Borrelioosi vei työkyvyn

Borrelioosiin sairastuneiden suomalaisten henkilökohtaisia kokemuksia taudista ja sen hoidosta.

Valvojat: Bb, Sailairina, maranoma, Tiina

Borrelioosi vei työkyvyn

ViestiKirjoittaja borrelioosi » Ti Kesä 05, 2012 09:13

Borrelioosi vei työkyvyn: Liisan parantumaton sairaus tunnistettiin vasta yli 10 vuoden jälkeen

http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkel ... en-jalkeen

03.06.2012 15:00

Sairauden ei tarvitse vallata koko elämää.

Liisa on kärsinyt borrelioosista vuosikymmeniä. Vaikka hän joutui jättämään työnsä sairauden takia, itsesääli ja masennus eivät kuulu elämään.

Borrelioosi vei työkyvyn: Liisan parantumaton sairaus tunnistettiin vasta yli 10 vuoden jälkeen

Liisa alkoi kärsiä ensimmäisen kerran säryistä ja huimauksesta 1970-luvun lopulla. Epämääräiset kivut jatkuivat, ja kymmenen vuoden kuluttua poltto käsien ja niskan alueella muuttui hirveäksi.

? Kynä ei pysynyt kädessä. Nukuin öisin 5?6 tyynyn varassa liikkumatta. Kun liikahdin, kipu herätti heti, Liisa kertoo.

Oireiden lähteiksi paikannettiin yläraajoihin säteilevät hermojuurivauriot. Nainen oli ravannut jo aiemmin lääkäreillä tuloksetta. Tuohon aikaan borrelioosia ei vielä edes osattu epäillä.

? Kipu vaihteli ja aaltoili. Yhtenä päivänä jomotti vasenta jalkaa, toisena oikeaa kättä.

Liisa kärsi myös lievän kasvohalvauksen. Kun hänen tasapainonsa alkoi 1990-luvun alussa kävellessä pettää täysin, hänet tutkittiin tarkemmin. Kohdalle sattui lääkäri, joka tunsi borrelioosin. Verestä tutkittiin vasta-aineet ja tehtiin selkäydinpunktio.

Yli vuosikymmenen epätietoisuuden jälkeen tulokset tulivat: Liisa kärsi borrelioosista.
Borrelioosi vei työkyvyn: Liisan parantumaton sairaus tunnistettiin vasta yli 10 vuoden jälkeen

Niskakivut olivat yksi merkki sairaudesta.
Diagnoosi ei lopettanut kipua

? Ensin ajattelin, että ai kun ihanaa, että löydettiin syy, Liisa muistelee.

Vuosien selvittely oli turhauttanut. Nyt tiedettiin, että sairaus oli oikea eikä korvien välissä.

Hoito aloitettiin suonensisäisillä antibiooteilla. Liisa kävi parin viikon ajan tiputuksessa sairaalassa.

? Oho, kaikki on voitettu, hän kertoo ajatelleensa.

Vaikka lihas- ja nivelsäryt jatkuivat, olo helpottui hetkeksi. Liisa oli kuitenkin lähes jatkuvalla antibiootti- ja kortisonilääkityksellä ? ja pahin oli vielä edessä.

? Jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 1998. Sitä en olisi missään tapauksessa halunnut. Minulla oli paljon työhaluja ja -vuosia edessä.
Pöpöt piirittävät

Borrelioosi on pahentanut Liisan muita kroonisia sairauksia, kuten astmaa. Infektiot iskevät helposti.

? Saan kaikki flunssat, joita ilmassa on.

Erilaisten lääkekuurien, tiputusten, kipuklinikan ja jopa akupunktion jälkeen Liisa käy nykyään erikoislääkärillä, jonka määräämänä hän on syönyt pitkäaikaista antibioottikuuria. Pian selviää, jatketaanko sitä.

? Olen hoitoon sinänsä tyytyväinen, että lääkärit ovat asiantuntijoita. Parannuskeinoa ei kuitenkaan ole, ja ärsin kivuista hoidosta huolimatta.
Borrelioosi vei työkyvyn: Liisan parantumaton sairaus tunnistettiin vasta yli 10 vuoden jälkeen

Sairastuneista voi tuntua, että he jäävät taudin kanssa yksin.
Kauhutarinat pelottavat

Borrelioosi voi viedä ihmisiä jopa pyörätuoliin.

? En toivoisi tätä tautia pahimmalle vihamiehellenikään, Liisa sanoo.

Hän toimii Reumaliiton borrelioositukiryhmässä ja on auttanut tautiin sairastuneita.

? Ihmisistä tuntuu, että he ovat yksin eikä kukaan ymmärrä. Monet sairastuneet ovat peloissaan kuultuaan kauhutarinoita.

? Punkkitietous on huonoa. Puremaa ja sen vaikutuksia ei tunneta.
Ei sentään kaiken pahan takana

Liisan mukaan lääkärit eivät välttämättä suhtaudu oireisiin vakavasti.

? Monet sairastuneet myös luulivat, että punkkirokote auttaa borrelioosiin, Liisa kertoo tukipuhelimessa esille nousseita asioita.

Kaikista kivuista ja säryistä huolimatta se, millaiseksi elämä borrelioosin kanssa muodostuu, on Liisan mielestä itsestä kiinni.

? Kaikki mitä tapahtuu, ei ole borrelioosin syytä. Kerran eräs lääkäri meinasi laittaa kaikki vaivani borrelioosin piikkiin. Sanoin, että hei, jos katkaisen jalkani liukastuessani, niin ei se johdu borrelioosista!

Borrelioosi vei työkyvyn: Liisan parantumaton sairaus tunnistettiin vasta yli 10 vuoden jälkeen

Ikävä tuliainen matkalta?

Jälkeenpäin Liisa on miettinyt, mistä hän on voinut taudin saada. Mieleen tulee ainoastaan 70-luvun lopulla tehty Italian-matka.

? Sain siellä aristamatonta ihottumaa. Naureskelimme vaan joukolla, että mitähän tuo on. Heti Suomeen palattuamme sain valtavan flunssan ja lievän keuhkokuumeen.

Oireet täsmäävät borrelioosin syntyyn, mutta Liisa ei tiennyt taudista tuolloin mitään. Nykyään tartunnan saavat ovat onnekkaampia.

? Kun oireet tunnetaan ja huomataan ajoissa, myöhäisvaiheita ei pääse enää syntymään niin paljon.
borrelioosi
 

Paluu BORRELIOOSIKOKEMUKSIA SUOMESTA

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa