Minun "borrelioositarinani"

Borrelioosiin sairastuneiden suomalaisten henkilökohtaisia kokemuksia taudista ja sen hoidosta.

Valvojat: Bb, Sailairina, maranoma, Tiina

Minun "borrelioositarinani"

ViestiKirjoittaja hulina » To Joulu 22, 2011 15:09

Muutama vuosi sitten mökillä ollessa heräsin yöllä painajaiseen, jossa minua puri punkki rintaan. Olin hermostunut, sillä pelkään kauheasti punkkeja, mutta onnistuin uudestaan nukahtamaan. Aamulla kertoessani painajaista isälleni sormeni osui johonkin kainalon ja rinnan välimaastossa. Siellä oli punkki. Isäni otti punkin pois. Se oli todennäköisesti tipahtanut sänkyyn tai tarttunut vaatteisiin kissasta, joka ravaa sekä sisällä että ulkona.

Punkin pureman ympärillä ollut punainen jälki hävisi muutamassa päivässä ja ehti olla kadoksissa muutaman päivän, kun se alkoi uudestaan hyvin himmeästi punottamaan noin sentin alueelta. Ei kuitenkaan mitään laajenevaa reunuksista ihottumaa. Sain kuitenkin lääkärin suostuteltua antamaan parin viikon antibioottikuurin, vaikka se ei hänen mielestään ollut tarpeen.

Luin täältä forumilta, että antibioottikuuri ei välttämättä tehoa. Aloin tarkkailla itseäni ja huomasin lieviä kolotuksia ympäri kehoa. Vietin kaikki illat tutkien netistä borrelioosia ja olin todella ahdistunut. Sormiakin alkoi kolotella. Kävin pari kertaa vasta-ainetesteissä, jotka olivat negatiiviset. Lihasten nykimisiä, sellaista elohiirityyppistä tuntui ympäri kehoa ja olin ihan hermoissani, pelkäsin, että minulla on neuroborrelioosi.

Koska oireeni eivät kuitenkaan pahentuneet ja sain myös apua pelkoihini aloin rauhoittua. Kolotukset unohtuivat ja lihasnykimiset alkoivat kadota. Luin, että lihasten nykiminen on yleinen ahdistuksen fyysinen oire. Juttelin ihmisen kanssa, jolla leukemian pelko oli aiheuttanut verenpurkaumia iholle. Ymmärsin, että pelkoni ja itseni tarkkailu oli saanut aikaan fyysiset oireet.

En enää ajattele, että olisin saanut borrelioosin, mutta pelkään ihan hirveästi borrelioosia ja punkkeja. En uskaltanut viime kesänä mennä ollenkaan mökille, vaikka rakastan olla kesällä mökillä.

En kerro tätä tarinaani kyseenalaistakseeni borrelioosia sairautena. On kamalaa, että borrelioosia sairastavia saatetaan pitää "hulluina" eivätkä he saa hoitoa. Halusin kuitenkin kertoa oman tarinani, koska uskon, että myös minulla on kohtalotovereita, herkkiä ihmisiä, joita borrelioosi pelottaa ja jotka "sairastuvat borrelioosin pelkoon". Borrelioosi on täydellinen sairaus tällaisille sairauksia pelkääville, koska melkein mitkä tahansa oireet voi tulkita borrelioosiksi.

Uskon itse mielen voimaan, sillä minulla on siitä negatiivinen kokemus. Toisaalta uskon siihen myös ns. positiivisessä mielessä ja kenties siitä voisi muiden hoitojen ohella olla apua myös borrelioosin hoidossa.
http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkis ... attu-voima
hulina
 

Paluu BORRELIOOSIKOKEMUKSIA SUOMESTA

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa