TÄRKEÄ! Antibioottien/lääkkeiden vaaroista!

Borrelioosista ja lisäinfektioista kuten puutiaisaivokuumeesta kertovia artikkeleita ja ohjelmia TV:ssä, radiossa ja lehdistössä.

Valvojat: Sailairina, Bb

TÄRKEÄ! Antibioottien/lääkkeiden vaaroista!

ViestiKirjoittaja soijuv » To Maalis 05, 2015 08:46

http://yle.fi/uutiset/yleisella_antibio ... sa/7839376

Terveys 4.3.2015 klo 12:43 | päivitetty 4.3.2015 klo 12:57

Yleisellä antibiootilla hurjat sivuvaikutukset – useita kuolemantapauksia: "Näistä ei saa puhua Suomessa"

Fimea on saanut vuosien mittaan noin 600 ilmoitusta yleisessä käytössä olevien fluorokinoloni-antibioottien vakavista sivuvaikutuksista. Suuri osa kaikista lääkehaitoista jää Suomessa piiloon.

Antibioottipakkauksia

Sadat potilaat ovat saaneet vakavia sivuvaikutuksia näistä antibiooteista. Kuva: Satu Krautsuk / Yle


Mistä on kyse?

•Fluorokinoloni-antibiooteista käydään vilkasta keskustelua maailmalla
•Ne on liitetty useisiin kuolemantapauksiin mm. Yhdysvalloissa ja Britanniassa
•Fimea on saanut 80-luvulta lähtien vajaat 600 ilmoitusta fluorokinoloni-antibioottien haittavaikutuksista
•Se sysää vastuuta antibioottien määräämisestä lääkäreille
•Fimean mukaan Suomessa ei ole tarvetta suuremmalle varoittelulle

Moniin tulehduksiin määrättävistä fluorokinoloni-antibiooteista ja niiden vakavista sivuvaikutuksista käydään maailmalla vilkasta keskustelua.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkevalvontaviranomainen FDA varusti kyseiset lääkepakkaukset vakavista sivuvaikutuksista varoittavalla "black box"-merkinnällä vuonna 2008. Kalifornian yliopistossa on parhaillaan meneillään tutkimus, joka selvittää fluorokinolonien haittoja. Sivuvaikutuksista varoittelevat myös jotkut lääkärit.

Britanniassa puolestaan fluorokinolonit on yhdistetty useisiin kuolemantapauksiin.

Suomessa fluorokinolonit otettiin käyttöön 80-luvun alkupuolella. Lääketurvallisuutta valvovalle Fimealle on tullut siitä lähtien 12 haittavaikutusilmoitusta, joissa potilaan on epäilty kuolleen lääkehaittaan. Kaikkiaan Fimea on saanut vuosien aikana 571 haittailmoitusta fluorokinoloneista.

Noin puolet niistä koskee jänneoireita ja runsaat 60 iho-oireita.

Fluorokinolonit voivat myös lisätä riskiä sairastua hengenvaaralliseen ripulitautiin Clostridium difficileen. Tauti aiheutti Etelä-Suomessa epidemian vuonna 2007 ja tuolloin uutisoitiin myös useista kuolemantapauksista.

Psyykkiset oireet piilossa?

Vakavia psyykkisiä oireitakin on kuvattu.

– Psykoosia tai psykoottista oireilua on kuvattu muutamassa ilmoituksessa, depressiota tai maniaa yksittäisissä ilmoituksissa ja itsetuhoisia ajatuksia tai itsemurhan yrityksiä muutamassa ilmoituksessa, kertoo Fimean ylilääkäri Tiina Karonen.


Suomi on yhteiskunta, jossa lääkehaitoista puhuminen on tabu.

– Alli Puirava


Lääkäreitä ja sairaanhoitajia yrityksensä kautta kouluttava lääkehuollon lehtori Alli Puirava uskoo, että suuri osa fluorokinonien aiheuttamista sivuvaikutuksista jää lääkäreiltä huomaamatta.

– Väitän, että vakavat psyykkiset vaikutukset jäävät lähes kokonaan piiloon Suomessa. Maailmalla keskustelu on aivan eri tasolla, kun katsoo sivuvaikutuksiin liittyviä julkaisuja ja kannanottoja, Puirava toteaa.

Fimean rekisteri ei ole kattava tilasto

Lääkäreiden ja apteekkihenkilökunnan on ilmoitettava havaitsemistaan lääkehaitoista Fimealle. Nykyään haittailmoituksia voivat tehdä myös potilaat. Vuonna 2013 Fimealle tehtiin reilut 1 800 lääkkeiden haittavaikutusilmoitusta.

Alli Puiravan mukaan haittavaikutusten ilmoituslukemat ovat paljon Suomea korkeammat esimerkiksi Yhdysvalloissa, Italiassa ja Ranskassa.

– En luota Suomen tilastoihin lainkaan, sillä haitoista ei juurikaan ilmoiteta. Tapaan tuhansia hoitajia vuosittain ja näen kenttätöissä valtavat määrät lääkkeiden haittoja. Lääkkeiden turvallisuudesta ei saa tilastojen perusteella todenmukaista kuvaa.

Fimea muistuttaa, että haittavaikutusrekisterin ei ole tarkoitus ollakaan kattava tilasto.

– Rekisterin on tarkoitus havaita signaaleja uusien haittavaikutusten tunnistamiseksi. Sinne ei pyritäkään kokoamaan kaikkia Suomessa tapahtuneita haittoja, sanoo ylilääkäri Tiina Karonen.


Diapam-tabletti ja lääkemääräys.

Kuva: YLE


Avoin keskustelu tarpeen

Puirava kaipaa Suomeen nykyistä avoimempaa keskustelua lääkkeiden sivuvaikutuksista.

– Suomi on yhteiskunta, jossa lääkehaitoista puhuminen on tabu. Niistä ei saa puhua. Kun asiakas menee sanomaan lääkärille saaneensa haittavaikutuksen, vastaus on että ei se lääkkeestä johdu.

Puiravan mukaan keskustelua lääkehaitoista pyritään vaimentamaan esimerkiksi ns. nosebovaikutuksella, jolla tarkoitetaan lumelääkkeeseen liittyvää haittavaikutusta.

– Siinä annetaan ymmärtää, ettei potilaan kannata lukea kaikkea mitä lääkkeistä voi seurata koska sitten niistä seuraa kaikkea.


Lääkkeiden haittavaikutuksista keskustellaan Suomessa avoimesti päivittäin eri foorumeilla.

– Christer Strömberg


Lääkeyhtiöt selvittävät lääkkeiden sivuvaikutuksia niiden kehitysvaiheessa kliinisissä potilastutkimuksissa. Haittavaikutukset kirjataan valmisteyhteenvetoon.

Lääkeyhtiö Bayerin lääketieteellinen johtaja Christer Strömberg ei niele Puiravan väitettä siitä, että lääkkeiden haittavaikutuksista halutaan vaieta Suomessa.

– En ymmärrä, mihin väite perustuu. Lääkkeiden haittavaikutuksista keskustellaan Suomessa avoimesti päivittäin eri foorumeilla. Keskustelun sävy on vain hillitympi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Strömberg toteaa.

EU:lla yhteiset pelisäännöt

Fimea toimii lääketurvallisuuden valvonnassa linjassa muiden EU-maiden kanssa. Tarvittaessa uudet tiedot haittavaikutuksista lisätään valmistetietoihin samalla tavalla kaikissa EU-maissa.

Fimea pyrkii julkaisemaan tietoja ja luennoimaan koulutustilaisuuksissa havaituista haittavaikutuksista säännöllisesti.

– Rajoitteen tiedottamisaktiviteettiin muodostaa se, että käytössä on niin paljon lääkkeitä, joilla on potentiaalisia haittavaikutuksia, toteaa Fimean ylilääkäri Pekka Eränkö.

Erängön mukaan lääkäreillä voi olla vaikeuksia pitää lääketietouttaan ajan tasalla.

– Nykyinen lääkärien käytössä oleva lääkearsenaali asettaa lääkäreille kovan haasteen. Lääketietoutta ei voi koskaan hankkia liikaa.


Rajoitteen tiedottamiaktiviteettiin muodostaa se, että käytössä on niin paljon lääkkeitä, joilla on potentiaalisia haittavaikutuksia.

– Pekka Eränkö


Vastuuta lääkäreille

Esimerkiksi fluorokinoloneista tulee Fimealle jatkuvasti lisää tietoa ja turvallisuustietoja täydennettiin edellisen kerran viime vuonna.

Fimea ei näe tarvetta suuremmalle varoittelulle. Se kuitenkin sysää vastuuta lääkärien suuntaan.

– Käypä hoito -suosituksissa esitellään kunkin infektion ensisijaiset lääkevalinnat. Fluorokinoloneja tulee määrätä lääkärin tapauskohtaisen harkinnan mukaan, Eränkö sanoo.

Fluorokinolonien kulutus on pysynyt Suomessa viime vuodet ennallaan. Niiden osuus kaikista bakteerilääkkeistä on noin viisi prosenttia.

Kulutuksessa on jonkin verran eroja sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna.



Lue myös


Antibioottikuuri vei nuoren miehen mielisairaalaan: "Minulle tuli omituinen tarve hypätä sillalta"
---------------------

http://yle.fi/uutiset/yleisella_antibio ... sa/7839376

Terveys 4.3.2015 klo 12:43 | päivitetty 4.3.2015 klo 12:57

Yleisellä antibiootilla hurjat sivuvaikutukset – useita kuolemantapauksia: "Näistä ei saa puhua Suomessa"

Fimea on saanut vuosien mittaan noin 600 ilmoitusta yleisessä käytössä olevien fluorokinoloni-antibioottien vakavista sivuvaikutuksista. Suuri osa kaikista lääkehaitoista jää Suomessa piiloon.

Antibioottipakkauksia

Sadat potilaat ovat saaneet vakavia sivuvaikutuksia näistä antibiooteista. Kuva: Satu Krautsuk / Yle


Mistä on kyse?

•Fluorokinoloni-antibiooteista käydään vilkasta keskustelua maailmalla
•Ne on liitetty useisiin kuolemantapauksiin mm. Yhdysvalloissa ja Britanniassa
•Fimea on saanut 80-luvulta lähtien vajaat 600 ilmoitusta fluorokinoloni-antibioottien haittavaikutuksista
•Se sysää vastuuta antibioottien määräämisestä lääkäreille
•Fimean mukaan Suomessa ei ole tarvetta suuremmalle varoittelulle

Moniin tulehduksiin määrättävistä fluorokinoloni-antibiooteista ja niiden vakavista sivuvaikutuksista käydään maailmalla vilkasta keskustelua.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkevalvontaviranomainen FDA varusti kyseiset lääkepakkaukset vakavista sivuvaikutuksista varoittavalla "black box"-merkinnällä vuonna 2008. Kalifornian yliopistossa on parhaillaan meneillään tutkimus, joka selvittää fluorokinolonien haittoja. Sivuvaikutuksista varoittelevat myös jotkut lääkärit.

Britanniassa puolestaan fluorokinolonit on yhdistetty useisiin kuolemantapauksiin.

Suomessa fluorokinolonit otettiin käyttöön 80-luvun alkupuolella. Lääketurvallisuutta valvovalle Fimealle on tullut siitä lähtien 12 haittavaikutusilmoitusta, joissa potilaan on epäilty kuolleen lääkehaittaan. Kaikkiaan Fimea on saanut vuosien aikana 571 haittailmoitusta fluorokinoloneista.

Noin puolet niistä koskee jänneoireita ja runsaat 60 iho-oireita.

Fluorokinolonit voivat myös lisätä riskiä sairastua hengenvaaralliseen ripulitautiin Clostridium difficileen. Tauti aiheutti Etelä-Suomessa epidemian vuonna 2007 ja tuolloin uutisoitiin myös useista kuolemantapauksista.

Psyykkiset oireet piilossa?

Vakavia psyykkisiä oireitakin on kuvattu.

– Psykoosia tai psykoottista oireilua on kuvattu muutamassa ilmoituksessa, depressiota tai maniaa yksittäisissä ilmoituksissa ja itsetuhoisia ajatuksia tai itsemurhan yrityksiä muutamassa ilmoituksessa, kertoo Fimean ylilääkäri Tiina Karonen.


Suomi on yhteiskunta, jossa lääkehaitoista puhuminen on tabu.

– Alli Puirava


Lääkäreitä ja sairaanhoitajia yrityksensä kautta kouluttava lääkehuollon lehtori Alli Puirava uskoo, että suuri osa fluorokinonien aiheuttamista sivuvaikutuksista jää lääkäreiltä huomaamatta.

– Väitän, että vakavat psyykkiset vaikutukset jäävät lähes kokonaan piiloon Suomessa. Maailmalla keskustelu on aivan eri tasolla, kun katsoo sivuvaikutuksiin liittyviä julkaisuja ja kannanottoja, Puirava toteaa.

Fimean rekisteri ei ole kattava tilasto

Lääkäreiden ja apteekkihenkilökunnan on ilmoitettava havaitsemistaan lääkehaitoista Fimealle. Nykyään haittailmoituksia voivat tehdä myös potilaat. Vuonna 2013 Fimealle tehtiin reilut 1 800 lääkkeiden haittavaikutusilmoitusta.

Alli Puiravan mukaan haittavaikutusten ilmoituslukemat ovat paljon Suomea korkeammat esimerkiksi Yhdysvalloissa, Italiassa ja Ranskassa.

– En luota Suomen tilastoihin lainkaan, sillä haitoista ei juurikaan ilmoiteta. Tapaan tuhansia hoitajia vuosittain ja näen kenttätöissä valtavat määrät lääkkeiden haittoja. Lääkkeiden turvallisuudesta ei saa tilastojen perusteella todenmukaista kuvaa.

Fimea muistuttaa, että haittavaikutusrekisterin ei ole tarkoitus ollakaan kattava tilasto.

– Rekisterin on tarkoitus havaita signaaleja uusien haittavaikutusten tunnistamiseksi. Sinne ei pyritäkään kokoamaan kaikkia Suomessa tapahtuneita haittoja, sanoo ylilääkäri Tiina Karonen.


Diapam-tabletti ja lääkemääräys.

Kuva: YLE


Avoin keskustelu tarpeen

Puirava kaipaa Suomeen nykyistä avoimempaa keskustelua lääkkeiden sivuvaikutuksista.

– Suomi on yhteiskunta, jossa lääkehaitoista puhuminen on tabu. Niistä ei saa puhua. Kun asiakas menee sanomaan lääkärille saaneensa haittavaikutuksen, vastaus on että ei se lääkkeestä johdu.

Puiravan mukaan keskustelua lääkehaitoista pyritään vaimentamaan esimerkiksi ns. nosebovaikutuksella, jolla tarkoitetaan lumelääkkeeseen liittyvää haittavaikutusta.

– Siinä annetaan ymmärtää, ettei potilaan kannata lukea kaikkea mitä lääkkeistä voi seurata koska sitten niistä seuraa kaikkea.


Lääkkeiden haittavaikutuksista keskustellaan Suomessa avoimesti päivittäin eri foorumeilla.

– Christer Strömberg


Lääkeyhtiöt selvittävät lääkkeiden sivuvaikutuksia niiden kehitysvaiheessa kliinisissä potilastutkimuksissa. Haittavaikutukset kirjataan valmisteyhteenvetoon.

Lääkeyhtiö Bayerin lääketieteellinen johtaja Christer Strömberg ei niele Puiravan väitettä siitä, että lääkkeiden haittavaikutuksista halutaan vaieta Suomessa.

– En ymmärrä, mihin väite perustuu. Lääkkeiden haittavaikutuksista keskustellaan Suomessa avoimesti päivittäin eri foorumeilla. Keskustelun sävy on vain hillitympi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Strömberg toteaa.

EU:lla yhteiset pelisäännöt

Fimea toimii lääketurvallisuuden valvonnassa linjassa muiden EU-maiden kanssa. Tarvittaessa uudet tiedot haittavaikutuksista lisätään valmistetietoihin samalla tavalla kaikissa EU-maissa.

Fimea pyrkii julkaisemaan tietoja ja luennoimaan koulutustilaisuuksissa havaituista haittavaikutuksista säännöllisesti.

– Rajoitteen tiedottamisaktiviteettiin muodostaa se, että käytössä on niin paljon lääkkeitä, joilla on potentiaalisia haittavaikutuksia, toteaa Fimean ylilääkäri Pekka Eränkö.

Erängön mukaan lääkäreillä voi olla vaikeuksia pitää lääketietouttaan ajan tasalla.

– Nykyinen lääkärien käytössä oleva lääkearsenaali asettaa lääkäreille kovan haasteen. Lääketietoutta ei voi koskaan hankkia liikaa.


Rajoitteen tiedottamiaktiviteettiin muodostaa se, että käytössä on niin paljon lääkkeitä, joilla on potentiaalisia haittavaikutuksia.

– Pekka Eränkö


Vastuuta lääkäreille

Esimerkiksi fluorokinoloneista tulee Fimealle jatkuvasti lisää tietoa ja turvallisuustietoja täydennettiin edellisen kerran viime vuonna.

Fimea ei näe tarvetta suuremmalle varoittelulle. Se kuitenkin sysää vastuuta lääkärien suuntaan.

– Käypä hoito -suosituksissa esitellään kunkin infektion ensisijaiset lääkevalinnat. Fluorokinoloneja tulee määrätä lääkärin tapauskohtaisen harkinnan mukaan, Eränkö sanoo.

Fluorokinolonien kulutus on pysynyt Suomessa viime vuodet ennallaan. Niiden osuus kaikista bakteerilääkkeistä on noin viisi prosenttia.

Kulutuksessa on jonkin verran eroja sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna.

Lue myös


Antibioottikuuri vei nuoren miehen mielisairaalaan: "Minulle tuli omituinen tarve hypätä sillalta" 4.3.
-------------------------------------

http://yle.fi/uutiset/antibioottikuuri_ ... f=leiki-uu

Uutiset

Terveys 4.3.2015 klo 6:52 | päivitetty 4.3.2015 klo 10:35

Antibioottikuuri vei nuoren miehen mielisairaalaan: "Minulle tuli omituinen tarve hypätä sillalta"

26-vuotiaalle Erno Röytiölle määrättiin yleisessä käytössä olevaa antibioottia tulehdukseen. Hän alkoi saada kuurin aikana rajuja ahdistuskohtauksia, jotka veivät hänet lopulta psykiatriseen hoitoon. Samojen lääkkeiden vakavista sivuvaikutuksista kärsivät monet muutkin suomalaiset.

Mistä on kyse?

•Monet suomalaiset ovat saaneet vakavia sivuvaikutuksia yleisessä käytössä olevista fluorokinoloni-antibiooteista
•Heillä on todettu mm. akillesjänteen tulehduksia tai repeämiä, hengenvaarallisia suolistoinfektioita sekä vakavia psyykkisiä oireita
•Lääkeyhtiö Bayerin mukaan kyseiset oireet ovat fluorokinolonien harvinaisia sivuvaikutuksia
•Potilaat uskovat, että suuri osa potilaiden kokemista sivuvaikutuksista jää piiloon koska lääkärit eivät tunnista niitä
•He pyrkivät tuomaan ongelmia esiin mm. Facebookin ja blogikirjoittelun kautta

Oululainen Erno Röytiö oli 26-vuotias, kun hän sai antibioottikuurin epäiltyyn eturauhasen tulehdukseen. Omituinen oireilu alkoi muutama päivä kuurin aloittamisen jälkeen.

– Sain ensin ahdistusoireita ja unettomuutta. Lisäksi oli päänsärkyä, mahavaivoja ja painajaisia, Röytiö kertaa.

Lääkkeen vaikuttava aine oli siprofloksasiini, joka kuuluu fluorokinolonien antibioottiryhmään. Nuori mies epäili antibioottia oireilun syyksi, koska oireet alkoivat niin äkillisesti.

– Lääkepakkauksen teksti vahvisti epäilyt.

Kolme viikkoa osastolla

Lääkäri oli Röytiön kanssa eri mieltä ja käski jatkaa kuuria. Oireilu jatkui ja yltyi niin pahaksi, että mies joutui psykiatriseen hoitoon. Hän sai psykoosi-diagnoosin.

– Luulin hetkittäin olevani kuollut tai koomassa ja näkeväni vain unta. Silti en nukkunut silmäystäkään yössä. Sain niin pahoja paniikki- ja ahdistuskohtauksia, että vain itkin hysteerisesti enkä pystynyt olemaan paikallani. Halusin tappaa itseni. Minulle tuli jokin omituinen tarve hypätä sillalta alas.

Röytiö oli varma, että antibiootti oli oireilun takana.

– Halusin koko ajan, että minua aletaan hoitaa myrkytyspotilaana. Se oli vain lisää vettä psykoosimyllyyn ja tietysti lisää lääkkeitä.

Hän lähti osastolta, vaikka oli todella huonossa kunnossa.

– Osastolla viettämieni kolmen viikon aikana minulle ja perheelleni tuli selväksi, ettei sieltä ole apua tulossa.

Lopulta selvisi, että oireilu johtui kuin johtuikin lääkkeestä.


Luulin hetkittäin olevani kuollut tai koomassa ja näkeväni vain unta. Silti en nukkunut silmäystäkään yössä.

– Erno Röytiö


– Lääkkeen määränneen lääkärin esimies soitti minulle ja myönsi, että lääke oli näin todellakin tehnyt.

Lääkekuurista on aikaa kolme vuotta.

– Pelot ja painajaiset jatkuvat yhä. Voin kuitenkin huomattavasti paremmin.

Nilkan jänteeseen pysyvä vaurio

Röytiön kohtalotoveri, 37-vuotias Teijo Hämäläinen sai viime keväänä Helsingissä fluorokinoloni-kuurin virtsavaivaan. Oireilu alkoi pari päivää kuurin aloittamisen jälkeen.

– Tuli silmäkipua, näköhäiriöitä, tasapainohäiriöitä, ahdistusta ja ihon poltetta koko kehon alueella. Lisänä akilles- ja kantapääkivut sekä kävelyvaikeuksia, jotka jatkuvat edelleen, Hämäläinen kertoo.

Myöhemmin selvisi, että jänne nilkassa on tulehtunut. Tulehdus oli kova isku liikunnalliselle miehelle.

– En voi harrastaa enää kevyttäkään jalkoja kuormittavaa liikuntaa, koska kipu nilkassa pahenee siitä päiväkausiksi. Pahinta on, etten tiedä paraneeko tulehdus koskaan.

Jaana Andersinilla on kokemus kahdesta fluorokinoloni-kuurista. Molemmista hän sai vakavia sivuvaikutuksia. Vuonna 2007 seurauksena oli Clostridium difficile, joka aiheuttaa vesi- tai veriripulia. Infektio voi pahimmillaan johtaa kuolemaan.

Vuonna 2012 määrätyn kuurin jälkeen tuli akilles- ja jänneoireita.

– Muutaman pillerin jälkeen jalat kramppasivat takaosista ylös asti, akillesjänteet kiristyivät ja toinen tulehtui. Toinen akillesjänne jäi herkäksi, se ei kestä pitkään kävelyä, Andersin toteaa.


Pahinta on, etten tiedä paraneeko tulehdus koskaan.

– Teijo Hämäläinen


Oireilu alkoi yhden tabletin jälkeen

John Grönvallin antibioottikuuri määrättiin poskiontelotulehdukseen. Hänen mukaansa sivuvaikutukset aiheutti yksi tabletti, sillä hän lopetti kuurin saman tien.

– Viikon sisällä jänteet nilkan ympärillä olivat mustelmilla ja älyttömän kipeät, en pystynyt kävelemään ilman apua. Oli myös ahdistusta ja hallusinointia. Pelotti mennä nukkumaan.

Grönvall kertoo, ettei pystynyt kävelemään normaalisti vuoteen. Oireet jatkuvat yhä, kun antibioottipillerin nielaisemisesta on aikaa kolme vuotta.

– Voin kävellä 5–7 kilometriä päivässä. En pysty vielä juoksemaan, se on tämän kesän tavoite.


Nilkka ja akillesjänne

Fluorokinolonien yleisin vakava sivuvaikutus on akillesjänteen tulehdus. Kuva: Satu Krautsuk / Yle


Fluorokinolonien haitoista kärsivät suomalaiset ovat perustaneet Facebookiin ryhmän, jonka kautta he haluavat tuoda lääkkeiden aiheuttamat ongelmat esiin. Teijo Hämäläinen on avannut aiheen ympärille myös blogin.

Potilaiden huoli on, etteivät lääkärit yhdistä oireilua fluorokinolonien käyttöön. Antibioottikuureja myös määrätään heidän mielestään turhan herkästi.

– Omalla kohdallani kaksi lääkäriä kymmenestä tunnisti oireideni johtuvan antibiootista. Ihmetyttää myös se, miksi lääkäri ylipäänsä määräsi antibiootin. Kaikki laboratoriokokeet olivat puhtaat, Teijo Hämäläinen kertoo.

Potilaat ovat huolissaan myös siitä, ettei heitä kuunnella.

– Meidät leimataan harhaisiksi yksittäistapauksiksi. Näin on käynyt lääkärien toimesta meille kaikille. Omalla kohdallani millään, mitä sanoin ei ollut enää merkitystä sen jälkeen, kun minut diagnosoitiin virallisesti hulluksi, toteaa Erno Röytiö.

Hoito virtsatietulehduksiin

Fluorokinoloneilla hoidetaan monia tulehduksia, joista tavallisimmat ovat virtsatietulehdukset. Niitä käytetään paljon etenkin sairaalaoloissa vakavien infektioiden hoidossa.


Kaksi lääkäriä kymmenestä tunnisti oireideni johtuvan antibiootista.

– Teijo Hämäläinen


Lääkkeiden vakavat sivuvaikutukset ovat lääkäreillä tiedossa. Yleisin niistä on jännetulehdus.

– Tyypillisesti se tulee isoon jänteeseen, useimmiten akillesjänteeseen. Vuosittain ilmaantuu jokunen potilas, joille nätä ongelmia tulee. Lääkärit pyrkivät varoittamaan tästä kuurin aloittamisen yhteydessä, kertoo ylilääkäri Asko Järvinen HYKS:in infektiosairauksien klinikalta.

Muita sivuvaikutuksia ovat huimaava ja epävarma olo ensimmäisten annosten jälkeen. Siprofloksasiini voi herkistää myös auringonvalolle, mistä voi tulla iho-ongelmia.

Fluorokinolonit voivat aiheuttaa muiden antibioottien tapaan myös ripulia, etenkin Clostridium difficileä.

"Mielialaoireille paljon muita tekijöitä"

Psyykkisten sivuvaikutusten tunnistaminen on Järvisen mukaan hankalampaa, koska ne ovat erittäin harvinaisia.

– Mielialaoireille on usein kovin paljon muitakin tekijöitä. Keskushermostoon lääkkeet voivat kyllä vaikuttaa. On kuitenkin hankala sanoa, onko lääke ollut siinä se merkittävin ja mikä sen osuus siinä on.

Järvinen sanoo, että lääkkeen aiheuttamat sivuvaikutukset loppuvat yleensä lääkkeen lopettamisen jälkeen.


Sivuvaikutuksia ei tarvitse pelätä, sillä kyseessä on parhaiten tutkittu antibioottiryhmä.

– Asko Järvinen


– Jos oireilu jatkuu, se johtuu jonkin toisen taudin laukeamisesta tai lääke on johtanut elinvaurioon kuten akillesjänteen heikkenemiseen tai katkeamiseen.

Parhaiten tutkittu antibioottiryhmä

Järvisen mielestä fluorokinolonit ovat turvallisia antibiootteja.

– Tottakai harvinaisen sivuvaikutuksen saanut kokee sen maailmanloppuna. Vakavat sivuvaikutukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Täytyy hoitaa kymmeniätuhansia potilaita, että yksi vaikea reaktio esiintyisi. Sivuvaikutuksia ei tarvitse pelätä, sillä kyseessä on parhaiten tutkittu antibioottiryhmä.

Fluorokinolonien käyttöä pyritään kuitenkin rajoittamaan Suomessa, mutta ei sivuvaikutusten vuoksi.

– Kontrolloinnille on tarvetta, koska toivomme, ettei niille kehity bakteerien vastustuskykyä. Näin niitä voidaan käyttää pitkään tulevaisuudessakin.

Fluorokinoloneihin kuuluvat jo mainitun siprofloksasiinin lisäksi muun muassa levofloksasiini, moksifloksasiini ja norfloksasiini. Lääkkeiden kauppanimiä ovat esimerkiksi Tavanic, Ciproxin, Tarivid, Ciprofloxacin ja Avelox.

Lääkkeitä ei suositella alaikäisille eikä yli 60-vuotiaille. Riskiryhmiä ovat myös mm. munuaisen vajaatoimintaa sairastavat, kortisonilääkitystä käyttävät potilaat ja sydänpotilaat.

– Oikein käytettyinä lääkkeet ovat useimmille potilaille turvallisia ja vakavien haittavaikutusten riski on pieni, sanoo lääkeyhtiö Bayerin lääketieteellinen johtaja Christer Strömberg.


Näitä tapauksia on meillä tiedossa. Sekä jännevaurioista että psyykkisistä oireista on tullut ilmoituksia.

– Christer Strömberg


Lääkeyhtiö: Haitat tiedossa

Bayerilta kuitenkin myönnetään, että kyseinen antibiootti on voinut aiheuttaa potilaiden yllä kuvailemat oireet.

– Näitä tapauksia on meillä tiedossa. Sekä jännevaurioista että psyykkisistä oireista on tullut meille vuosittain muutamia ilmoituksia aina yhtä tuotetta kohden, Strömberg kertoo.

Yleensä lääkkeiden haittavaikutukset ilmaantuvat hyvin pian lääkityksen aloittamisen jäkeen.

– Fluorokinolonien kohdalla jännevaurioita on kuvattu usein usean kuukaudenkin kuluttua hoidon lopettamisen jälkeen.

Bayer kerää kaikki haittavaikutusilmoitukset maailmalta yhteen tietokantaan ja seuraa sitä kautta, lisääntyykö tietty haittavaikutus suhteessa käyttäjämääriin.

Suomessa lääketurvallisuutta valvovan Fimean mukaan fluorokinolonien turvallisuustietoja on täydennetty edellisen kerran viime vuonna.

Lue myös

Millaisia sivuvaikutuksia sinä olet saanut lääkkeistä? 4.3. 171

Yleisellä antibiootilla hurjat sivuvaikutukset – useita kuolemantapauksia: "Näistä ei saa puhua Suomessa"



http://yle.fi/uutiset/millaisia_sivuvai ... f=leiki-uu

Uutiset

Kymenlaakso 4.3.2015 klo 10:33 | päivitetty 4.3.2015 klo 10:33

Millaisia sivuvaikutuksia sinä olet saanut lääkkeistä?

Sekä reseptillä että ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia. Mistä lääkkeistä sinä olet saanut sivuvaikutuksia ja millaisia ne ovat olleet? Pitäisikö Suomessa keskustella lääkehaitoista enemmän?

Kaikilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia, joista kerrotaan lääkkeiden pakkausselosteissa. Myös ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä voi olla vakavia sivuvaikutuksia.

Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa hengenvaarallisia suolistoverenvuotoja. Toinen kipulääke parasetamoli on puolestaan yhdistetty maksavaurioihin liian suurella annostuksella.

Yle kertoo keskiviikkona yleisestä antibiootista, josta monet ihmiset ovat saaneet vakavia sivuvaikutuksia. Potilaat uskovat, että valtaosa lääkäreistä ei osaa yhdistää oireilua antibiootteihin.

Oletko sinä saanut lääkkeistä sivuvaikutuksia? Pitäisikö Suomessa puhua enemmän lääkkeiden sivuvaikutuksista? Keskustele!

Satu Krautsuk @Satu911

Yle Kymenlaakso
soijuv
 
Viestit: 3114
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

Paluu TV OHJELMIA JA ARTIKKELEITA

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa