VÄITÖSKIRJOJA BORRELIOOSISTA

Asiantuntijana Soile Juvonen TTT

Valvojat: Bb, Sailairina, maranoma, Tiina

VÄITÖSKIRJOJA BORRELIOOSISTA

ViestiKirjoittaja soijuv » La Tammi 24, 2009 21:31

ALITALON väitöskirja borrelioosista: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/la ... mpleme.pdf


Jyväskylän tutkijoita: https://www.jyu.fi/bioenv/en/divisions/ ... /personnel

Borreliabakteerin pleomorfiset muodot. Miten bakteerri väistää immuunipuolustusta.

Ph.D. Students
Leena Merilainen, MSc.
Investigation of how pleomorphic forms of Borrelia burgdorferi evades the immune system.
Phone: +358 40 8053909
GSM: +358 44 3363520
Email: leena.m.merilainen[at]jyu.f

M.Sc. Students
Ani Herranen: Unraveling pleomorphic forms of Borrelia
Tiina Partanen: Effects of microbial agents on pleomorphism of Borrelia

Alumni

Dr. Liping Wang, Physicist, post-doctoral fellow for the Schwartz Foundation Project that identified pleomorphic variants ofBorrelia burgdoferi.
Viimeksi muokannut soijuv päivämäärä To Kesä 10, 2010 23:16, muokattu yhteensä 1 kerran
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Helmi 02, 2009 18:02

Pauliina Hartialan väitös borrelioosista 2009. Tutkimuksissa todettiin borreliabakteerin pakenevan immuunipuolustusta useilla eri tavoilla.

TIIVISTELMÄ
Pauliina Hartiala

Borrelia ja immuuniväistö ? erityistarkastelussa neutrofiilien ja dendriittisolujen CD38-välitteinen kemotaksis

Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia, Turun Yliopisto ja Turku
Postgraduate School of Biomedical Sciences ?tutkijakoulu, Turku
Annales Universitatis Turkuensis
Turku, Finland

Lymen borrelioosi on punkkien (puutiaisten) levittämä tauti, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi sensu lato bakteeri. Suomessa noin 3000-5000 ihmistä sairastuu tähän tautiin vuosittain. Infektiokohdan ihossa luonnollisen puolustusjärjestelmän komponentit, mm.
komplementtijärjestelmä, neutrofiiliset valkosolut, dendriittisolut sekä makrofagit, kohtaavat ensimmäisenä ihoon tunkeutuneet taudinaiheuttajat.

Tärkeitä luonnollisen puolustusjärjestelmän
puolustuskeinoja ovat solujen hakeutuminen (kemotaksis) infektiopaikalle, komplementtijärjestelmän
aktivoituminen ja taudinaiheuttajien tappaminen solusyönnin (fagosytoosi) ja komplementin avulla.


Dendriittisolut fagosytoivat taudinaiheuttajia ja kulkeutuvat läheisiin imusolmukkeisiin (migraatio), jossa ne esittelevät taudinaiheuttajat lymfosyyteille ja stimuloivat hankinnaisen immuunivasteen käynnistymisen. Lymen borrelioosissa ensivaiheen
puolustusreaktiot ovat poikkeuksellisen heikkoja, mistä kertoo taudin ensioireen, erythema migrans?ihottuman, vaimeus verrattuna muiden bakteerien aiheuttamiin ihotulehduksiin.

Tauti voi rajoittua ihoon ja rauhoittua jopa ilman hoitoa, mutta toistaiseksi tuntemattomasta syystä osalla potilaista bakteeri väistää immuunipuolustuksen hyökkäyksen ja leviää useisiin eri
elimiin aiheuttaen mitä moninaisimpia oireita viikkoja tai kuukausia ensi-infektion jälkeen.Tämä tutkimus tähtäsi borrelian käyttämien immuuniväistökeinojen selvittämiseen komplementtijärjestelmän, neutrofiilien ja dendriittisolujen osalta.

Tutkimuksessa havaittiin, että B. burgdorferi pystyy estämään neutrofiilisten valkosolujen kemotaksiksen n-formyl-methyl-leucyl-phenylalanine (fMLP) nimistä molekyyliä kohtaan.
fMLP on yksi voimakkaimmista neutrofiilien kemotaksista aiheuttavista aineista.

Lisäksi B.burgdorferin pintaproteiini OspB:n todettiin estävän neutrofiilien fagosytoosia sekä komplementtijärjestelmän aktivaatiota ja tappavaa vaikutusta matalassa komplementtipitoisuudessa.
Ihmiselimistössä matala komplementtipitoisuus on mm. nivelissä ja keskushermostossa.


Tutkimuksessa havaittiin myös, että B. burgdorferi ei stimuloi CD38 molekyylin ilmaantumista dendriittisolujen pinnalle. Tämä johtaa puutteelliseen migraation CCL19 ja CCL21 kemokiineja kohtaan in vitro.

Dendriittisolujen migraatiota tutkittiin myös hiirikokeessa, jossa Suomessa esiintyvä borrelialaji B. garinii sai aikaan puolet pienemmän
dendriittisolujen migraation imusolmukkeisiin kuin Escherichia coli bakteeri. Puutteellisen CD38-ekspression osoitettiin johtuvan alentuneesta signalointiaktiivisuudesta p38 mitogenactivated-
protein-kinase (p38) ?signalointireitissä. Puutteellinen CD38-ekspressio todettiin myös neutrofiileissä B. burgdorferi- ja B. garinii-stimulaation jälkeen.


Tutkimuksessa onnistuttiin selvittämään useita B. burgdorferi-bakteerin käyttämiä immuuniväistökeinoja. Jatkotutkimuksia vielä selvittämättömien immuuniväistökeinojen löytämiseksi tarvitaan yhä, koska taudin patogeneesin ymmärtäminen on välttämätöntä hoitojen
oikean kohdentamisen kannalta.


Avainsanat: B. burgdorferi, komplementti, neutrofiilit, dendriittisolut, immuuniväistö

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja Sailairina » Ke Huhti 29, 2009 07:13

Yrjänäisen väitöksessä antibioottihoito - ihmisillekin yleisesti suonensisäisesti annettu keftriaksoni - ei kyennyt tuhoamaan kaikkia borreliabakteereja sen paremmin varhaisvaiheessa (2vk) kuin myöhemmässäkään vaiheessa (18vk).

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=3

Heta Yrjänäinen

Borrelia burgdorferi infektoitujen hiirten antibioottihoidon jälkeinen oireilu

Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia, Turun yliopisto
Turku, Suomi 2009
Lymen borrelioosi on puutiaisten välittämä monimuotoinen infektiotauti, jonka tunnetuin oire on ns. vaeltava ihottuma eli erythema migrans. Muita tavallisia ilmentymiä ovat erityisesti
nivel- ja hermosto-oireet sekä harvemmin sydän- ja silmäoireet. Suurin osa potilaista
paranee täysin terveeksi antibioottihoidon avulla, mutta jopa 10 % borrelioosiin sairastuneista oireilee suositusten mukaisesta hoidosta huolimatta.

Pitkittyneen oireilun on ajateltu johtuvan mm. infektion laukaisemasta autoimmuunitaudista tai kroonisesta infektiosta, mutta teorioiden tueksi ei ole kyetty esittämään kiistattomia todisteita. Onkin todennäköistä, että antibioottihoidon jälkeisen oireilun takana on useampia mekanismeja
eikä yksi teoria selitä kaikkien potilaiden oireilua.


Tässä väitöskirjatyössä on tutkittu hoidonjälkeistä borrelioosia hiirimallin avulla. Varhaisvaiheessa (2 viikkoa infektoinnin jälkeen) annettu antibiootti vähensi hiirten nivelturvotusta
ja esti B. burgdorferi ? bakteerin kasvun kudoksista otetuista näytteissä. Hoidettujen hiirten B. burgdorferi -spesifiset IgG-luokan vasta-aineet pysyivät kuitenkin koholla ja osasta kudosnäytteistä löytyi B. burgdorferi:n DNA:ta PCR-tutkimuksen avulla.

Mikäli hiiret hoidettiin myöhäisessä vaiheessa (yli 18 viikkoa infektoinnista) tulokset olivat muuten samanlaiset, mutta keftriaksoni ei vaikuttanut nivelturvotukseen. Näin hiirissä oli aikaansaatu tilanne, joka on hyvin samankaltainen ihmisen hoitoresistentin borrelia-artriitin kanssa: oireet jatkuvat, mutta taudinaiheuttajaa ei saada esiin.

Inflammaatiota vaimentavaa anti-TNF-α:a on käytetty nivelreuman hoidossa menestyksekkäästi
huonosti muuhun hoitoon reagoivilla potilailla ja siitä syystä sen ajateltiin voivan vaikuttaa suotuisasti myös B. burgdorferi -infektoitujen hiirten hoidonjälkeiseen nivelturvotukseen. Sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta nivelturvotukseen, mutta yllättäen hoidon jälkeen osa hiirten kudosnäytteistä osoittautui viljelypositiivisiksi. On siis ilmeistä, että hiirimallissamme osa B. burgdorferi spirokeetoista pystyy välttämään keftriaksonihoidon vaikutuksen joko hakeutumalla elimistössä kudokseen, jossa antibiootin pitoisuus ei nouse riittävän korkeaksi, tai ne kykenevät muuntautumaan metabolisesti inaktiiviin tilaan
eikä mikrobilääke yhdessä immuunipuolustuksen kanssa onnistu tappamaan niitä.


Jatkotutkimuksissa selvitimme B. burgdorferi -spirokeetan mahdollista piilopaikkaa tutkimalla antibioottihoidon jälkeen useita eri kudoksia PCR-menetelmällä. Tulosten perusteella spirokeetta näyttää suosivan nivelkudosta tai soluja, joita esiintyy nivelessä runsaasti.
On kuitenkin edelleen epäselvää, missä muodossa B. burgdorferi ?spirokeetat säilyvät kudoksessa antibioottihoidon jälkeen.


avainsanat: Borrelia burgdorferi, C3H, krooninen infektio, borrelioosi, niveltulehdus, keftriaksoni, anti-TNF- α
----------------------------------------------------------------------------
http://abouniversitet.fi/cal/Tapahtuma. ... 15T120000Z

Väitös (lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia): LL Heta Yrjänäinen
Tapahtumapaikka: Turun yliopisto, Mikron luentosali, Kiinamyllynkatu 13 (T31 http://www.utu.fi/kartta/kampuskartta.htm)

Alkamisaika: 15.05.2009 12:00

Päättymisaika: 15.05.2009 15:00

Perjantaina 15. toukokuuta 2009 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Mikron luentosali, Kiinamyllynkatu 13) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Heta Yrjänäisen väitöskirja ?Borrelia burgdorferi evades the effects of ceftriaxone treatment in a mouse model of Lyme borreliosis? (Borrelia burgdorferi -infektoitujen hiirten antibioottihoidon jälkeinen oireilu). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Pekka Lahdenne Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Matti K. Viljanen
Sailairina
 
Viestit: 684
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
Paikkakunta: Kaarina


Paluu TUTKIMUSTIETOA BORRELIOOSISTA

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa