PUNKIT LENTÄVÄT LAPPIIN LINTUJEN SALAMATKUSTAJINA

Valvojat: Borrelioosiyhdistys, Bb, Jatta1001

Vastaa Viestiin
Bb
Viestit: 1820
Liittynyt: Ma Tammi 26, 2009 23:13

PUNKIT LENTÄVÄT LAPPIIN LINTUJEN SALAMATKUSTAJINA

Viesti Kirjoittaja Bb » Su Helmi 15, 2009 18:06

Lähettäjä: daila2008 Lähetetty: 15.6.2008 12:27

(Hieman ristiriitaista tietoa taas tässäkin artikkelissa, jonka mukaan vain noin joka viidennessä punkissa olisi borrelioosia. Tuoreen tutkimuksen tulosten mukaanhan borreliaa kantaa jo noin 50 - 60 % punkeista, ainakin joillakin ongelmallisemmilla alueilla. Tutkimusten mukaan esim. Helsingin ulkoilualueilla jo joka kolmas punkki kantaa borreliabakteeria. Kiinnittymisajastakin on vielä liikkeellä melkoisen ristiriitaista tietoa. Tämän artikkelin mukaan borrelian tarttuminen vaatisi vähintään 8 tunnin kiinnittymisen punkilta. Joskus vuosia sittenhän sen väitettiin vaativan vuorokauden parin kiinnittymistä. Todellista tuntimäärää tuskin pystyy kukaan tarkalleen sanomaan.)


http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satell ... PSAWrapper

Päivitetty 28.5. 19:39, julkaistu 27.5. 13:55
Punkit lentävät Lappiin lintujen salamatkustajina

Rovaniemeläinen koiranomistaja ehti viime viikolla irrottaa ensimmäisen punkin lemmikkinsä ihosta. Borreliabakteeria ja TBE-virusta levittäviä punkkeja on totuttu pitämään saariston vitsauksena, mutta leudot talvet edistävät niiden levittäytymistä kauemmas sisämaahan.

? Viimeisestä tarkemmasta tutkimuksesta on aikaa kymmeniä vuosia. Sen perusteella tiedetään, että punkkeja esiintyy ihan Pohjanlahden perukoita myöten Kemin ja Tornion alueella. Sen lisäksi Lapista on olemassa havaintoja jopa Kilpisjärveltä ja Utsjoelta, kertoo punkkeja ja niiden levittämiä tauteja tutkinut lääketieteen tohtori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Hän kertoo, että Ruotsissa punkin eli puutiaisen levinneisyyttä on tutkittu tarkemmin ja sielläkin on todettu lajin leviävän yhä enemmän pohjoiseen.

Paikallisia pesäkkeitä

? Sitä en osaa sanoa, kuinka pysyviä Lapin esiintymät ovat ja kuinka paljon punkkeja siellä on, mutta on täysin mahdollista saada punkin purema Pohjois-Suomessa, Vapalahti toteaa.

Merenrantojen lisäksi muualta läänistä löytyy paljon kosteita ja lehtomaisia alueita, missä punkit viihtyvät hyvin. Eikä punkkien tarvitse hyppiä pohjoiseen ruohonkorsia pitkin.

? Ne lentävät lintujen mukana, Vapalahti kertoo.

Se selittää paikalliset, toisistaan irrallaan olevat esiintymät.

Punkkien määrä on kasvanut viime vuosina koko Suomessa. Siitä johtuen kasvussa ovat myös punkkien levittämät tautitapaukset.

Kaikki eivät kanna tautia

Punkki tarvitsee verta kehittyäkseen ja pystyäkseen talvehtimaan. Se odottaa ruohonkorrella, että sopiva eläin tai ihminen kulkee ohi ja tarttuu tähän etujaloillaan. Ennen kuin puutiainen alkaa imeä verta, se valuttaa imukärsästään sylkeä saalinsa ihoon. Sylki sisältää puudutusainetta, jonka vuoksi pisto ei satu.

Borreliabakteerin aiheuttama Lymen borrelioosi on Suomessa noin sata kertaa yleisempi kuin TBE-viruksen aiheuttama Kumlingen tauti. Punkki levittää molempia. Kumlingen tautia aiheuttavaa virusta esiintyy lähinnä ulkosaaristossa, borrelioosia tavataan punkeista koko maassa.

Suomessa noin joka viidennen punkin arvioidaan kantavan borreliabakteeria. Se ei tartu ihmiseen heti, vaan vaatii ainakin kahdeksan tunnin kiinnittymisajan. Borreliaa on syytä epäillä, jos puremakohtaan tulee viikkoa myöhemmin pyöreä punoittava alue tai pureman saanut henkilö potee kuumetta tai päänsärkyä.

Borrelioosi hoidetaan antibiootilla. Myös kotieläimet voivat sairastua siihen.

Kaksi eri kantaa

Suomessa elää kaksi eri puutiaiskantaa. Yleisin on Ixodes Ricinus, mutta myös Siperiasta peräisin olevaa Ixodes Persulcatus -kantaa tavataan.

? Pari kolme vuotta sitten Kokkolassa oli puutiaisaivokuumetapausten rypäs, jonka takia kävimme siellä keräämässä punkkeja. Kaikki sieltä löydetyt punkit olivat siperialaista tautimuotoa, jota levittää tuo meidän puutiaisten itäisempi serkku eli taigapunkki, Vapalahti kertoo

Taigapunkki viihtyy alkuperänsä ansiosta viileämmässä kuin Suomen sukulainen.

? Siinä mielessä se menestyisi varmaan paremmin Lapissakin, Vapalahti pohtii.

Vastaa Viestiin