Bb:n on todettu siirtyvän keskushermostoon alle viikossa, jopa nopeamminkin. Varmaa tietoa siitä kuinka usein näin käy, ei liene kenelläkään, mutta neuroborrelioosi on yleistä. Alla on osa pitämästäni neuroborrelioosiluennosta. Siinä on jonkin verran lisäselvitystä asiaan. Lisäksi linkki siitä kuinka nopeasti borrelia-bakteeri siirtyy punkista ihmiseen:
http://p1.foorumi.info/lymeborrelioosi/ ... php?t=2873
"Neuroborrelioosiksi kutsutaan borrelia-bakteerin aiheuttamia neurologisia oireita.
-suurin osa eurooppalaisista borrelioositapauksista on neuroborrelioosia.
-oireita voi esiintyä tartunnan jälkeen missä vaiheessa tahansa.
-oireita voi esiintyä sekä keskus- että ääreishermostossa.
-ilmenee eri henkilöillä eri tavoin; osalla bakteeri on kroonisena, mutta oireettomana, joillakin on lieviä oireita silloin tällöin ja toisilla vakavia häiriöitä yhdessä tai useammassa elimessä.
Borrelioosin neurologiset oireet johtuvat borrelia-bakteerin pääsystä veri-aivoesteen läpi keskushermostoon. Tällä hetkellä ei tiedetä aivan tarkkaan mitä mekanismeja bakteeri käyttää päästäkseen keskushermostoon.
Veri-aivoesteen tehtävänä on estää haitallisten aineiden pääsy keskushermostoon ja suojella keskushermostoa esim. tulehduksilta säätelemällä eri aineiden pääsyä verenkierrosta aivoihin. Veri-aivoesteen läpäisevät mm. rasvaliukoiset, riittävän pienikokoiset molekyylit.
Borrelia-bakteerit aiheuttavat kudosvaurioita ja tulehduksia suoraan tai epäsuoraan:
a. Suoraan:
esim aivokalvontulehdus ja hermojuurentulehdus ovat ilmeisesti suoran kudosinfektion seurausta. Paikalliset tulehdukset aiheuttavat myös pienten verisuonten tulehdusmuutoksia ja keskushermoston vaurioita.
b.Epäsuoraan:
Borrelia-bakteerit käynnistävät useiden tulehdusvälittäjäaineiden, esim. tuumorinekroositekijän (TNF) sekä tiettyjen interleukiinien (1, 6, 10, 12) tuotannon. Näiden vapautuminen aiheuttaa hermosolujen vaurioita tai toimintahäiriöitä.
Pitkään jatkuneissa tautitiloissa, joissa bakteereja ei enää ole löydettävissä itse tulehtuneesta kudoksesta, voivat immuunivälitteiset mekanismit osallistua kudostuhon etenemiseen. Bakteeria voi kuitenkin löytyä muualta kudoksista ja muissa kuin spirokeettamuodoissa esim. kollageeni, nivelet, jänteet jne, ja esim. kystamuoto, biofilmi?
Immunokompleksit saattavat myös osaltaan lisätä vaurioita kudoksiin kertyessään. Immunokompleksit ovat vasta-aineiden ja antigeenien muodostamia yhteenliittymiä.
Ongelmia esiintyy erityisesti potilailla joilla on komplementtipuutoksia (esim. lisääntyneessä infektioherkkydessä esiintyy C3, C4, C2, tekijät I ja H puutoksia). Komplementilla on tärkeä merkitys antigeenien käsittelyssä sekä immunokompleksien ja solujäänteiden poistamisessa verenkierrosta.
Puutokset ja häiriöt komplementin toiminnassa altistavat infektioille tai vaskuliiteille.
Immunologisilla ilmiöillä on mahdollisesti merkitystä myöhäisvaiheen neuroborrelioosissa. Joidenkin näkemysten mukaan borrelia-tartunnan saanut henkilö sairastaa borrelioosia ja sen lisäksi mahdollisesti erillistä autoimmuunisairautta kuten MS. Toisten mukaan monet ns. autoimmuunisairaudet sairaudet ovat mikrobien esim. borrelia-bakteerin aiheuttamia. Tätä näkemystä tukee se, että monissa tapauksissa autoimmuuniprosessit ovat parantuneet kun oireiden taustalla olevaa infektiota hoidetaan (esim. lääkäri Martzin ALS-kokemus). Täyttä varmuutta sairauksien taustalla olevista mekanismeista ei tällä hetkellä ole. On myös mahdollista ja jopa todennäköistä että neurologisten sairauksien taustalla on useita syitä kuten useat eri mikrobit, raskasmetallit, elintavat jne.
OIREET
Varhaisvaihe 4-8 vk tartunnasta:
- aivokalvojen ja aivohermojen alueella erilaisina meningoradikuliitteina l. aivokalvojen ja hermojuurten tulehduksina.
-kasvohermohalvaus + hermojuuritulehdus = Bannwarthin oireyhtymä: raaja-, lanne-, hartiakipu, päänsärky, tuntohäiriöitä, kasvohermohalvaus voi olla myös molemminpuolinen.
Myöhäisvaihe kuukausien, jopa vuosien kuluttua tartunnasta:
-aivo-selkäydintulehdus l. meningo-enkefalomyeliitti: päänsärkyä, niskajäykkyys, kognitiivisia ja psyykkisiä häiriöitä, tasapainohäiriöitä, epilepsiakohtauksia, ataksiaa, spastinen parapareesi/tetrapareesi, virtsaamishäiriöitä,verenkiertohäiriö tai aivohalvaus,mono- tai polyneuriittia; tuntohäiriöt. Oireet paranevat yleensä muutamassa kuukaudessa, mutta pysyviäkin puutoksia esiintyy.
-dementia, anoreksia
-voi aiheuttaa myös sellaisia patologisia muutoksia aivoihin jotka ovat tyypillisiä erilaisissa neurologisissa sairauksissa kuten MS, Parkinson, Alzheimer, ALS jne.
Post-Lyme-oireyhtymä?
Tällä halutaan sanoa, että aktiivista infektiota ei ole enää osoitettavissa eikä antibioottihoidosta silloin ole apua.
-monenlaista pitkittynyttä oireilua; tuki- ja liikuntaelimistön kipu, voimakas väsymys, voimattomuus, kognitiivisia- ja unihäiriöitä.
Huom! Post-Lyme -oireyhtymä nimitys on kyseenalainen sillä infektion olemassaoloa ei pystytä nykyisillä testeillä poissulkemaan. Borrelia-testit eivät kykene täysin luotettavasti osoittamaan onko elimistössä borrelia-bakteereita. Useissa tutkimuksissa on osoitettu testien luotettavuusongelmat sekä borrelia-bakteerin väistävän usein eri tavoin sekä antibiootteja että immuunipuolustusta.