavuutta. Tämänhetkinen tilanne on vaikea sillä useiden ihmisten testit ovat myös Suomessa olleet negatiiviset mutta Saksan testeissä positiiviset. Saksassa testataan myös useita muita taudinaiheuttajia ja monilta on löytynyt borrelia-bakteerin lisäksi useita lisäinfektioita esim. ehrlichia, mykoplasma, keuhkoklamydia, erilaisia viruksia jne.

http://www.nrk.no/nett-tv/klipp/665925/

Ohjelman voi löytää myöhemminkin todennäköisesti sivujen valikosta nimellä: Puls NRK Nett-TV, hösten 2010.


Puls: Flått - Puls hösten 2010

Flåtten skremmer mange av oss. Vi leser og hører om mennesker som har blitt alvorlig syke etter flåttbitt. Men hvor stor er egentlig den risikoen? Hvordan skal flåttbitt behandles, hvordan er du sikret de beste testene og kan et flåttbitt forårsake skader på hjernen og i muskler og ledd? Dette er noen av spørsmålene Helene Sandvig tar opp i dagens Puls.

Vastaa Viestiin