PUUTIAISAIVOKUUME

Punkin/vertaimevien hyönteisten välityksellä voi saada useita erilaisia taudinaiheuttajia elimistöönsä.

Valvojat: Bb, Sailairina, maranoma, Tiina

PUUTIAISAIVOKUUME

ViestiKirjoittaja soijuv » Su Loka 04, 2009 18:55

PUUTIAISAIVOKUUME

Puutiaisaivokuume Suomessa

Duodecim 2004;120(13):1555-62

Sari Marjelund, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku, Anu Jääskeläinen, Antti Vaheri ja Olli Vapalahti

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/a ... usinnumero

Katsaus

Punkin elinkaari ja viruksen ominaisuudet
Epidemiologia
Oireet
Löydökset
Serologia
Kuvantamislöydökset
Hoito
Ennuste
Ehkäisy
Lopuksi
Kirjallisuutta

Puutiaisaivokuume on punkin pureman välityksellä tarttuva virustauti, jota Suomessa esiintyy eniten Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Viime vuosikymmenen aikana tautitapausten määrä on lisääntynyt. Taudinkuva on tyypillisimmillään kaksivaiheinen: ensimmäisen vaiheen epäspesifisten infektio-oireiden jälkeen seuraa noin viikon oireeton jakso, jonka jälkeen tauti etenee keskushermostoinfektioksi. Infektio manifestoituu usein meningiittinä, mutta myös vakavammin enkefaliitti-myeliittioirein. Tyypillisiä vakavia neurologisia oireita ovat ataksia ja raajojen tai aivohermojen pareesit. Akuutin puutiaisaivokuumeen diagnoosi perustuu spesifisten IgM-vasta-aineiden osoitukseen seerumista. Aivojen magneettikuvauslöydös voi olla normaali; talamusten ja tyvitumakkeiden alueella saattaa näkyä signaalinvahvistuma T2-painotteisissa kuvissa. Tautiin liittyy jopa kolmasosalla potilaista pitkäkestoisia neurologisia jälkioireita. Endeemisillä alueilla asuville suositellaan taudin ehkäisemiseksi rokotusta.

Puutiaisaivokuumetta (tick-borne encephalitis, TBE) on todettu endeemisenä Keski-Euroopassa laajoilla alueilla pitkään. Suomessa tauti tunnetaan myös nimellä Kumlingen tauti; ensimmäiset tapaukset havaittiin Ahvenanmaalla Kumlingen saarella 1940-luvulla (Oker-Blom 1956, Wahlberg ym. 1989, Verkkoniemi ym. 1997). Tautitapausten määrä on lisääntynyt Suomessa 1990-luvulla ja osalle sairastuneista on jäänyt vaikeita jälkioireita (Marjelund ym. 2004). Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa todettiin vuonna 2002 neljällä potilaalla vaikea puutiaisaivokuume (Marjelund ym. 2004). Tapaukset ovat pohjoisimmat Skandinaviasta raportoidut. Matkailun lisäännyttyä ja ehkäpä myös ilmaston lämmetessä tauti voi tulla diagnosoitavaksi haasteeksi kenelle tahansa lääkärille Suomessa.

Punkin elinkaari ja viruksen ominaisuudet
Puutiaisaivokuumeen aiheuttaja TBE-virus (TBEV) on vaipallinen Flavivirus-sukuun kuuluva RNA-virus. Kyseiseen sukuun kuuluu myös rakenteellisesti samankaltaisia, maailmanlaajuisesti merkittäviä hyttysten välityksellä leviäviä arboviruksia: mm. denguevirus, keltakuumevirus ja Länsi-Niilin virus. Viruksen vektorina toimii puutiainen (Ixodes ricinus), jota Suomessa tavataan pääosin Kokkola-Ilomantsi-linjan eteläpuolella (Ecker ym. 1999, Vapalahti ja Vaheri 2003). Puutiaisen elinkaari voi ilmasto-olosuhteista riippuen olla jopa yli kolmen vuoden pituinen. Tänä aikana puutiainen käy läpi kolme kehitysvaihetta: toukka-, nymfi- ja aikuisvaiheen. Jokaisessa kehitysvaiheessa puutiainen tarvitsee parista veripisarasta koostuvan aterian. Kaikki kolme kehitysvaihetta voivat olla viruksen kantajia, mutta 3 mm:n kokoinen nymfi on pääasiallisin ihmisten tartuttaja (Lindgren ja Gustafson 2001, Vapalahti ja Vaheri 2003).

Puutiaisaivokuumeviruksen esiintyminen on hyvin hajanaista ja keskittyy tietyille alueille toisin kuin Borrelia burgdorferin, joka on levinnyt sinne minne Ixodes-punkkikin (Haglund 2002). Tämän on arveltu johtuvan siitä, että viruksen lisääntymissykli on hyvin haavoittuva ja riippuvainen ilmasto-olosuhteista, erityisesti maanpinnan lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Virus siirtyy infektoituneista nymfeistä infektoituneisiin toukkiin näiden aterioidessa yhtä aikaa pienissä jyrsijöissä. Kesällä tulisi olla tarpeeksi lämmintä, jotta puutiaisen nopea kehitys olisi mahdollinen ja syksyllä ilman pitäisi jäähtyä nopeasti, jotta toukat asettuisivat lepokauteen ja aktivoituisivat yhtä aikaa nymfien kanssa keväällä (Randolph ja Rogers 2000).

Ruotsissa puutiaisaivokuumetapausten määrän kasvun 1980-luvun puolivälistä lähtien on todettu olevan yhteydessä ilmaston muuttumiseen, leudompiin talviin ja aikaiseen kevääntuloon (Lindgren ja Gustafson 2001). Ilmasto- ja lämpötilariippuvuuden vuoksi puutiaisaivokuumeen riskialueet on voitu mallintaa satelliittikuvista. Hyödyntämällä satelliittikuvia ja ennustuksia ilmaston lämpenemisestä ja kosteuden vähenemisestä tulevaisuudessa on arvioitu, että virus siirtyisi pohjoisemmille leveysasteille ja korkeammalla merenpinnasta oleville alueille (Randolph ja Rogers 2000, Randolph 2002).

Viruksen infektoimien puutiaisten määrä vaihtelee alueittain. Suomen endeemisillä alueilla 1960-luvulla kerätyssä aineistossa yhdestä punkista 200:sta saatiin eristettyä TBE-virus (Brummer-Korvenkontio ym. 1973). Tuoreemmissa aineistoissa 0,34-1 % punkeista on ollut TBEV-RNA-positiivisia (Han ym. 2001, Jääskeläinen ym. julkaisematon havainto). Vastaava osuus on ollut Saksassa 0,4-4,8 %, Ruotsissa 0,1-1 %, Virossa 10-15 % ja Latviassa 5-28 % (Günther ym. 1997, Han ym. 2001). Suurimmat luvut Baltiasta eivät liene kuitenkaan maantieteellisesti edustavia. Puutiaisten viruskantajuus on siis selvästi vähäisempää kuin borreliakantajuus, joka esimerkiksi Helsingin alueella oli keskimäärin 32 % vuonna 1996 (Junttila ym. 1999).

Tartunta. Virus tarttuu ihmiseen pääasiassa punkin pureman kautta. Ihminen ei välttämättä huomaa puremaa ja eri tutkimusten mukaan sairastuneista vain 48-77 % on ollut tietoisia edeltäneestä punkin puremasta (Wahlberg ym. 1989, Günther ym. 1997, Kaiser 1999, Les`´nic`´ar ym. 2003). Borrelioositartunnan riski kasvaa merkittävästi vasta punkin oltua kiinnittyneenä iholle yli vuorokauden punkin suolen sisällön regurgitoituessa iholle, mutta puutiaisaivokuumetartunnan voi saada jo lyhyen kiinnittymisajan jälkeen (Oksi 1998, Vapalahti ja Vaheri 2003) punkin sylkirauhasista.

Iholta virus kulkeutuu paikallisiin imusolmukkeisiin ja leviää veren mukana eri elimiin, erityisesti retikuloendoteliaaliseen järjestelmään. Viruksen keskushermostoon siirtymisen mekanismi on edelleen epäselvä; mahdollisesti virus läpäisee veri-aivoesteen passiivisen diffuusion tai transsytoosin kautta (Haglund ja Günther 2003). Myös Suomessa on laboratoriotyöntekijöitä sairastunut puutiaisaivokuumeeseen, joten tartunta voi ilmeisesti tapahtua myös aerosolin välityksellä hajuepiteelin kautta (Wahlberg ym. 1989, Haglund ja Günther 2003). Tartunnan voi saada myös juomalla infektoituneen lampaan tai vuohen pastöroimatonta maitoa (Randolph ja Rogers 2000) ja Suomessa on todettu kaksi verensiirron välityksellä saatua tartuntaa, joissa verenluovutus oli tapahtunut viremiavaiheessa (Wahlberg ym. 1989).

Keskushermostossa virus vahingoittaa pääasiassa aivokalvoja ja harmaata aivoainetta, erityisesti ydinjatkeen, tyvi- ja muiden tumakkeiden, talamuksen, aivorungon, pikkuaivojen ja selkäytimen alueella (Kaiser 1999, Haglund ja Günther 2003). Histologissa tutkimuksissa on todettu infektoituneiden eläinten ja tautiin menehtyneiden ihmisten aivokalvoissa lymfosyytti-infiltraatiota, perivaskulaarisia infiltraatteja, gliasolujen kertymistä, hermosolujen nekroosia ja neuronofagiaa (Kaiser 1999).

Epidemiologia
Euroopassa todetaan vuosittain yli 3 000 puutiaisaivokuumetapausta. Endeemiset alueet sijaitsevat mantereen keski-, itä- ja pohjoisosissa. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt useissa endeemisissä maissa jopa 2-17-kertaisesti ja tauti on myös levinnyt uusille alueille (Randolph ja Rogers 2000, Haglund 2002).

Suomessa tautitapauksia esiintyy edelleen eniten Ahvenanmaalla (Wahlberg ym. 1989, Han ym. 2002). Viruksen seroprevalenssi oli siellä v. 1995 verenluovuttajien keskuudessa 5 %. Mantereella vastaava luku on alle 0,3 % (Han ym. 2002). Muita endeemisiä alueita ovat Turun saaristo ja pienemmässä määrin Kokkolan seutu, Saimaan ja itärajan välinen vyöhyke ja Isosaari Helsingin edustalla (Han ym. 2002, Vapalahti ja Vaheri 2003). Viimeksi mainittua lukuun ottamatta alueet ovat samoja, missä TBEV:tä todettiin jo 1960-luvulla esiintyvän naudan seerumiaineistojen perusteella (Tuomi ja Brummer-Korvenkontio 1965).

Myös Suomessa puutiaisaivokuumetapausten määrä on lisääntynyt (Han ym. 2002). Ennen 1990-lukua tautitapauksia todettiin vuosittain alle viisi, ja 1990-luvun loppupuolella määrä oli noin 20 tapausta vuodessa. Vuonna 2000 todettiin ennätysmäärä tartuntoja, 41 tapausta, kun taas vuonna 2003 tapauksia oli selvästi vähemmän (kuva 1).


Kuva 1. Suomessa vuosina 1995-2003 raportoidut puutiaisaivokuumetapaukset (Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteri). (pieni) (iso)

Puutiaisaivokuumeeseen sairastuneiden keski-ikä oli ruotsalaisessa aineistossa 42 vuotta (vaihteluväli 15-78 v) ja saksalaisessa aineistossa miehillä 45 ± 19 ja naisilla 43 ± 21 vuotta (Kaiser 1999, Haglund ja Günther 2003). Alle 14-vuotiaiden lasten osuus sairastuneista on ollut Saksassa 12,3 %, Ruotsissa 10 % ja Slovakiassa 23,5 %. Miesten osuus sairastuneista on ollut suurempi sekä aikuisten että lasten ryhmässä (Kaiser 1999, Lesnicar ym. 2003).

Oireet
Keskimääräinen itämisaika punkin puremasta ensimmäisten oireiden alkuun on noin kahdeksan vuorokautta (vaihteluväli 4-28 vrk). Taudinkulku on kaksivaiheinen 74 %:lla potilaista (Kaiser 1999). Ensimmäisessä eli viremiavaiheessa oireet ovat epäspesifisiä infektio-oireita, kuten kuumetta, lihaskipuja, päänsärkyä, pahoinvointia, ylähengitystieoireita tai maha-suolikanavan oireita (Wahlberg ym. 1989, Günther ym. 1997, Kaiser 1999). Nämä oireet kestävät keskimäärin neljä vuorokautta, minkä jälkeen seuraa noin seitsemän vuorokauden oireeton vaihe (Kaiser 1999). Suurella osalla potilaista tauti pysähtyy ensimmäiseen vaiheeseen, mutta 20-30 %:lla se etenee oireettoman jakson jälkeen (ja siis usein kolmisen viikkoa punkinpuremasta) keskushermostoinfektioksi (Haglund ja Günther 2003). Meningiittipotilailla todetaan kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä, pahoinvointia ja aivo-selkäydinnesteen pleosytoosi. Meningoenkefaliitiksi tauti luokitellaan, jos meningiittilöydösten lisäksi potilaalla todetaan poikkeava EEG-löydös, tajunnan heikentyminen tai fokaalisia neurologisia oireita. Meningoenkefalomyeliitissa potilaalla esiintyy meningoenkefaliittilöydösten lisäksi mono-, para-, tai tetrapareesi. Yleisimpiä neurologisia oireita ovat tajunnan heikentyminen, ataksia ja raajojen tai aivohermojen pareesit. Meningoenkefaliittipotilailla sekä raajojen että aivohermojen pareesit ovat lievempiä, harvinaisempia ja ohimeneviä useammin kuin meningoenkefalomyeliittiä sairastavilla. Muita neurologisia oireita voivat olla hengitysvajaus, vapina, dysestesia, dysfasia ja kohtausoireet (Kaiser 1999).

Lapsilla on todettu aikuisiin verrattuna lievempi taudinkuva, ja taudin vaikeusaste pahenee myös lapsilla iän myötä. Lapset sairastavat useammin meningiitin (noin kaksi kolmasosaa) ja harvemmin meningoenkefaliitin (noin kolmannes) kuin aikuiset, ja kuolleisuus ja pysyvät jälkioireet ovat heillä harvinaisia. Myös meningoenkefalomyeliitti on lapsilla harvinainen (Kaiser 1999, Lesnicar ym. 2003). Lapsilla yleisimpiä enkefaliittioireita ovat vapina, uneliaisuus, ataksia, käyttäytymisen muutos sekä aivohermo- ja raajapareesit (Lesnicar ym. 2003).

Löydökset
Viremiavaiheessa voidaan laboratoriokokeissa todeta leukopenia, trombosytopenia ja suurentuneita maksaentsyymiarvoja (Kaiser 1999, Haglund ja Günther 2003). Varsinaisen keskushermosto-oireiston alkaessa veren leukosytoosi sekä CRP- ja laskoarvojen kasvu ovat yleisiä (Kaiser 1999). Aivo-selkäydinnesteessä todetaan leukosytoosia, ja alkuvaiheessa enemmistö valkosoluista voi olla polymorfonukleaarisia, mutta muutamassa päivässä solukuva muuttuu lähes 100-prosenttisesti mononukleaariseksi (Haglund ja Günther 2003). Noin 80 %:lla potilaista likvorin proteiinimäärä on kohonnut ja albumiinin likvori-seerumisuhde kasvanut merkkinä veri-aivoesteen vauriosta. Lähes 80 %:lla potilaista todetaan poikkeava löydös EEG:ssä: yleishäiriöitä tai jaksoittaisia paikallishäiriöitä (Kaiser 1999). Myeliittipainotteisessa taudinkuvassa voidaan ENMG:ssä todeta alemman motoneuronitason vaurio (Beer ym. 1999).

Serologia
Viremiavaiheessa virus voidaan eristää verestä tai osoittaa viruksen RNA:ta PCR-menetelmällä. Käytännössä potilaat hakeutuvat hoitoon vasta toisessa vaiheessa, jolloin virus on jo poistunut verestä (Holzmann 2003). Tässä vaiheessa PCR ei ole käyttökelpoinen viruksen osoittamiseen seerumista tai aivo-selkäydinnesteestä (Puchhammer-Stöckl ym. 1995). Puutiaisaivokuumeen diagnoosi perustuukin vasta-aineiden määrityksiin. Kun neurologiset oireet alkavat, IgM- ja IgG-vasta-aineita on suurimmalla osalla potilaista osoitettavissa jo ensimmäisestä seeruminäytteestä. IgM-vasta-aineita voidaan todeta useita kuukausia infektion jälkeen. IgG-vasta-aineet säilyvät koko eliniän samoin kuin immuniteetti uusintainfektioita vastaan. Selkäydinnesteestä vasta-aineita löytyy alkuvaiheessa noin 50 %:lta, mutta 10 vrk - 3 vk:n kuluttua näyte on lähes aina positiivinen (Holzmann 2003). Diagnoosin tekemiseen riittää IgM-vasta-aineiden osoitus ensimmäisestä seeruminäytteestä (Kaiser 1999, Jääskeläinen ym. 2003).

Trooppisiin maihin matkustelun lisäännyttyä entistä enemmän ihmisiä on rokotettu keltakuumetta ja Japanin enkefaliittia vastaan ja yhä useammat ovat sairastaneet näissä maissa endeemisenä esiintyvän denguekuumeen tai Länsi-Niilin kuumeen. Näiden flavivirusinfektioiden IgG-vasta-aineet vaikeuttavat puutiaisaivokuumediagnostiikkaa aiheuttamalla ristireaktion, mutta nämä vasta-aineet eivät suojaa puutiaisaivokuumeelta. Myös rokote voi hankaloittaa vasta-ainelöydöksen tulkintaa, erityisesti jos rokotussarja on kesken tai jäänyt puutteelliseksi. Siksi puutiaisaivokuumetta epäiltäessä ja seeruminäytettä tutkimuksiin lähetettäessä olisi tärkeää mainita esitiedoissa mahdollisista flavivirusrokotuksista ja ulkomaanmatkoista (kaukomatkoista muiden flavivirusaltistusten kannalta ja Keski-Eurooppaan, Baltiaan ja Siperiaan suuntautuneista matkoista TBE-altistusta ajatellen) (Vene ym. 1998, Holzmann 2003).

Kuvantamislöydökset
Pään tietokonekuvauslöydös on useimmiten normaali (Alkadhi ja Kollias 2000, Marjelund ym. 2004). Aivojen MK-löydöksistä on niukasti julkaisuja. Suurimman julkaistun aineiston mukaan löydös on valtaosalla potilaista normaali (Kaiser 1999). Lorenzl ym. julkaisivat vuonna 1996 ensimmäisenä poikkeavan MK-löydöksen puutiaisaivokuumepotilaalla, jolla todettiin T2-painotteisissa kuvissa signaalinvoimistuma talamusten, isoaivovarsien ja nucleus caudatuksen alueella. Tyypillisin löydös potilailla on tois- tai molemminpuolinen signaalinvoimistuma talamusten ja tyvitumakkeiden alueella. Lisäksi muutoksia on kuvattu esiintyneen aivorungossa, pikkuaivoissa, hypotalamuksessa, capsula internan alueella, isoaivovarsissa ja selkäytimen etusarvessa (Waldvogel ym. 1996, Pfister ym. 1997, Beer ym. 1999, Kaiser 1999, Alkadhi ja Kollias 2000, Marjelund ym. 2004). Signaalinvoimistuma näkyy yhtä hyvin T2-painotteisissa ja FLAIR-kuvissa (kuva 2) (Marjelund ym. 2004). FLAIR-sekvenssi luo vahvasti T2-painotteista kuvaa, jossa likvorin aiheuttama signaali on suppressoitu pois (De Coene ym. 1992).
T1-painotteisissa kuvissa muutokset eivät erotu (Alkadhi ja Kollias 2000, Marjelund ym. 2004). Diffuusiokuvausta olemme käyttäneet kahden potilaan tutkimuksissa. Heistä kummallakaan ei todettu diffuusiovajausta, joten sytotoksinen ödeema ei todennäköisesti ole signaalipatologiaa aiheuttava mekanismi puutiaisaivokuumeessa (Marjelund ym. 2004). Aivokalvojen ja leesioiden tehostumista gadoliniumilla on raportoitu yksittäisillä potilailla (Waldvogel ym. 1996, Marjelund ym. 2004), mutta useimmiten tehostumista ei tapahtunut (Alkadhi ja Kollias 2000, Marjelund ym. 2004). Tyvitumakkeiden signaalinmuutosten erotusdiagnostiikassa tulevat kyseeseen aivojen hapenpuute, syanidi-, rikkivety- ja häkämyrkytys sekä syvien laskimoviemäreiden, vena cerebri internoiden ja sinus rectuksen tukokset. Tyvitumakkeiden ja väliaivojen alueella signaalimuutosten etiologisina tekijöinä voivat olla Creutzfeldt-Jakobin tauti, tuhkarokko-, sikotauti- ja influenssa A -virukset sekä jotkin synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet (Alkadhi ja Kollias 2000, Barkovich 2000).


Kuva 2. 12-vuotiaalla tytöllä todettiin puutiaisaivokuume. Oireina olivat kuume, päänsärky, hemipareesi ja kouristukset. Punkinpuremaa ei ollut havaittu. Selkäydinnesteessä oli leukosyyttejä 266 x 106/l, proteiinia 475 mg/l ja glukoosia 2,9 mmol/l. A) Aivojen T2-painotteinen (turbospinkaiku) aksiaalikuva seitsemäntenä sairauspäivänä osoittaa molemmissa talamuksissa symmetristä signaalinvahvistumaa (nuolet). Huomaa normaalit vena cerebri internat ja sinus sagittalis superior. Aiemmin tehdyn tietokonetomografian löydös oli normaali. B) Koronaalisuunnan FLAIR-kuvassa talamusmuutokset näkyvät yhtä hyvin kuin kuvassa A. Ohimolohkojen löydös on normaali. Kuvattu 1 T:n laitteella. (pieni) (iso)

Hoito
Puutiaisaivokuumeeseen ei ole olemassa täsmälääkettä, vaan hoito on oireenmukainen (Wahlberg ym. 1989). Saksalaisessa aineistossa meningoenkefalomyeliittipotilailla keskimääräinen hoitoaika sairaalassa oli 70 vuorokautta ja tehohoitopäiviä keskimäärin 30. Meningoenkefaliittipotilailla vastaavat luvut olivat keskimäärin 15 ja seitsemän vuorokautta, ja meningiittipotilaiden hoitoaika sairaalassa oli keskimäärin kymmenen päivää (Kaiser 1999). Suomalaisessa aineistossa vuosilta 1959-87 hoitoaika sairaalassa oli 4-60 vuorokautta (keskiarvo 13 vrk) (Wahlberg ym. 1989).

Ennuste
Euroopassa kuolleisuus puutiaisaivokuumeeseen on pieni, noin 0,5-1 % (Haglund ym. 1996, Kaiser 1999). Useissa tutkimuksissa puutiaisaivokuumeeseen on kuitenkin todettu liittyvän huomattavasti neurologisia jälkioireita (Haglund ja Günther 2003). Ruotsalaisessa 85 potilaan aineistossa vain neljäsosa parani täydellisesti kahden kuukauden kuluessa. Kuuden viikon kuluttua sairastumisesta 80 %:lla ja vuoden kuluttua vielä 40 %:lla esiintyi keskushermosto-oireita (Günther ym. 1997).

Yleisimpiä jälkioireita ovat erilaiset neuropsykiatriset ja kognitiiviset oireet, kuten ärtyneisyys sekä muisti- ja keskittymisvaikeudet. Näiden lisäksi ataksia, vapina, päänsärky ja tasapainohäiriöt ovat tavallisia. Pysyviä paralyysejä on raportoitu jääneen noin 10 %:lle. Aivohermoparalyysien ennuste on yleensä hyvä lukuun ottamatta kuulovaurioita, joita on raportoitu huomattavasti (Haglund ym. 1996, Haglund ja Günther 2003). Akuutin vaiheen oireista ja löydöksistä tajunnan heikentyminen, ataksia, paralyysit, avustetun ventilaation tarve, poikkeava MK-löydös, likvorin pleosytoosi (yli 300 solua/µl) ja veri-aivoesteen vaurio (likvorin proteiinipitoisuus yli 600 mg/l) ovat jälkioireiden riskitekijöitä (Kaiser 1999). Vakavimmat oireet painottuvat vanhimpiin ikäluokkiin; lapsilla pysyvät jälkioireet ovat harvinaisia (Kaiser 1999, Haglund ja Günther 2003, Lesnicar ym. 2003). Yksittäisiä tapausselostuksia vaikeista taudinkuvista ja jopa kuolemantapauksista lapsipotilaillakin tosin löytyy kirjallisuudesta. Näistä tapauksista osa on yhdistetty puremanjälkeiseen immunoglobuliiniprofylaksiaan (Waldvogel ym. 1996, Kaiser 1999), joka ainakin Suomessa on lopetettu.

Suomessa ei ole raportoitu pelkästään puutiaisaivokuumeeseen liittyviä kuolemantapauksia (Wahlberg ym. 1989 Oksi ym. 1993), mutta vuonna 1993 julkaistiin selostus tapauksesta, jossa meningoenkefaliittiin menehtyneeltä potilaalta diagnosoitiin sekä puutiaisaivokuume että borreliainfektio. Koska sama punkkilaji toimii molempien patogeenien vektorina, yhdestä punkinpuremasta on periaatteessa mahdollisuus saada molemmat infektiot. Yhteisinfektioista on julkaistuja raportteja vähän, mutta tämä mahdollisuus tulisi pitää mielessä, koska borrelioosi on hoidettavissa antibiootilla (Oksi ym. 1993).

Omista potilaistamme kaksi toipui täysin seurannan aikana. Yhdelle potilaista on jäänyt toispuolinen serratuslihashalvaus ja raajan pakkoliike ja toiselle (lapsipotilaalle) lievä hemipareesi, hartianseudun lihasatrofioita ja tasapainovaikeuksia yli 1,5 vuoden seurannan jälkeen.

Ehkäisy
Paras keino puutiaisaivokuumeen ehkäisemiseksi on suojautua punkin puremalta riittävällä vaatetuksella (Wahlberg ym. 1989). Vuodesta 1976 lähtien on puutiaisaivokuumeen ehkäisyyn ollut saatavissa rokote, joka perustuu tapettuun (formaliinilla inaktivoituun), puhdistettuun TBE-virukseen. Perusimmunisaatioon tarvitaan kolme rokoteannosta; toinen rokote annetaan 1-3 kuukautta ensimmäisen jälkeen ja kolmas 9-12 kuukautta toisen jälkeen. Tämän jälkeen tehosteannos tarvitaan joka kolmas vuosi. Jos tarvitaan nopeaa immunisaatiota, voidaan toinen rokotus antaa seitsemän vuorokautta ja kolmas 21 vuorokautta ensimmäisen jälkeen. Tällöin ensimmäinen tehosteannos on annettava jo 12-18 kuukauden kuluttua (Barret ym. 2003). Rokotukset suositellaan annettavaksi epidemiakauden ulkopuolella eli talvella (Vapalahti ja Vaheri 2003). Rokotteiden teho on hyvä: noin 99 % rokotetuista saavuttaa serokonversion, yleensä jo toisen rokotuksen jälkeen. Lapsille riittää immuunivasteen aikaansaamiseksi puolet aikuisille tarpeellisesta antigeenimäärästä, ja 1-12-vuotiaille on saatavilla oma rokote. Haittavaikutukset ovat vähäisiä, rokotuskohtaan liittyvää punoitusta ja aristusta sekä kuumereaktioita (Barret ym. 2003, Zent ym. 2003). Suomessa rokotusta suositellaan endeemisillä alueilla asuville tai niille säännöllisesti matkusteleville ihmisille sekä laboratoriohenkilökunnalle (Wahlberg ym. 1989). Pitkäaikainen oleskelu myös ulkomaiden TBEV-endeemisillä alueilla, esim. Siperiassa, Keski-Euroopassa ja Baltiassa, tulee ottaa huomioon. Kansanterveyslaitoksen työryhmä selvittää parhaillaan väestötason rokotusten tarvetta Ahvenanmaalla (Valkonen 2003). Itävallassa noin 85 % väestöstä on rokotettu ja sen ansiosta puutiaisaivokuumetapausten määrä väheni vuoden 1970 keskimäärin 417 tapauksesta alle sataan vuodessa vuoteen 1997 mennessä (Barret ym. 2003), kun naapurimaassa Tsekissä tapausmäärät samaan aikaan lisääntyivät.

Lopuksi
Puutiaisaivokuumeen mahdollisuus tulisi pitää mielessä, kun potilas sairastaa akuuttia neurologista infektiota. Kuolleisuus tautiin on pieni, mutta sairauteen liittyy paljon pitkäkestoisia, pysyviä neurologisia jälkioireita. Puutiaisaivokuumeen ehkäisyyn on saatavilla turvallinen ja tehokas rokote, jota suositellaan endeemisillä alueilla asuville ja niille säännöllisesti matkustaville henkilöille.


--------------------------------------------------------------------------------

YDINASIAT

- TBE-virus on puutiaisten levittämä RNA-virus.
- Puutiaisaivokuumetapausten määrä lisääntyi Keski-Euroopassa ja myös Suomessa 1990-luvulla.
- Puutiaisaivokuumeen diagnoosi perustuu IgM-vasta-aineiden osoitukseen seerumista.
- Tautiin liittyy pitkäaikaisia neurologisia ja neuropsykiatrisia jälkioireita.
- Aivojen magneettikuvaus osoittaa signaalinvahvistumaa talamuksissa ja tyvitumakkeissa T2-painotteisissa kuvissa. Magneettikuvauslöydöksellä on merkitystä ennusteen kannalta.



--------------------------------------------------------------------------------


SARI MARJELUND, LL, erikoistuva lääkäri
sari.marjelund@fimnet.fi
TAPANI TIKKAKOSKI, dosentti, osastonylilääkäri
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, röntgenosasto
Mariankatu 16-20
67200 Kokkola

SEPPO TUISKU, ylilääkäri
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, neurologian osasto
Mariankatu 16-20
67200 Kokkola

ANU JÄÄSKELÄINEN, MMM
ANTTI VAHERI, professori
OLLI VAPALAHTI, professori
Helsingin yliopisto, virologian osasto
Haartman-instituutti
00014 Helsingin yliopisto

Kirjallisuutta
Alkadhi H, Kollias SS. MRI in tick-borne encephalitis. Neuroradiology 2000;42:753-5.

Barkovich AJ. Infections of the Nervous System. Kirjassa: Pediatric neuroimaging. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, 2000, s. 715-70.

Barrett PN, Schober-Bendixen S, Ehrlich HJ. History of TBE vaccines. Vaccine 2003;21:S1/41-S1/49.

Beer S, Brune N, Kesselring J. Detection of anterior horn lesions by MRI in central European tick-borne encephalomyelitis. J Neurol 1999; 246:1169-71.

Brummer-Korvenkontio M, Saikku P, Korhonen P, Oker-Blom N. Arboviruses in Finland. Isolation of tick-borne encephalitis (TBE) virus from arthropods, vertebrates and patients. Am J Trop Med Hyg 1973;22:382-9.

De Coene B, Hajnal JV, Gatehouse P, ym. MR of the brain using fluid-attenuated inversion recovery (FLAIR) pulse sequences. Am J Neuroradiol 1992;13:1555-64.

Ecker M, Allison SL, Meixner T, Heinz FX. Sequence analysis and genetic classification of tick-borne encephalitis viruses from Europe and Asia. J Gen Virol 1999;80:179-85.

Günther G, Haglund M, Lindquist L, Forsgren M, Sköldenberg B. Tick-borne encephalitis in Sweden in relation to aseptic meningo-encephalitis of other etiology: a prospective study of clinical course and outcome. J Neurol 1997;244:230-8.

Han X, Aho M, Vene S, ym. Studies on TBE epidemiology in Finland (and Lithuania). Int J Med Microbiol 2002;291 Suppl 33:48-49.

Han X, Aho M, Vene S, Peltomaa M, Vaheri A, Vapalahti O. Prevalence of tick-borne encephalitis virus in Ixodes ricinus ticks in Finland. J Med Virol 2001;64:21-8.

Haglund M. Occurrence of TBE in areas previously considered being non-endemic: Scandinavian data generate an international study by the International Scientific Working Group for TBE (ISW-TBE). Int J Med Microbiol 2002;291 Suppl 33:50-4.

Haglund M, Forsgren M, Lindh G, Lindquist L. A 10-year follow-up study of tick-borne encephalitis in the Stockholm area and a review of the literature: need for a vaccination strategy. Scand J Infect Dis 1996;28:217-24.

Haglund M, Günther G. Tick-borne encephalitis-pathogenesis, clinical course and long-term follow-up. Vaccine 2003;21:S1/11-S1/18.

Holzmann H. Diagnosis of tick-borne encephalitis. Vaccine 2003;21:S1/36-S1/40.

Junttila J, Peltomaa M, Soini H, Marjamäki M, Viljanen MK. Prevalence of Borrelia Burgdorferi in Ixodes Ricinus ticks in urban recreational areas of Helsinki. J Clin Microbiol 1999;37:1361-5.

Jääskeläinen A, Han X, Niedrig M, Vaheri A, Vapalahti O. Diagnosis of tick-borne encephalitis by a mu-capture immunoglobulin M-enzyme immunoassay based on secreted recombinant antigen produced in insect cells. J Clin Microbiol 2003;41:4336-42.

Kaiser R. The clinical and epidemiological profile of tick-borne encephalitis in southern Germany 1994-98: a prospective study of 656 patients. Brain 1999;122:2067-78.

Lesnecar G, Poljak M, Seme K, Les`´nec`´ar J. Pediatric tick-borne encephalitis in 371 cases from an endemic region in Slovenia, 1959-2000. Pediatr Infect Dis J 2003;22:612-7.

Lindgren E, Gustafson R. Tick-borne encephalitis in Sweden and climate change. Lancet 2001;358:16-8.

Lorenzl S, Pfister HW, Padovan C, Yousry T. MRI abnormalities in tick-borne encephalitis. Lancet 1996;347:698-9.

Marjelund S, Tikkakoski T, Tuisku S, Räisänen S. Magnetic resonance imaging findings and outcome in severe tick-borne encephalitis. Report of four cases and review of the literature. Acta Radiologica 2004;45:88-94.

Oker-Blom N. Kumlinge disease; a meningo-encephalitis occuring in the Aaland Islands. Ann Med Exp Biol Fenn 1956;34:309-18.

Oksi J. Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot. Suom Lääkäril 1998;53: 1787-92.

Oksi J, Viljanen MK, Kalimo H, ym. Fatal encephalitis caused by concomitant infection with tick-borne encephalitis virus and Borrelia burgdorferi. Clin Infect Dis 1993;16:392-6.

Pfister HW, Lorenzl S, Yousry T. Neuroradiographic manifestations of encephalitis. N Engl J Med 1997;337:1393-4.

Puchhammer-Stöckl E, Kunz C, Mandl C, Heinz FX. Identification of tick-borne encephalitis virus ribonucleic acid in tick suspensions and in clinical specimens by a reverse transcription-nested polymerase chain reaction assay. Clin Diagn Virol 1995;4:321-6.

Randolph S. Predicting the risk of tick-borne diseases. Int J Med Microbiol 2002;291 Suppl 33:6-10.

Randolph SE, Rogers DJ. Fragile transmission cycles of tick-borne encephalitis virus may be disrupted by predicted climate change. Proc R Soc Lond B(2000);267:1741-4.

Tuomi J, Brummer-Korvenkontio M. Antibodies against viruses of the tick-borne encephalitis group in cattle sera in Finland. Ann Med Exp Biol Fenn 1965;43:149-54.

Wahlberg P, Saikku P, Brummer-Korvenkontio M. Tick-borne viral encephalitis in Finland. The clinical features of Kumlinge disease during 1959-1987. J Intern Med 1989;225:173-7.

Waldvogel K, Bossart W, Huisman T, Boltshauser E, Nadal D. Severe tick-borne encephalitis following passive immunization. Eur J Pediatr 1996;155:775-9.

Valkonen Miia. Tartuntataudit Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset. Kansanterveys 2003;4.

Vapalahti O, Vaheri A. Zoonoosi- ja arbovirukset. Kirjassa: Huovinen P, Meri S, Peltola H, Vaara M, Vaheri A, Valtonen V, toim. Mikrobiologia ja infektiosairaudet. Kirja I. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s. 546-50.

Vene S, Haglund M, Vapalahti O, Lundkvist Å. A rapid fluorescent focus inhibition test for detection of neutralizing antibodies to tick-borne encephalitis virus. J Virol Methods 1998;73:71-5.

Verkkoniemi A, Silén T, Valtonen M. Puutiaisenkefaliitti - unohtunut tauti? Duodecim 1997;113:329-31.

Zent O, Banzhoff A, Hilbert AK, Meriste S, Sluzewski W, Wittermann CH. Safety, immunogenicity and tolerability of a new pediatric tick-borne encephalitis (TBE) vaccine, free of protein-derived stabilizer. Vaccine 2003;21:3584-92.




--------------------------------------------------------------------------------
Puutiaisaivokuumeen aiheuttama kuolemantapaus:


Fatal Case of Deer Tick Virus Encephalitis

Norma P. Tavakoli, Ph.D., Heng Wang, M.A., Michelle Dupuis, B.Sc., Rene Hull, B.A., Gregory D. Ebel, Sc.D., Emily J. Gilmore, M.D., and Phyllis L. Faust, M.D., Ph.D.

SUMMARY

Deer tick virus is related to Powassan virus, a tickborne encephalitis virus. A 62-year-old man presented with a meningoencephalitis syndrome and eventually died. Analyses of tissue samples obtained during surgery and at autopsy revealed a widespread necrotizing meningoencephalitis. Nucleic acid was extracted from formalin-fixed tissue, and the presence of deer tick virus was verified on a flavivirus-specific polymerase-chain-reaction (PCR) assay, followed by sequence confirmation. Immunohistochemical analysis with antisera specific for deer tick virus identified numerous immunoreactive neurons, with prominent involvement of large neurons in the brain stem, cerebellum, basal ganglia, thalamus, and spinal cord. This case demonstrates that deer tick virus can be a cause of fatal encephalitis.


Source Information

From the Wadsworth Center, New York State Department of Health (N.P.T., H.W., M.D., R.H.), and the Department of Biomedical Sciences, School of Public Health, University at Albany (N.P.T.) ? both in Albany; the Department of Pathology, University of New Mexico School of Medicine, Albuquerque (G.D.E.); and the Departments of Neurology (E.J.G.) and Pathology and Cell Biology (P.L.F.), Columbia University, and New York Presbyterian Hospital (E.J.G., P.L.F.) ? both in New York.
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » To Marras 12, 2009 10:01

Puutiaisaivokuume voi oireilla esim. alle 16-vuotiailla yksinomaan kuumeiluna ilman paikallisoireita tai neurologisia oireita. (Sveitsi 2009)


http://www.springerlink.com/content/565045667266v112/

Tick-borne encephalitis presenting as fever without localising signs?a case series

Journal European Journal of Pediatrics Patrick Michael Meyer1 Contact Information, Hanspeter Zimmermann2 and Philippe Goetschel1 Received: 9 August 2009 Accepted: 12 October 2009 Published online: 4 November 2009

AbstractIntroduction Tick-borne encephalitis (TBE) presents without neurologic symptoms in 19% in children less than 16 years in Switzerland (2000?2008). In these cases, fever can be the only leading manifestation.Case series We report on four hospitalised children who had TBE and presented as fever without localising signs (FWLS) between 2000 and 2008 in an endemic area in Switzerland.Conclusion TBE infection has to be considered in the differential diagnosis of FWLS in endemic areas. Foremost, FWLS characterised by a biphasic fever course and accompanied by headache in patients in a reduced general condition. Affirming that in patients presenting as FWLS also cases of TBE are contained, this disease is underreported. Keywords Tick-borne encephalitis (TBE) - Fever without localising signs (FWLS) - Children - Switzerland Financial Support: None. No authors have any financial/conflicting interests to disclose.All authors were involved in the retrospective study and in writing the report.
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Pe Joulu 25, 2009 18:40

Puutiaisaivokuume on viruksen aiheuttama keskushermostosairaus joka on yleisempi aikuisilla kuin lapsilla. Tautitapausten määrä on vähentynyt Euroopassa rokotuskampanjoiden ansiosta.

Punkinpureman saaneilla tulee ottaa huomioon myös borrelioosin ja ehrlichioosin/anaplasmoosin mahdollisuus. Rokote antaa suojan puutiaisaivokuumeen aiheuttavaa virusta vastaan, ei bakteereita vastaan



Tick-borne encephalitis in children: an update on epidemiology and diagnosis.

Arnez M, Avsic-Zupanc T.

Department of Infectious Diseases, University Medical Centre Ljubljana, Japljeva
2, Ljubljana 1525, Slovenia. maja.arnez@kclj.si

Tick-borne encephalitis is an infection of the CNS caused by a tick-borne encephalitis virus transmitted by ticks. It is more common in adults than in children. During the last 30 years, the incidence of the disease increased continuously in almost all endemic European countries except Austria. Many factors are responsible for the increased incidence. However, in Austria, the incidence of tick-borne encephalitis decreased dramatically since the introduction of a well-organized vaccination campaign against tick-borne encephalitis. The diagnosis of tick-borne encephalitis is based on clinical criteria and laboratory confirmation of infection. Other tick-borne diseases, such as Lyme borreliosis and human granulocytic anaplasmosis, should be considered in children with tick-borne encephalitis since endemic areas for all three diseases overlap.
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ti Tammi 19, 2010 21:46

Puutiaisaivokuume on aikuisilla tavallisempi kuin lapsilla. Viimeisen 30 vuoden aikana tapausten määrä on kuitenkin noussut rajusti. Lapsien kohdalla tulee ottaa huomioon myös muut punkkien välittämät taudit kuten borrelioosi ja ehrlichioosi.


Expert Rev Anti Infect Ther. 2009 Dec;7(10):1251-60.
Tick-borne encephalitis in children: an update on epidemiology and diagnosis.

Arnez M, Avsic-Zupanc T.

Department of Infectious Diseases, University Medical Centre Ljubljana, Japljeva 2, Ljubljana 1525, Slovenia. maja.arnez@kclj.si

Tick-borne encephalitis is an infection of the CNS caused by a tick-borne encephalitis virus transmitted by ticks. It is more common in adults than in children. During the last 30 years, the incidence of the disease increased continuously in almost all endemic European countries except Austria. Many factors are responsible for the increased incidence. However, in Austria, the incidence of tick-borne encephalitis decreased dramatically since the introduction of a well-organized vaccination campaign against tick-borne encephalitis. The diagnosis of tick-borne encephalitis is based on clinical criteria and laboratory confirmation of infection. Other tick-borne diseases, such as Lyme borreliosis and human granulocytic anaplasmosis, should be considered in children with tick-borne encephalitis since endemic areas for all three diseases overlap.
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Touko 24, 2010 17:01

Joulupukki tarvitsee kohta punkkirokotuksen
julkaistu 07.05. klo 12:03, päivitetty 07.05. klo 16:42

Punkkien levittämä puutiaisaivokuume leviää kovaa vauhtia kohti pohjoista. Professori Antti Vaheri Helsingin yliopistosta kertoo, että Lapin läänin Simon kunnasta on löydetty puutiaisaivokuumetta, samoin Varkaudesta ja Närpiöstä.

Toisaalta levinneisyys on rajallisempaa kuin yleisemmän punkkien aiheuttaman taudin eli borrelioosin levinneisyys. Borrelioosia esiintyy kaikkialla Suomessa, missä punkkejakin on.

Professori Antti Vaheri pitää yhteiskunnan kustantamia joukkorokotuksia hyvänä vaihtoehtona puutiaisaivokuumeen taltuttamiseksi.

- Näinhän on tehty Ahvenanmaalla. Siellä on 25 000 - 27 000 asukasta ja pahimpina vuosina puutiaisaivokuumetapauksia oli 25. Se on luultavasti suurin määrä, mitä missään on esiintynyt. Tietysti on poliittinen kysymys, pitäisikö vaikkapa Kokkolan saaristossa rokottaa ja pitäisikö Isosaaren varusmiehet rokottaa. Ehkä pitäisi, mutta kuka seuraavaksi ryhtyy vaatimaan rokotuksia, pohtii Vaheri.
Maksullinen rokotuskampanja jatkuu

Lääkäri Janne Castrén on ollut mukana rokottamassa väkeä punkkibussin kanssa vuodesta 2006. Hän toivoo, että rokotuksen ottaneet muistaisivat hankkia tehosterokotuksen oikeaan aikaan. Rokotus antaa suojan puutiaisaivokuumetta vastaan. Se tieto on Castrénin mukaan mennyt hyvin perille.

- Rokotuksen ottajien kannattaisi merkitä rokotuksen ajankohta tarkasti muistiin, sillä usein törmäämme siihen, ettei rokotusten ajankohtaa muisteta. Paljon kysytään myös, minkä ikäisen lapsen voi rokottaa. Rokotehan on turvallinen yksivuotiaasta lähtien.

Rokotteen sivuvaikutuksista tulee myös paljon kysymyksiä.

- Tämä on hyvin siedetty rokote. Jos on lähdössä esimerkiksi golfmatkalle, rokotus kannattaa ottaa hyvissä ajoin, sillä pistoskohta on arka jonkin aikaa, kertoo Castrén.
Yli 60-vuotiaat tarvitsevat monta tehostetta

Uutta tutkimustietoa punkkien aiheuttamista taudeista ja myös rokotteiden tehosta saadaan koko ajan. Uusin tieto rokotusten suhteen on, että yli 60-vuotiaat tarvitsevat useampia tehosteita kuin heitä nuoremmat.

- Meidän pitäisi ryhtyä antamaan tehosteita yli 60-vuotiaille, jotka ottavat rokotuksen ensimmäistä kertaa. Ensimmäisten kahden rokotuksen sijaan pitäisikin ottaa kolme rokotusta ja tehosterokotus vuoden päästä. Tämä on tärkeä tieto, sillä yli 60-vuotiailla puutiaisaivokuume voi aiheuttaa huomattavasti vaikeamman tautimuodon kuin nuoremmilla, painottaa Castrén.
Kesäflunssa voi olla puutiaisaivokuumeen oire

Mistä sitten tietää, miten vakavasti punkin puremaan tulee suhtautua? Mistä erottaa borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen oireet? Aluksi pitää tietenkin olla varma, että punkki on päässyt puraisemaan. Joskus punkki voi olla hetken vaikka nivustaipeessa eikä sitä ole edes huomannut.

- Ihoreaktioihin tulee suhtautua vakavasti. Jos taivealueella on pysyviä, laajenevia ihottumia, niitä kannattaa näyttää lääkärille. Kyseessä voi olla borrelioosi.

Puutiaisaivokuume voi tuottaa aluksi ankaran kesäflunssan.

- Jos on vaikka ulkosaaristossa keskellä kesää pitkiä aikoja tapaamatta ketään ja kuumeinen flunssa yllättää, kyse voi olla puutiaisaivokuumeesta eli Kumlingen taudista. Taudin edetessä vakavimmat oireet ovat halvaukset ja jopa invalidisoituminen, varoittaa Castrén.
Punkit ovat jo liikkeellä

Punkit tarvitsevat vain viisi lämpöastetta lähteäkseen verenhakureissulle, joten punkkisyyni kannattaa ottaa tavaksi jo kevätretkien jälkeen.

- Viime viikonloppuna tuli käytyä saaristossa ja koirissa punkkeja näkyi. Pieni lakanatesti selvitti, että ne olivat nymfejä eli pieniä punkin poikasia. Nyt ei ole vielä aluskasvillisuutta eli ne eivät pääse kiinnittymään korkealla, mutta kotieläimiin ne jo tarttuvat, kertoo Castrén.

YLE Turku / Minna Rosvall

http://www.yle.fi/alueet/turku/2010/05/ ... 63261.html
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » La Kesä 05, 2010 11:16

Venäjällä käytössä olleesta puutiaisaivokuume-rokotteesta "Encevir",
on tullut useille sivuvaikutuksia ja se on vedetty pois markkinoilta.


Mon 3 May 2010
Source: Gudok News Agency [abbreviated and translated by ATS, edited]
http://www.gudok.ru/sociaty/zdorovie/?pub_id=348439


Tickborne encephalitis vaccine reactions - Yaroslav Oblast
----------------------------------------------------------
Widespread illness has been observed in children in the Yaroslav Oblast
following immunization with tickborne encephalitis (TBE) vaccine. The
vaccine in question is named "Encevir" and has been temporarily withdrawn
from use due to high rates of adverse reactions. The regional
administration of Rospotrebnadzor [the Russian equivalent of a health
protection agency] has stated that adverse reactions affected 70 children
and 10 adults. 49 cases were assessed as moderately affected and the
remainder as mildly affected. Encevir is a product of the Russian
Federation company Microgen, which is based in Tomsk. Currently only a
vaccine of German origin is in use and there have been no complaints
following its use.

Meanwhile tick activity is increasing and has resulted in 750 tick attacks
including 102 attacks on children. 2 suspected TBE cases have been
hospitalized. By contrast, only 56 tick attacks were registered during the
same period of last year [2009]. The risk of infection after tick attack is
proportional to the duration of blood sucking. Transmission is negligible
during the first 24 hours, whereas by 72 hours transmission of infection
occurs in almost 100 per cent of cases. Epidemiologists warn that the risk
of tick attack is increasing and it is not safe even in suburban parks
within Moscow.

The press secretary of the Encevir vaccine-producing company announced that
a commission of experts has not detected any deficiencies or violation of
regulations in the production of the TBE vaccine. He stated that the
experts had visited the production facility a week ago in connection with
similar adverse reactions reported in Chelyabinsk. The acceptable rate of
adverse [events] is less than 9-10 per cent, the press secretary said. The
current rate is about 1 per cent of all immunizations. He added that a
final conclusion will be available at the end of May [2010], but the
experts are already recommending the initiation of clinical trials to
optimize the dosage.

The Rospotrebnadzor has stated that the current low level of vaccine uptake
is worrying. 95 per cent vaccine coverage is the aim for of the population
at risk for TBE.

--
communicated by:
ProMED-RUS promed@promedmail.org

[The Yaroslav region (Yaroslaskaya Oblast) lies between the Moscow,
Vladimir, Vologda, Kostroma, Ivanovo and Tver regions. Yaroslav (population
603 000) is the administrative centre and the largest city of the Yaroslav
region. It is located 280 km (about 175 miles) from Moscow and 850 km
(about 530 miles) from St Petersburg. The interactive HealthMap/ProMED map
is available at http://healthmap.org/r/01gY.

Information on the outcome of the TBE vaccine enquiry would be appreciated.
- Mod.CP]

[see also:
Tick-borne encephalitis - Russia: (SV) alert 20100402.1065
2009
---
Tick-borne encephalitis - Russia (03): (YL) 20090524.1944
2008
---
Tickborne encephalitis, cheeseborne - Austria 20080829.2711
2004
---
Tick-borne encephalitis - Europe: update 20040715.1919]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ti Kesä 29, 2010 08:28

Puutiaisaivokuume lisääntyy EU:n alueellla. N.1,4% sairastuneista menehtyy tautiin joka on viruksen aiheuttama. 13:ssa EU maassa TBE kuuluu ilmoitettavien tautien joukkoon, Suomi kuuluu näihin maihin.
Borreioositapauksia ei sen sijaan jostakin syystä ilmoiteta.

http://www.ecdc.europa.eu/en/healthtopi ... urope.aspx

TBE surveillance in Europe

EU/EEA countries with mandatory TBE reporting: Austria, the Czech Republic, Estonia, Finland, Germany, Greece, Hungary, Latvia, Lithuania, Norway, Poland, the Slovak Republic, Slovenia, and Sweden.

Sources:
Personal communication Dr Oliver Donoso Mantke, Robert Koch Institute, Germany, 8 June 2010
Suss J. Tick-borne encephalitis in Europe and beyond ? the epidemiological situation as of 2007. Euro Surveill. 26 Jun 2008 ;13(26).

There are indications that TBE is increasing in Europe, and that the geographical areas where ticks are infected are growing. However, it is not clear whether the increase in the number of reported cases in some European countries during the last two decades truly reflects more infections or results from the fact that the public as well as health professionals have become more aware of the disease, or a combination of the two. Some researchers believe that climate change may have resulted in an expansion of the tick habitat in Europe and consequently in the geographical distribution of TBE-infected ticks.However, although there are reports in support of this theory of ticks being found at higher altitudes and latitudes, it is unlikely that climate change alone could explain the increase in TBE cases. A review published in the journal Eurosurveillance estimated the mean number of TBE cases in Europe to be 2805 per year during the 18-year period leading up to 2007.

Given that it is common for TBE patients to suffer from long-term neurological disabilities, and that up to 1.4% will die from the infection, it can be concluded that TBE contributes considerably to the burden of infectious disease in Europe.

TBE is currently not in the group of communicable diseases under active surveillance in the European Union, and TBE cases in EU Member States are not actively reported to the European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC). It is mandatory to report TBE cases in thirteen EU countries (Austria, the Czech Republic, Estonia, Finland, Germany, Greece, Hungary, Latvia, Lithuania, Poland, the Slovak Republic, Slovenia, and Sweden) and Norway.

The lack of a common TBE case definition and diagnostic criteria for Europe, incomplete mandatory reporting, and the fact that most TBE infections are mild or subclinical, makes monitoring of trends and geographical distribution a challenge. Risk assessment is often based on the number of reported cases by geographical area, and immunisation uptake will impact on disease numbers. This is illustrated by Austria where high vaccination coverage (88%) has resulted in a 90% decline in the number of cases over the last two decades. However, since vaccination does not reduce the proportion of ticks infected with the TBE virus, the risk for an unvaccinated person to contract TBE in Austria today is likely to be similar to what it was 20 years ago.

ECDC will review the TBE situation in Europe, in the near future, with the aim of characterising the different reporting systems, assessing the epidemiological situation and identifying key risk areas and risk groups for TBE. Learning more about the risk of TBE is important for providing information and advice to health professionals and the general public on vaccination and other preventive measures.

More information on this research:
Call for tender on epidemiologic situation analysis of Tick Borne Encephalitis and Rickettsiosis in the European Union
Call for tender on epidemiologic situation analysis of Lyme borreliosis in the European Union



Bibliography
Bundesamt für Gesundheit [Federal Office of Public Health, Switzerland]. Zeckenenzephalitis (FSME): weitere Zunahme der gemeldeten Fälle im [sic] 2006. Epi-Notiz 2007(4):57?60.
Gustafson R, Svenungsson B, Forsgren M, Gardulf A, Granström M. Two-year survey of the incidence of Lyme borreliosis and tick-borne encephalitis in a high-risk population in Sweden. Eur J Clin Microbiol Infect Dis. 1992 Oct;11(10):894-900.
Kunz C. TBE vaccination and the Austrian experience. Vaccine. 2003 Apr 1;21 Suppl 1:S50-5.
Lindquist L, Vapalahti O. Tick-borne encephalitis. Lancet. 2008 May 31;371(9627):1861-71.
Medizinische Universität Wien. Vienna: Medizinische Universität Wien, Department für Virologie; c2005?10 [cited 2010 June 1].
Robert Koch-Institut. FSME: Risikogebiete in Deutschland (Stand: April 2010). Epidemiologisches Bulletin. 2010 [cited 2010 May 30];17:147?155.
Smittskyddsinstitutet. Statistik för viral meningoencefalit. Stockholm: Smittskyddsinstitutet; 2010 [updated 2010 June 8; cited 2010 June 8].
Statens Serum Institut. Meningococcal Disease 2009. EPI-News: National surveillance of communicable diseases. 2010;17.
Suss J. Tick-borne encephalitis in Europe and beyond ? the epidemiological situation as of 2007. Euro Surveill. 2008 Jun 26;13(26).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: National Public Health Institute of Finland, Statistical database, infectious diseases register; c2010 [cited 2010 May 21].
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

HELSINGIN SANOMAT: PUUTIAISAIVOKUUMETTA YHÄ ENEMMÄN

ViestiKirjoittaja Tiina » Ti Heinä 20, 2010 00:10

http://uutiset.msn.hs.fi/kotimaa/artikk ... 5258693587

Puutiaisaivokuumetta yhä enemmän

HELSINGIN SANOMAT

Irina Vähäsarja

Julkaistu 19.7.2010

Punkit viihtyvät parhaiten 5?25 asteen lämpötilassa.

Punkkien levittämän puutiaisaivokuumeen tartuntoja voi tulla tänä kesänä ilmi tavallista enemmän.

Tartuntoja on kirjattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin tänä vuonna yksitoista. THL:n tutkimusprofessorin Petri Ruudun mukaan tartuntoja on jo melko paljon siihen nähden, että kesä on vasta puolivälissä.

"Yleensä tapaukset ajoittuvat myöhemmälle kesään ja alkusyksyyn", Ruutu kertoo.

Tartuntoja oli kesäkuussa selvästi enemmän kuin viime vuonna. Kaikkiaan puutiaisaivokuumeen sai 26 ihmistä viime vuonna.

Puutiaisaivokuumetta esiintyy pääasiassa Turun saaristossa, mutta tartuntoja on tullut ilmi myös muualla rannikolla ja Kaakkois-Suomessa.

Punkit viihtyvät parhaiten 5?25 asteen lämpötilassa ja pitävät kovasti kosteudesta. Ihmiset liikkuvat lämpimällä säällä enemmän luonnossa, joten punkeilla on enemmän tilaisuuksia tarttua iholle, Ruutu huomauttaa.

Puutiaisaivokuumeen aiheuttava TBE-virus on noin yhdellä prosentilla punkeista
Tiina
 
Viestit: 337
Liittynyt: Ma Tammi 26, 2009 22:51
Paikkakunta: Kotka

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Tammi 24, 2011 13:57

Puutiaisaivokuumeen diagnostiikka ei ole aina helppo oireiden epätyypillisyyden vuoksi. Anamneesi tulee tehdä erittäin huolellisesti. Tauti voi edetä lievänä tai aiheuttaa vakavia neurologisia/psykiatrisia oireita, myös kuolemantapauksia on raportoitu. Puolassa tutkittiin 687 potilaan potilaspaperit (1993-2008). Potilailla esiintyi eriasteisia aivo/selkäydintulehduksia. Oireina esim. ataksia ja halvaus. Neljä potilasta kuoli.

Eur J Neurol. 2010 Dec 12. doi: 10.1111/j.1468-1331.2010.03278.x.

Tick-borne encephalitis in Poland in years 1993-2008 - epidemiology and clinical presentation. A retrospective study of 687 patients.

Czupryna P, Moniuszko A, Pancewicz SA, Grygorczuk S, Kondrusik M, Zajkowska J.

Department of Infectious Diseases and Neuroinfections, Medical University in Bial?ystok, Poland.

Abstract

Background and purpose: Tick-borne encephalitis (TBE) is an emerging disease in Europe as in Poland, especially in north-eastern part of the country. The aim of the study was to characterize the epidemiology and clinical features of TBE in this region.

Methods: Clinical and epidemiological data of 687 patients hospitalized between 1993 and 2008 at the Department of Infectious Diseases and Neuroinfections with the diagnosis of TBE were analysed.

Results: In the case of 59 patients (9.5%), the disease was job related (forestry workers, farmers). In the examined group, TBE presented with meningitis in 282 cases (41%), with meningoencephalitis in 353 cases (51.3%) and with meningoencephalomyelitis in 52 cases (7.6%). The most common neurological abnormalities were ataxia in 88 cases (14.17%) and pareses in 53 cases (8.53%). Four patients (0.6%) died, 144 patients (23.2%) were discharged with neurological sequelae of TBE. Two hundred and seventy-two patients (43.8%) required further psychiatric treatment. At least 38 patients (6.1%) developed long-term sequelae and required further hospitalizations. Dexamethasone in the dosage of 6-32mg was administered in 407 patients for 1-64days.

Conclusions: The diagnosis of TBE sometimes is difficult as the disease symptoms may be non-characteristic. Therefore, a detailed anamnesis is very important in the process of TBE diagnosis and may alone justify lumbar puncture conduction. Despite usually mild course of the disease, patients may develop neurological and psychiatrical sequelae.
© 2010 The Author(s). European Journal of Neurology © 2010 EFNS.

PMID: 21143706 [PubMed - as supplied by publisher]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » To Helmi 10, 2011 15:06

"Punkit ovat sosiaalisia ja viehättäviä, sanoo ruotsalainen Rolf Gustafson. Punkit ovat eläneet maapallolla pitkään. Ne ovat aterioineet jo dinosauruksissa.

Ruotsalaiset suuntaavat kesäisin lomamatkansa saaristoon, mutta siellä piilee vaara -punkit. Ruotsalaiset sairastuvat puutiaisaivokuumeeseen muita maita useammin. Pahinta on että punkit ovat pieniä eikä niiden purema satu. Siksi purema jää usein huomaamatta. Puutiaisaivokuumetta vastaan on olemassa rokote.

Puutiaisaivokuumetta huomattavasti suurempi riski on sairastua borrelia-bakteerin aiheuttamaan Borrelioosiin. Bakteeria löydetään noin joka kolmannesta punkista. Arvioiden mukaan vähintään 10 000 ruotsalaista sairastuu Borrelioosiin vuosittain. Tautia ei voi ennaltaehkäistä rokotteella.

Itsehoitomenetelminä ihmiset käyttävät erilaisia punkkikarkotteita, puutereita, rasvoja ja syömällä runsaasti valkosipulia. Punkeilla ei ole juurikaan vihollisia mutta suurin osa, jopa 99%, kuolee oleillessaan liian kuumassa tai kuivassa paikassa.


Swedes Use Garlic, Boat-Clinic as Island Bugs Spoil Vacations
Aug. 8 (Bloomberg) -- Swedish vacationers heading for the country's thousands of coastal islands this summer are threatened with something worse than sunburn: Bugs.

A record number of Swedes may be infected by encephalitis and other potentially fatal diseases by the country's billions of ticks, whose number is increasing because of milder winters. Sweden had the highest rate of tick-borne encephalitis, or TBE, in Western Europe last year. The illness affected about one in every 20,000 residents, according to Eurosurveillance data. One in every 1,000 patients dies from the illness, according to doctors.

``They're disgusting and can be so dangerous,'' said Sara Strindlund, 27, who spends summer in her family's cottage on an island in Stockholm's archipelago, and won't lie in the grass because of the bugs. ``The worst is that they are tiny and don't hurt, so I won't notice them until they've fed on my blood.''

Ticks are found across Sweden's eastern coastline and the country's 220,000 islands, the top holiday destination for Sweden's nine million people, who use traditional deterrents including garlic and sprays to ward off the insects. Demand for vaccinations also means doctors are using new ways to reach patients, including a tick clinic that's based on a boat.

``Considering that TBE causes lasting damage in 40 percent of infected adults, there's a way to go,'' said General Practitioner Ola Stroemstedt, a co-founder and skipper of an Arcona 460 sailing boat christened Medica. ``We decided to take the vaccine out to the islands where the Swedes spend their holidays so they can get their booster in time.''

Smittskyddsinstitutet, the Swedish Institute for Infectious Disease Control, based near Stockholm, recorded 184 cases of TBE last year compared with between 50 and 100 cases in the 1990s. There have already been 90 cases in Stockholm this year, according to Bo Svenungsson, a doctor at Smittskyddsenheten, the infectious disease unit for Stockholm.

Lyme Disease

A third of ticks in Sweden also carry bacteria that cause Lyme disease, which as many as 10,000 people get every year in Sweden. The disease is treatable with antibiotics such as doxycycline, Roche Holding AG's Rocephin or GlaxoSmithKline Plc's Ceftin. It can't be prevented with a vaccine.

Lyme disease can cause a red rash and fever. Some patients suffer from inflammation of the brain and nerves, which may lead to facial paralysis or personality changes. It's rarely fatal. TBE causes fever and nausea. In 30 percent of TBE infections the virus spreads to the brain. One in five never recover totally and 1 percent die, according to health authorities.

Stroemstedt, who has toured the islands for six years, gives 500 TBE shots a day and extended this year's trip to meet demand.

Garlic Deterrent

``We have been selling more TBE vaccines this year and there's plenty of ticks around because their numbers are soaring after two mild winters,'' said Rolf Gustafson, medical director at Baxter International Inc., in a phone interview. ``The cold makes them think it's winter.'' Baxter is the world's biggest maker of blood-disease products.

``We've already been using a larger sailing boat this year and there's also a motorboat, '' said Stroemstedt, sitting on his boat in the Gustavsberg harbor. ``We stand outside a supermarket and people get their shot as part of a shopping trip.''

In addition to vaccination, many people cover themselves in anti-tick sprays, powders, roll-ons and creams and eat large amounts of garlic, in a bid to put off the blind blood-sucking parasites, which are active in Sweden from March until November.


Health Cost

Ticks like warm and slightly moist undergrowth, bushes and meadows with long grass. Though they have few predators, 99 percent die because they sit in the wrong place or because of high temperatures or low humidity. Ticks suck blood from deer, birds, dogs or humans. In searching for a host, the tick displays a behavior referred to as ``questing.''

``Ticks are cute and very sociable,'' said Gustafson. ``Ticks have been around for a hundred million years. They're so old, they used to feed from dinosaur blood.''

In Europe, tick-born encephalitis is primarily found in Sweden, Germany, Austria, the Baltic countries and Eastern Europe, according to the World Health Organization.

A case of TBE costs Sweden as much as 500,000 kronor ($63,000). A TBE shot, which isn't reimbursed by the state, costs 250 kronor, said Gustafson, a 52-year-old who works for Baxter in Sweden. Baxter, which is based in Deerfield, Illinois, controls 85 percent of the TBE vaccine market in Sweden.

http://www.canlyme.com/SwedenTBE2005.html
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja Sailairina » Pe Huhti 20, 2012 09:20

Flaviviruksia on n. 70 eri lajia, joihin kuuluvat myös puutiaisaivokuumevirukset.



http://www.tohtori.fi/?page=0188473&id=9086263

Tutkija sai virustartunnan hyttyseltä ja tartutti seksin välityksellä vaimonsakin

Julkaistu 13.04.2011

Tutkijat uskovat dokumentoineensa ensimmäistä kertaa tapauksen, jossa hyttysen levittämä tauti tarttuu ihmisestä toiseen ihmiseen seksin välityksellä, kertoo Fox News. Tutkimusraportin yhtenä kirjoittajista toimi Brian Foy, joka itse toi virustartunnan kotimaahansa ja välitti sen vaimolleen.

Kaikki lähti siitä, kun yhdysvaltalainen tutkija Foy matkusti toisen tutkijan kanssa Senegaliin vuonna 2008, jossa he keräsivät hyttysnäytteitä Bandafassi ?nimisen kylän ympäristössä. He myös raportoivat saaneensa hyttyspuremia työnsä parissa. Molemmat tutkijat olivat kuitenkin saaneet ennen matkaa rokotteen keltakuumetta vastaan.

Kun tutkijat palasivat matkaltaan kotimaahansa, sairastuivat he molemmat 6-9 päivän päästä saapumisestaan. Foyn oireet alkoivat nilkkojen turvotuksella, punoittavalla makulopapulaarisella ihottumalla sekä erittäin voimakkaalla väsymyksellä ja päänsäryllä. Kuumetta hänelle ei kuitenkaan noussut. Myöhemmin häntä alkoi pyörryttää ja hänelle tuli kylmänväreitä, nivelsärkyä ranteisiin ja nilkkoihin, sekä hän alkoi kokea eturauhasvaivoja (välilihakipuja ja virtsaamiskipuja). Myös muita oireita nousi esille. Niin ikään toinen tutkija koki samanlaisia oireita, mutta eturauhasvaivoja hän ei saanut.

Vain vähän ajan päästä tutkimusraportissa potilas 3:ksi nimetty henkilö, joka paljastui Brian Foyn vaimoksi, alkoi saada omituisia oireita. Hänellä ilmeni huonovointisuutta, kylmänväreitä, valonarkuutta, kovaa päänsärkyä sekä lihaskipuja. Myöskään hänellä ei noussut kuumetta, mutta vastaavasti ihottumaa alkoi kehittyä yläkehoon, josta se levisi niskaan ja reisiin.

Kaikista potilaista otettiin erilaisia näytteitä, mutta laboratoriotuloksetkaan eivät osanneet selventää, mistä oli kyse. Vasta myöhemmin kaksi asiantuntijaa, joille potilaat olivat lähettäneet näytteitä, osasivat tarkentaa oireiden aiheuttajaksi zikaviruksen. Tutkimusraportin mukaan kaksi ensimmäistä potilasta, Brian Foy ja hänen kollegansa, olivat saaneet tartunnat tutkimusmatkallaan, mutta kolmas potilas oli mitä todennäköisimmin saanut virustartunnan aihetodisteiden perusteella toiselta ihmiseltä ja melko suurella varmuudella sukupuoliyhdynnän välityksellä.

Foy oli harrastanut seksiä reissulta palaamisensa jälkeen päiviä ennen oireiden ilmaantumista. Muita mahdollisia tartuntateitä ovat sylki ja muut kehon nesteet. Pariskunnan lapset eivät saaneet zikavirustartuntaa.

Tutkimusraportin kirjoittaneiden tutkijoiden mukaan heidän tietääkseen aikaisemmin ei ole raportoitu tapauksesta, jossa arbovirusryhmään kuuluva virus tarttuisi sukupuoliteitse. Sekä kelta- että zikavirus kuuluvat flaviviruksiin, jotka puolestaan ovat arbovirusryhmän viruksia. Iso osa flaviviruksista leviää hyttysten tai puutiaisten välityksellä, ja moni niistä aiheuttaa varsin pelättyjä terveyshaittoja ihmisille. Zikavirusta esiintyy pääsääntöisesti Afrikassa ja Aasian kaakkoisosissa. Zikavirusta ei ole koskaan aikaisemmin raportoitu ilmenneen läntisellä pallonpuoliskolla.



http://fi.wikipedia.org/wiki/Flavivirukset

Flavivirukset, flaviviridae, ovat niveljalkaisten, yleensä hyttysten tai puutiaisten, levittämiä viruksia. Flaviviruksia tunnetaan tällä hetkellä 70 eri lajia, joista 13 aiheuttaa tautia ihmisessä. Flavivirusryhmään kuuluvat dengue-, keltakuume-, Japanin aivotulehdus- ja puutiaisaivokuumevirukset.

Puutiaisten levittämät
- Gadgets Gully -virus (GGYV)
- Kadamvirus (KADV)
- Kyasanur Forest disease virus (KFDV)
- Langatvirus (LGTV)
- Omskin verenvuotokuumevirus (OHFV)
- Powassanvirus (POWV)
- Royal Farm -virus (RFV)
- Puutiaisaivokuume (TBEV)
- Louping ill virus (LIV)
- Meabanvirus (MEAV)
- Saumarez Reef -virus (SREV)
- Tyuleniyvirus (TYUV)


Hyttysten levittämät
- Aroavirus (AROAV)
- Denguevirus (DENV)
- Kedougouvirus (KEDV)
- Cacipacorevirus (CPCV)
- Koutangovirus (KOUV)
- Japanin B-enkefaliittivirus (JEV)
- Murray Valley enkefaliittivirus (MVEV)
- St. Louis enkefaliittivirus (SLEV)
- Usutu virus (USUV)
- West Nile -virus (WNV)
- Yaoundevirus (YAOV)
- Kokoberavirus (KOKV)
- Bagazavirus (BAGV)
- Ilheusvirus (ILHV)
- Israel turkey meningoenkefalomyeliittivirus (ITV)
- Ntayavirus (NTAV)
- Tembusuvirus (TMUV)
- Zikavirus (ZIKV)
- Banzivirus (BANV)
- Boubouivirus (BOUV)
- Edge Hill -virus (EHV)
- Jugravirus (JUGV)
- Saboyavirus (SABV)
- Sepikvirus (SEPV)
- Uganda S -virus (UGSV)
- Wesselsbronvirus (WESSV)
- Keltakuumevirus (YFV)

Muut
- Entebbe bat virus (ENTV)
- Yokose virus (YOKV)
- Apoi virus (APOIV)
- Cowbone Ridge -virus (CRV)
- Jutiapavirus (JUTV)
- Modocvirus (MODV)
- Sal Vieja -virus (SVV)
- San Perlita -virus (SPV)
- Bukalasa bat virus (BBV)
- Carey Island -virus (CIV)
- Dakar bat virus (DBV)
- Montana myotis leukoenkefaliittivirus (MMLV)
- Phnom Penh bat virus (PPBV)
- Rio Bravo -virus (RBV)
Sailairina
 
Viestit: 684
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
Paikkakunta: Kaarina

Re: PUUTIAISAIVOKUUME

ViestiKirjoittaja soijuv » Ti Huhti 09, 2013 09:35

http://yle.fi/uutiset/puutiaisaivotuleh ... origin=rss


Terveys 8.4.2013 klo 15:13 | päivitetty 8.4.2013 klo 15:13

Puutiaisaivotulehdus oletettua vakavampaa lapsille

Lasten puutiaisaivotulehdusta on yleisesti pidetty aikuisten versiota lievempänä. Ruotsalaistutkimuksen mukaan punkkien levittämä tauti aiheuttaa lapsilla muun muassa häiriöitä muistissa ja tunne-elämässä.

Lasten puutiaisaivotulehdus (TBE) on oletettua vakavampi tauti

TBE saattaa aiheuttaa lähinnä väsymystä ja pahoinvointia, mistä johtuen diagnoosi voi jäädä tekemättä

Tuoreen tutkimuksen mukaan tauti aiheuttaa lapsilla sekä lyhyt- että pitkäkestoisia neurologisia oireita
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee TBE-rokotusta kaikille kolme vuotta täyttäneille riskialueilla asuville

Lasten puutiaisaivotulehdus (TBE) on oletettua vakavampi tauti, selviää tuoreesta ruotsalaistutkimuksesta.
Puutiaisaivotulehdus saattaa aiheuttaa lähinnä väsymystä ja pahoinvointia, mistä johtuen diagnoosi voi jäädä tekemättä.

- Yleisen käsityksen mukaan puutiaisaivotulehdusta on lapsilla kovin vähän. Ruotsalaistutkimuksessa kuitenkin 124 lapsipotilaasta kymmenellä oli TBE.

- TBE-viruksen esiintyvyys reilulla kahdeksalla prosentilla lapsipotilaista on huomattavasti enemmän kuin aiemmin on oletettu, sanoo lasten hematologian erikoislääkäri Jukka Vakkila.

TBE:n oireet vaikea diagnosoida


Nyt julkistettujen tulosten mukaan punkkien levittämänä tauti aiheuttaa lapsilla sekä lyhyt- että pitkäkestoisia neurologisia oireita. Pahoinvoinnin ja väsymyksen lisäksi lapsilla havaittiin häiriöitä muun muassa muistissa ja tunne-elämässä.

TBE:llä ei ole sellaisia oireita, joiden perusteella taudin voi heti diagnosoida.

- Tauti aiheuttaa varmasti juuri koulunkäyntiin liittyviä hankaluuksia, Vakkila uskoo.

Vakkilan mukaan TBE:n toteaminen potilaalla vaatii aina erityisiä tutkimuksia.

- Esimerkiksi streptokokin oireet voi tunnistaa tarkastelemalla potilaan kurkkua.

- TBE:llä ei ole oikeastaan sellaisia oireita, joiden perusteella taudin voisi heti diagnosoida, hän toteaa.

Vakkilan mielestä tuore ruotsalaistutkimus antaa aihetta uskoa, että TBE-tauti voi usein jäädä lapselta diagnosoimatta akuutin vaiheen aikana.
Ahvenanmaa pahinta riskialuetta

Ahvenanmaa on Suomessa Vakkilan mukaan selkeintä puutiaisaivotulehduksen riskialuetta.

TBE:tä esiintyy myös Turun saaristossa, Etelä-Karjalassa, Kokkolassa ja Varkauden seudulla. Myös Suomen länsirannikko on kohonneen TBE-riskin aluetta. Uusia riskialueita tulevana kesänä ovat Kuopio ja Kotkan saaristo.

Vakkila kuitenkin muistuttaa, että TBE-viruksen esiintyminen puutiaisissa on riskialueillakin vain yhden prosentin luokkaa.

- Ei tämä kuitenkaan mikään kansantauti ole. Lasten oppimisvaikeudet eivät johdu missään nimessä vain TBE-viruksesta.
Suojautuminen on yksinkertaista

Lastenlääkärin keinot puutiaisaivotulehdukselta suojautumiseksi ovat yksinkertaiset. Vakkila uskoo, että rokote ja järkevä vaatetus auttavat jo pitkälle.

- On myös olemassa erilaisia hyönteismyrkkyjä, joilla voi turvallisesti käsitellä lasten vaatteita, Vakkila kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee TBE-rokotusta kaikille kolme vuotta täyttäneille riskialueilla asuville.

Lisää aiheesta
Punkki saattaa tarttua jalkaan myös mustikkamättäältä
11.7.2012
Punkkeja havaitaan entistä enemmän
3.7.2012
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

Re: PUUTIAISAIVOKUUME

ViestiKirjoittaja Sailairina » Ti Elo 19, 2014 10:49

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article19385012.ab

2014-08-18

Nytt aggressivt fästingvirus hittat

"Blir sjukare, kan leda till högre dödlighet"


Fästingar med ett nytt tbe-virus kan vara på väg till Sverige.

Viruset påminner om det fruktade och dödliga Hypr som spreds i Tjeckoslovakien på sjuttiotalet.

– Det är oroande. Det är väldigt aggressivt och orsakar aggressivare sjukdomar, säger Magnus Johansson, forskare vid Örebro universitet.





Forskare har hittat ett helt nytt Tbe-virus i fästingar. Viruset är sannolikt mer aggressivt än det vi är vana vid.

– Du blir sjukare om du får ett fästingbett och det kan leda till högre dödlighet, säger Magnus Johansson, forskare vid Örebro universitet och Södertörns högskola som leder projektet.


Spreds i Tjeckoslovakien


Viruset upptäcktes i södra Norge. När forskarna kartlade arvsmassan insåg de att den var nästan identiskt med ett annat, mycket fruktat, Tbe-virus.

– Det är mycket likt Hypr, ett aggressivt och dödligt fästingvirus som spreds i Tjeckoslovakien på sjuttiotalet. Det mesta talar för att det här är mer aggressivt än det vi är vana vid, säger Magnus Johansson.

Tbe kan orsaka inflammation i hjärnan och den som drabbas kan få hög feber och svår huvudvärk. Dödsfall förekommer men risken är mycket liten i Sverige.

Fästingar som bär på den vanliga varianten av tbe finns främst i Stockholm, Södermanlands och Uppsala läns kusttrakter.


Forskare är oroade

Men på senare år har den vunnit ny mark och finns numera bland annat i Västra Götaland och stora delar av Småland.

– Det är helt klart att viruset sprider sig till nya riskområden, säger Magnus Johansson.

Det vaccin som skyddar mot den vanliga varianten hjälper även mot det nya aggressiva viruset. Om man redan drabbats av tbe och blivit immun kvarstår även immuniteten.

Forskarna är ändå oroade över upptäckten.

– Ju mer viruset sprids desto mer ökar risken för att man bli sjuk. Om den här mer aggressiva formen etablerar sig här är det oroande. Framför allt är det viktigt att ta fram framtida botemedel, säger Magnus Johansson.

I dag finns det inga botemedel mot tbe.
Sailairina
 
Viestit: 684
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
Paikkakunta: Kaarina


Paluu TUTKIMUSTIETOA LISÄINFEKTIOISTA

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa