Milloin borrelioosin katsotaan olevan neuroborrelioosia?

Valvojat: Borrelioosiyhdistys, Bb, Jatta1001

Vastaa Viestiin
Bb
Viestit: 1820
Liittynyt: Ma Tammi 26, 2009 23:13

Milloin borrelioosin katsotaan olevan neuroborrelioosia?

Viesti Kirjoittaja Bb » Pe Tammi 14, 2011 12:04

Alkuperäinen artikkeli:
http://www.borreliose-berlin.de/wann_ne ... eliose.php


Milloin borrelioosin katsotaan olevan neuroborrelioosia?

Borrelioosi ja siihen liittyvät neuropsykiatriset oireet.
Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Martina Lorenz, Minden, Ala-Saksin osavaltio Saksassa.

On tarkoituksenmukaista selvittää, milloin borrelioosi-sairauden kroonistuessa sen neurologis- psykiatriset oireet merkitsevätkin neuroborrelioosia.
On muistettava että borrelioosin eri vaiheet menevät lomittain.

Oireet, jotka ilmaantuvat kun perifeerinen hermosto on sairastunut sekä likvortutkimuksen tulkinnan vaikeus

Saksan neurologisen tiedeyhteisön (Deutsche Gesellschaft für Neurologie= DGN) mukaan voidaan myös ilman positiivista likvortutkimuksessa ilmennyttä näyttöä osoittaa seuraavanlaisia borrelioosiin viittaavia oireita:
Punkin purtua reiden alueelle tai takalistoon iskiashermon alueelle, spirokeetta leviää iholta eteenpäin verisuonistoon ääreishermoston alueelle. Nyt ilmenee oire, joka on samankaltainen kuin hermojuurisyndrooma kuten välilevyluiskahduksessa. Kyseessä on kipu, joka säteilee ristiselästä ja takamuksesta jalkaan. Tarkalleen ottaen pitäisi puhua yhden perifeerisen hermojuuren tulehduksesta. Jos selkäydinpunktio, jossa tutkitaan proteiinien ja tulehdussolujen määrän kohoamista sekä borrelioosibakteerin vasta-aineita suoritettaisiin tässä tilanteessa, ei suurimmallakaan todennäköisyydellä voisi todeta neuroborrelioosia. Oireiden perusteella kyseeseen voisi kuitenkin tulla neuroborrelioosi. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka on katsottava kriittisen tarkkaan tällä hetkellä voimassa olevia DGN:n säädöksiä.

Myös yhden yleisimmistä neuroborrelioosin oireista, kasvohermohalvauksen (perifeerinen fasialispareesi) ollessa kyseessä vain hyvin harvoin likvortutkimus antaa näytön borrelioosivasta-aineista. Aina on kuitenkin tiedossa olleen punkin pureman ja mahdollisen borrelioosiepäilyn ollessa otettava likvornäyte ja terapoitava antibiootein (Ceftriaxon)

Edelleen borrelioosibakteerin aiheuttamia perifeerisen hermoston sairauksia ovat: polyneuriitti (monihermotulehdus), polyradikuliitti (hermojuuren tulehdus) ja polyneuropatia (usean hermon toimintahäiriö-vaurio). Samoin käytännössä vastaantulevia ääreishermoston oireita ovat yläraajaan liityen: karpaalitunnelisyndrooma (medianushermon vaurio) sekä sulcus ulnaris syndrooma (ulnaarihermon viottuma/vaurio).
Punkin purema- anamneesin ollessa kyseessä on tutkimuksin poissuljettava neuroborrelioosin mahdollisuus; vaikkakaan likvortutkimukset suurella todennäköisyydellä eivät näytä positiivista tulosta = Borrelia vasta-aineita. Kaikesta huolimatta diagnoosina neuroborrelioosi on otettava huomioon.
Aina, kun tulee vastaan molemminpuolinen karpaalitunneli- ja/tai sulcus ulnaris syndrooma on ajateltava sairauksia kuten diabetes mellitus, erilaiset myrkytykset, kuten krooninen alkoholismi sekä myös borrelioosi.

Borrelioosi ?infektiossa myös vegetatiivinen hermosto (riippumaton) vaurioituu: ilmenee uusiutuvia takykardioita (sydämen tiheälyöntisyyksiä), nopeutuneita pulsseja, hikoiluja, ihon lämpötilan muutoksia, lihasspasmeja, verenpaineen heittelyä samoin ääreisalueilla ilmenee vegetatiivisiä häiriöitä verenkierrossa kuten Raynaud-oireet (kylmäsormisuus).

Keskushermosto on vaurioitunut, kun kyseessä on aivotulehdus, aivokalvontulehdus tai selkäydintulehdus. Näissä tapauksissa ilmenee tasapainovaikeuksia, kehon toispuoleisia vaikeuksia, puhevikaa (afasiaa), virtsarakon toimivuus- ja tyhjentymisvaikeuksia samoin voi aiheutua epilepsian puhkeaminen sekä luonteen muuttumista. Dementian kaltaiset oireet, keskittymiskyvyn puute, univaikeudet, krooninen väsymysoireyhtymä, depression oireet, päänsäryt jopa hallusinaatiot voivat olla mahdollisia.


Miten neuroborrelioosi eroaa MS:sta?

Diagnoosia tehtäessä on huomioitava punkin purema ja erythema migransin olemassaolo. On myös borrelioosille tyypillisiä oireita, jotka on syytä ottaa huomioon. Magneettiresonanssikuvauksessa (MRT) MS-taudille tyypillistä plakkien kuviointia ei nähdä borrelioosissa. Borrelioosissa pesäkkeet voivat puuttua kokonaan. Likvordiagnostiikassa borrelioosissa solujen määrä on suurempi kuin MS:ssä (>50/mm3), samoin proteiinien määrä on koholla (>1g pro I). Borrelioosissa löydetään myös usein aktivoitunut B-solu määrä likvorissa. Parhaassa tapauksessa löytyy intratekaalisia vasta-aineita IgG, IgM sekä ryhmästä IgA. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että kliinisesti varmistetussa borrelioosi-aivotulehduksessa ja jopa pitkälle edenneessä aivojen tuhoutumisessa likvornäyte korkeintaan vain 30 %:ssa osoittautuu positiiviseksi.

Psykiatriset oireet:

Kyseessä olevat potilaat ovat borrelioosi -sairauden kroonistuneessa tilanteessa ja joiden tilaa myös kutsutaan ns. post-lyme-syndroomaksi. Ilmenee mielialan vaihtelua, depressiota, voimakasta väsymystä, univaikeuksia, saamattomuutta, uupuneisuutta, lisääntynyttä hermostuneisuutta, pelkoja, paniikkitiloja, keskittymiskyvyttömyyttä, unohtamista, samoin paikantamisvaikeuksia, sanojen löytämis- ja puhevaikeuksia. Monilla sairastuneilla ilmenee vaikeuksia ajattelussa, kirjoittamisessa; kuten kirjainten poisjättämistä tai väärään järjestykseen kirjoittamista.
Tyypillinen oire on myös häiriöt hienomotoriikassa., joka oikeastaan kuuluu neurologian alueelle. Potilaat kertovat myös kolhivansa itseään ovien karmeihin ja kaikenlaisiin kulmiin, sillä näitä ei vain huomaa.

Käytännön neurologis-psykiatrisia hankaluuksia

Potilailla, jotka kärsivät kroonisesta, jatkuvasta borrelioosista on edellä mainittujen oireiden kirjo laajuudessaan. Oireet voivat olla henkilöstä riippuen eriasteisia ja vuorotella. Oireet muuntautuvat selkeästi somatisaatiohäiriöön ja depression symptomatiikkaan. Kaikki tämä asettaa lääkärin vaikeaan tilanteeseen noudattaessaan tiedeyhteisön ohjeistusta: potilaalta otetaan mahdollisuus borrelioosiin ja edellä mainittujen oireiden yhteenkuuluvuuteen.
Jos näyttö vasta-aineista likvorissa, häiriö veri-aivoesteessä tai solujen kohonneita arvoja ei ilmene, kyseessä ei ole ohjeistuksen mukaan neuroborrelioosi. Jos potilaalta lisäksi on jäänyt huomaamatta puutiaisen purema, mahdollinen tapahtuma puuttuu anamneesista, ei asiaa voida todentaa. Vieläpä jos ei ole ilmennyt neurologisia puutoksia, on hylättävä ajatus mahdollisesta neuroborrelioosista.

Potilasta hoitavana lääkärinä minun siis on päätettävä, toiminko ohjeistuksen linjauksen mukaisesti vai otanko potilaan hätätilassaan vakavasti haluten hoitaa häntä.

Mahdollisuuksia on monia. Ensinnäkin voihan olla, että potilaalla ei olekaan borrelioosia ja sairauden oireet ovat jonkin muun sairauden aiheuttamia. Tehtäväni on tällöin lähettää potilas toisen asiantuntija-lääkärin luokse. Toisaalta on täysin mahdollista, että kyseessä on borrelioosi ja bakteeri on immuunisysteemiltä piilossa, eikä immuunisysteemi pysty reagoimaan (AK-Titer, Westwrn-Blot, LTT negatiiviset)
Mahdollista on myös, että jatkuvan tulehdustilan johdosta immuunipuolustus on voimaton (CD57- solujen väheneminen) eikä kykene muodostamaan vasta-aineita.
Tunnettua on myös, että immuunisysteemiä huiputetaan muuntamalla pinta-vasta-aineet immuunireaktion estämiseksi.
Mahdollista on myöskin, että potilaalla on lisäinfektio, jolloin jokin toinen taudinaiheuttaja on oireiston taustalla.

Erotusdiagnostiikka:

Somaatiomuotoisessa kivussa kyseessä on häiriö jossain elimessä, ja jonka taustalla on jokin psyykkinen tapahtuma. Kipusairaus puhkeaa yleensä äkkinäisesti, usein sitä on seurannut jokin onnettomuus, vaikea operaatio tai jokin vakava sairaus. Tyypillistä on, että ihminen keskittyy voimakkaasti kiputuntemukseen ja tuntee sen uhkaavana. Kipu on useimmiten tarkasti rajattavissa ja se on kestävää. Psykoterapiassa aiheuttajaksi paljastuu monia traumaattisia tapahtumia, kuten lapsena tai nuorena koettu hyväksikäyttö, koettu väkivalta tai heitteillejättö.

Tämänkaltaisesta kroonisesta kivusta borrelioosissa ei ole kyse ja tätä asianlaitaa puoltavat esim. seuraavat asiat:
- punkinpureman olemassaolo
- tuki- ja liikuntaelimistön oireisto
- nivelkivut
- iho-oireisto, esim. tuntomuutokset- ja puutokset
- sanojen hapuilu
- neurologinen oireisto
- ajoittaisesti puhkeavat kivut monilla kehon eri alueilla.

Mikä puoltaisi fibromyalgia- diagnoosia?

Fibromyalgian diagnoimisessa löydetään ns. tenderpoints:it, näissä pisteissä kipu on voimakas, kahdeksastatoista pisteestä yhdentoista on oltava positiiviset. Serotoniini sekä sen esiaste L-tryptophan ovat matalalla tasolla. Somatomedin-C, jota keho normaalisti tuottaa syvänunen vaiheessa on likvorissa matalalla tasolla. NON-REM unen häiriintyessä kehittyy Somatomedin C:n puute ja seuraa häiriöitä pienten verisuonten jäntevyydessä. Laboratorionäytteiden tason ja kivun tuntemus tenderpointseja painettaessa vallitsee tiivis yhteys. Selkäytimessä aine P:n taso on koholla, jolloin kivuntuntemus johdattuu keskushermostoon voimakkaammin. Syntyy häiriö melatoniinin ja serotoniinin välillä. Kilpirauhashormonien taso laskee. Yöllinen cortisolitaso nousee ja kasvuhormonitaso laskee. Cortico-Releasing-hormonin (CRH hypotalamuksesta) nousun johdosta on nähtävillä pelkotilojen ja depressioiden lisääntymistä. EMG:ssä nähdään ristiriitainen reaktio jännittyneessä lihaksessa. Lihasbiopsiassa näkyy epäspesivisiä muutoksia.
Sekundaarisen fibromyalgiasyndrooman voivat aiheuttaa borreliabakteeri, Ebstein-Barr-virus sekä coxackie-virukset. Tämän mielenkiintoisen syysuhteen näytön pitäisi lopultakin osoittaa, että fibromyalgia ei ole vain ?pelkkä psykogeeninen? reaktio. Oireet monimuotoisuudessaan osoittavat kuitenkin niiden olevan hyvin samankaltaisia kuin kroonistuneessa borrelioosissa.



Borrelioosi-sairauden psykiatristen oireiden kehittymisen mahdollisia syntymekanismeja:

1. Vaskulaariset oireet: Pienten ja suurten verisuonten tulehdukset aiheuttavat verenkierron häiriöitä. SPECT-kuvauksessa näitä voidaan nähdä. Verisuonispasmien vuoksi voi ilmaantua lisääntyvästi migreenikohtauksia.
2. Neurotoksiinien aiheuttamat vauriot.
3. Tulehduspesäkkeiden aiheuttamat vauriot. SPECT-tutkimuksessa Fallon esittää tulehduspesäkkeiden ja verenkiertohäiriöiden aiheuttamaa heterogeenisista kuviointia vähentyneine virtauksineen.
4. Krooniset kivut voivat aiheuttaa reaktiivisen depression
5. Depression voi myös aiheuttaa syntyneet sosiaaliset ongelmat kuten partnerin ?tai työpaikan menettämiset sekä joutuminen eläkkeelle liian varhain.
6. Hormonaaliset häiriöt, kuten serotoniinin puute. (ks. esitelmä Dr. Petra Hopf-Seidel)

Serotoniinin tason lasku voi aiheuttaa kohtalokkaita seuraamuksia kuten depression ja psykiatrisia oireita, seuraamuksina voivat myös olla immuunipuolustuksen heikentyminen ja voimakas taipumus allergioiden puhkeamiseen, huonontunut haavojen paranemisprosessi, tonushäiriöt (liikkeen hallinnan häiriöt, suom. huom.) häiriöt ruokailutottumuksissa, kuten voimakas mieltymys makeaan. Voi ilmetä coronaarispasmeja sekä seksuaalisia häiriöitä.
On kylläkin mielenkiintoista mutta myös pelottavaa, kuinka borreliabakteeri saa koko organismin sekaisin ja kuinka moninainen ja kompleksinen tämä sairaus voi olla.

Juuri tästä johtuen on kroonisen borrelioosin hoidon oltava kokonaisvaltaista.
Antibioottisen terapian rinnalla ovat yhtä tärkeitä immuunisysteemin voimistaminen, stressin purkaminen, kuntoilu kuntohoitajan neuvomana, fysioterapeuttinen hoito, neurotoksiinien määrätietoinen häätäminen, ravinnon muuttaminen emäksiseksi ja kehon happamoitumisen estäminen. Apua tarjoavat avohoidossa tai sairaalahoidossa psykoterapia lähtökohtanaan kivunlievityksellinen terapia.
Tarvitsemme enemmän mielikuvitusta diagnosoidessamme borrelioosin ja vaihtaessamme tietoja kollegojen kesken, meidän on lisättävä yhteistyötä, lisättävä potilastietojen tilastointia sekä huolehdittava sairauden pakollisesta ilmoitusvelvollisuudesta.* Näillä toimenpiteillä ei potilas ehkä parane, kuitenkin pystymme näin purkamaan borrelioosi-potilaaseen kohdistunutta stigmaa, että kyseessä olisi puhtaasti psykosomaattinen sairaus

Yleisötilaisuus Berliinissä 6.9.08 Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Dr. Martina Lorenz, www.borreliose-berlin.de

Prof. Dr. Brian Fallon, MD.,director; Lyme and Tick-Borne Diseases Research Center Columbia University.

Dr. Petra Hopf-Seidel: neurologian ja psykiatrin erikoislääkäri, Ansbach/Saksa; tutkimustyötä ja luentoja borrelioosista ja hoidoista.

* Vuoden 2011 alusta kaikki Saksan osavaltiot ovat sitoutuneet infektiotautien lainsäädäntöön liittyen ilmoitusvelvollisuuteen terveysviranomaiselle borrelioosisairauksissa, päätehtäväalueina ennaltaehkäisy ja hoitojen paraneminen. ( suom. huom.)

Käännös saksan kielestä: Marja Hoefs

Vastaa Viestiin