Diagnostisten ja hoitoja koskevien ongelmien vuoksi osa borrelioosia sairastavista hoitaa tautiaan esim. saksan borrelioosiklinikoilla. Norjassakin on borrelioosiklinikka mutta en tiedä vielä onko klinikka hyvä vai ei. Lähetin tänään kyselyn asiasta Norjaan. Viitearvo riippuu siitä mikä testi sinulle tehtiin. Ensimmäisen tesin mukaan IgM 13 on positiivinen löydös. Alla kahden eri testin viitearvot + artikkeli testeistä:
Viitearvot:
S ?BorrAbG: <9, harmaa alue 9-11, positiivinen >11.
Yksikkö VE/ml
S -BorrAbM: <9, harmaa alue 9-11, positiivinen >11.
Yksikkö VE/ml
S ?VlsEAbG: <10, harmaa alue 10-15, positiivinen >15.
Yksikkö AU/ml
S ?VlsEAbM: <18, harmaa alue 18-22, positiivinen >22.
Yksikkö AU/ml
Tri Jon Sterngold:
"Borreliabakteeri on ainutlaatuinen bakteerien joukossa esim DNA rakenteensa vuoksi. Lukuisat DNA:t mahdollistavat bakteerin selviämisen elimistössä ja pakenemisen immuunipuolustuksen tuhoamisyrityksiltä. Bakteeri kykenee esim. muuntamaan pintaproteiinejaan. Bakteeri kykenee muuntamaan myös muotoaan korkkiruuvimaisetsa muodosta kystamuotoon. Kystamuodossa bakteeri on erittäin vastustuskykyinen.
Antibioottihoidon teho riippuu bakteerin aktiivisuustasosta; miten nopeasti bakteeri kasvaa ja lisääntyy. Useimmat bakteerit (useimmat virtsatieinfektiot, keuhkokuume jne) lisääntyvät alle 24 tunnissa. Tällaisissa infektioissa ihminen saa yleensä nopeasti avun antibiooteista. Borreliabakteerin lisääntymissykli on jopa yhdeksän kuukauden mittainen. Passiivisessa tilassa olevaa bakteeria on erittäin vaikea saada tuhotuksi hoidoilla.
Sen lisäksi, joidenkin tutkimusten mukaan, borreliabakteeri muodostaa muiden taudinaiheuttajien kanssa myös ns. biofilmi-yhteisöjä.
Mikroskoopissa tämä nähdään bakteerien kerääntymisenä geelimäisiin "kasoihin". Tällöin ne ovat suojassa immuunipuolustukselta ja antibiooteilta. Tässä "bunkkerissa" niistä kuitenkin vapautuu (aineenvaihdunnallisen kierron aikana) esim. hermostolle myrkyllisiä aineita. Kyseessä on taistelu elintilasta. Bakteerit voivat tarpeidensa mukaisesti esim. heikentää ihmisen puolustujärjestelmiä tai muuttaa muita elintomintoja. Niiden tarkoituksena ei ole tuhota isäntäelimistöä vaikka sitäkin joskus tapahtuu.
Aivo-, hermo-, sydän-, verisuoni-, tukikudosten-, nivelten jne tulehdusten lisäksi borreliabakteeri pystyy aiheuttamaan ns. autoimmuunisairauksia kuten ALS, lupus, MS jne. Kyseisiä oireita pidetään parantumattomina mutta monissa tapauksissa pitkillä, korkea-annoksisilla antibioottihoidoilla taudit on saatu jopa parannettua.
Borrelioositestit ovat ongelmallisia. Yleensä testeissä mitataan elimistön kykyä muodostaa vasta-aineita borreliabakteeria kohtaan. MUTTA bakteeri kykenee piiloutumaan, muuntumaan, heikentämään elimistön kykyä muodostaa vasta-aineita. SIKSi testitulokset voivat olla täysin negatiiviset vaikkka henkilö sairastaa Borrelioosia. Näemme usein, että esim. vuoden antibioottihoitojen jälkeen immmuunipuolustus viimein kykenee havaitsemaan joitakin bakteerin jäänteitä ja testitulokset muuttuvat positiivisiksi. Potilaalla on kuitenkin ongelmia mikäli häntä hoitava lääkäri luottaa ainoastaan negatiivisiin testituloksiin. Tällöin hän ei saa asianmukaista hoitoa ja kärsimykset jatkuvat.
Tässä vaiheessa erottuvat sellaiset lääkärit, jotka ymmärtävät testeihin liittyvät ongelmat ja hoitoihin liittyvät haasteet niistä lääkäreistä, jotka eivät osaa tai eivät halua ymmärtää bakteeriin/tautiin liittyviä ongemia. Ongelman laajuus ja syvyys on erittäin suuri tänä päivänä."
http://www.willitsnews.com/ci_13453460
-------------------------------------
IgG-vasta-aineita Borrelia burgdorferi-bakteeria kohtaan syntyy puutiaisen pureman välityksellä saadun infektion jälkeen yleensä kolmen kuukauden kuluessa. Erythema migransin alkuvaiheessa testi on yleensä vielä negatiivinen. Myöhäisoireiden yhteydessä (meningiitti, artriitti, acrodermatitis chronica atrophicans) testi on useimmiten positiivinen, jos Borrelia burgdorferi on taudin aiheuttajana.
Negatiivinen vasta-ainemäärityksen tulos ei silti sulje pois Borrelia burgdorferi -infektiota.