OIREITA

Miten Borrelioosi ilmenee lapsilla ja nuorilla?

Valvojat: Bb, Sailairina, maranoma, Tiina

OIREITA

ViestiKirjoittaja soijuv » Ke Helmi 04, 2009 15:27


Lasten Borrelioosia käsittelevä sivusto http://www.childrenslymenetwork.org/

Allaolevassa artikkelissa on esitetty useita lasten borrelioosissa mahdollisesti esiintyviä oireita.

http://lymedisease.org/resources/children.html

Children

The CDC says that Lyme disease is most common among boys aged 5-19. This age group is affected at three times the average rate of all other age groups. Around 25% of all reported cases are children.

Children with Lyme disease have special issues. Since they did not have much of a history of wellness prior to becoming ill, Tthey don’t know what “normal” is. They can’t always explain what is feels wrong. Because the symptoms of Lyme disease can be non-specific, vague, and changeable, parents and teachers may suspect them of malingering or making things up to gain attention. It is also difficult for parents to discern when their child’s symptoms are worse or better, given the difficulties children have making that determination themselves.

Children with Lyme disease may miss important developmental stages, due to because of social isolation caused by chronic ill health, and the failure of their peers to understand the nature and degree of their illness. They may fall behind their peers in school because their brains are not functioning properly. Children suffer when their bodies hurt, when the illness causes them not to be able to have restorative sleep every night, when they must struggle in school, when they don’t even feel like playing. They may feel confused, lost, and betrayed by caregivers who fail to recognize that something organic is going on, but instead blame them.. Isolation from parents occurs when parents don’t understood the nature of the illness, and the implications for the child’s functioning.

According to research, children are bitten by ticks more frequently around the head and neck, making them more vulnerable to brain and central nervous system infections. The resulting neurologic symptoms of Lyme disease are often misdiagnosed. Lyme pediatric specialist Charles Ray Jones, MD, compiled a list of common symptoms of infection in his young patients:

severe fatigue unrelieved by rest
insomnia
headaches
nausea, abdominal pain
impaired concentration
poor short-term memory
inability to sustain attention
difficulty thinking and expressing thoughts
difficulty reading and writing
being overwhelmed by schoolwork
difficulty making decisions
confusion
uncharacteristic behavior
outbursts and mood swings
fevers/chills
joint pain
dizziness
noise and light sensitivity



Dr. Jones has also documented congenital, or gestational, Lyme disease in some children who were infected in utero or by breastfeeding. In these patients his suspicion is raised when the child has:

frequent fevers
increased incidence of ear and throat infections
increased incidence of pneumonia
irritability
joint and body pain
poor muscle tone
gastroesophageal reflux
small windpipe (tracheomalacia)
cataracts and other eye problems
developmental delay
learning disabilities
psychiatric problems



Among Jones’ patients, 50% have no known history of deer tick attachments and fewer than 10% have a history of an erythema migrans Lyme rash (bull’s-eye).

According to neuropsychiatrist Brian Fallon, MD, director of theSurveys University Lyme Disease Research Center and principal investigator of an NIH-funded study on chronic Lyme disease, about 15 percent of infected patients (not necessarily of children) develop objective neurologic abnormalities, most commonly displaying part of the triad of aseptic meningitis, cranial neuritis, and motor sensory radiculitis.

Case reports (again, not necessarily of children) have linked a variety of neurologic syndromes to late Lyme disease, including:

Blindness
Progressive demyelinating-like syndromes (mimicking Multiple sclerosis)
Amyotrophic lateral sclerosis (ALS)
Guillain-Barre
Progressive dementias
Seizure disorders
Strokes
Extrapyramidal disorders
Encephalomyelitis
Spastic paraparesis
Ataxia
Bladder dysfunction
Cranial neuropathy


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Daniel sairastui 15-vuotiaana voimakkaaseen fatiikkiin ja kävelyvaikeuksiin yms. Kahdeksan vuoden sairastelun ja epätietoisuuden jälkeen hänellä diagnosoitiin borrelioosi. Lokakuussa 2007 Daniel osallistui borrelioosia sairastavien lasten tapaamiseen, jonka tarkoituksena on herättää huomiota borrelioosiin. Borrelioosi aiheuttaa lapsille usein esim. kognitiivisia häiriöitä, fatiikkia, muistinmenetystä, sydänsairauksia, masennusta jne. Joidenkin mielestä kuukauden antibioottihoito on riittävä, toisten mielestä taudin hoito sen sijaan edellyttää pitkää antibiottihoitoa. Lapset sairastuvat tautiin useimmiten 5 - 14 ikävuoden välillä. Nykyiset borrelioositestit jättävät havaitsematta jopa 75 %:ssa tautitapauksista.

(Suom.huom. Nykyisillä testeillä (2009) ei kyetä varmuudella osoittamaan sairastaako henkilö antibioottihoidon saatuaan edelleen borrelioosia vai ei.)



Families affected by Lyme disease attend forum

BY KENNY PORPORA | lidesk@newsday.com
October 21, 2007


Karen Hassan sat beside her bedridden son, unsure of what was happening. Daniel, 15 at the time, was suffering from seizures and extreme fatigue, often unable to move. She thought he was going to die, she said, and spent every night beside him so he wouldn't be alone.

After a decade of confusion, Daniel Hassan of Brookhaven, now 23, was diagnosed last year with Lyme disease.

He, along with six others fighting the disease, read an account of his experience yesterday before those attending a "Children of Lyme" town-hall-style meeting at the Manorville Fire Department.

The meeting was a platform to raise awareness about Lyme disease and discuss the struggle against it. The best treatment for Lyme is a matter of debate, with some advocating long-term medicating of patients and others saying that can be harmful.

Eva Haughie, president of the Empire State Lyme Disease Association, the sponsor of yesterday's meeting, said her group and others, including the International Lyme and Associated Disease Society, believe long-term medication is needed. They cite patients whose symptoms recurred for up to 10 months after treatment began.

On the other side of the debate, the Infectious Disease Society of America and some physicians say Lyme disease can be cured in 28 days with antibiotics. Longer treatment, the society says, could cause serious illness or allow patients to develop a tolerance for the antibiotic, rendering it ineffective for future use.

Lyme disease is a potentially life-threatening, tick-borne infection. According to the national Centers for Disease Control and Prevention, in 2005 there were more than 233,000 cases reported nationwide, 55,650 of which were New York residents. The disease most often affects children ages 5-14, according to the CDC report.

Commonly associated with causing cognitive dysfunction, fatigue, memory loss and stunted development, Lyme disease also can result in heart disease and depression, said Diane Blanchard, co-president of Time for Lyme Inc., a nonprofit organization based in Greenwich, Conn., which endorses long-term medication for patients.

Blanchard cited an October 2005 study by Johns Hopkins University Medical Center that showed current Lyme tests miss 75 percent of cases, saying more sophisticated diagnostic regimens are needed.

Since he was 12, Daniel Hassan told the group, he has been hospitalized five times in three Long Island hospitals. In August 2006, he underwent a spinal tap, when a doctor confirmed he had Lyme.

Listening in the audience was Jane Mills, 44, of West Hartford, Conn. Her son Stephen, 9, was bitten by a deer tick when he was five and diagnosed with Lyme disease. Subsequently, his knees swelled from babesiosis and bartonella, two infections that frequently accompany Lyme, and he spent his first-grade year in a wheelchair.

"He missed 37 days of school last year," his mother said. "One year he's at the top of his class, the next he needs to be placed in a special learning program."

More articles
Copyright © 2007, Newsday Inc

Please thank Kenny Porpora at Newsday! lidesk@newsday.com or go to

http://www.newsday.com/news/local/suffo ... 5723.story

to make a comment online.

.......................................................................................................

Borreliabakteeri aiheuttaa toisinaan ihon morpheaa lapsille ja aikuisille. "Paikallinen, ihoon rajoittuva muoto (toiselta nimeltään morphea) on tavallisin lapsilla ja nuorilla. Siinä ihoon ilmaantuu vaaleanpunervia, kiinteän arpimaisia läiskiä tai juosteita, jotka pehmenevät ja ohenevat pikkuhiljaa, kuukausien mittaan. Tämä skleroderman muoto ei yleensä vaikuta haitallisesti muualle elimistöön ja myöhemmin ei uusia muutoksia enää ilmaannu.


http://www.harvinaiset.fi/diagnoosit/s4.html.


J Am Acad Dermatol. 2008 Nov 18; [Epub ahead of print]

"Borrelia-associated early-onset morphea": A particular type of scleroderma inchildhood and adolescence with high titer antinuclear antibodies? Results of acohort analysis and presentation of three cases.

Prinz JC, Kutasi Z, Weisenseel P, Poto L, Battyani Z, Ruzicka T. Department of Dermatology, University of Munich, Germany.

BACKGROUND: Morphea is an inflammatory autoimmune skin sclerosis of unknownetiology. A causative role of Borrelia burgdorferi infection has beencontroversially discussed, but no conclusive solution has yet been achieved. OBJECTIVE: Intrigued by 3 young patients with severe Borrelia-associated morpheaand high-titer antinuclear antibodies, we retrospectively examined therelationship between Borrelia exposure, serologic autoimmune phenomena and ageat disease onset in morphea patients. METHODS: In 90 morphea patients thepresence of Borrelia-specific serum antibodies was correlated to the age atdisease onset and the presence and titers of antinuclear antibodies. Patientswith active Borrelia infection or high-titer antinuclear antibodies due tosystemic sclerosis or lupus erythematosus served as controls. RESULTS: We observed a statistically highly significant association between morphea, serologic evidence of Borrelia infection, and high-titer antinuclear antibodies when disease onset was in childhood or adolescence. LIMITATIONS: Because pathogenic Borrelia species may vary in different geographic regions the relevance of Borrelia infection in morphea induction may show regional variations. CONCLUSION: B burgdorferi infection may be relevant for theinduction of a distinct autoimmune type of scleroderma; it may be called"Borrelia-associated early onset morphea" and is characterized by thecombination of disease onset at younger age, infection with B burgdorferi, andevident autoimmune phenomena as reflected by high-titer antinuclear antibodies.As exemplified by the case reports, it may take a particularly severe course andrequire treatment of both infection and skin inflammation. PMID: 19022534 [PubMed - as supplied by publisher]
Viimeksi muokannut soijuv päivämäärä Ke Touko 06, 2009 21:04, muokattu yhteensä 1 kerran
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Helmi 23, 2009 17:10

Tutkimuksessa selvitettiin esiintyykö borrelioosiin sairastuneilla lapsilla kognitiivisia ongelmia 4 v. sairastumisen jälkeen. Aikuisista poiketen antibioottihoidot saaneilla lapsilla on hyvä ennuste kognitiivisten toimintojen osalta. (USA 1999)

J Rheumatol. 1999 May;26(5):1190-4.Links

Cognitive effects of Lyme disease in children: a 4 year followup study.Adams WV, Rose CD, Eppes SC, Klein JD.

Department of Pediatrics, duPont Hospital for Children, Wilmington, Delaware 19899, USA.

OBJECTIVE: To measure cognitive effects of Lyme disease (LD) in a pediatric population 4 years after disease onset. METHODS: Prospective, blinded, multivariable controlled study of cognitive skills in children who have been treated for LD. The setting was a children's hospital in an area endemic for LD. Twenty-five children with strictly defined LD were compared with 17 control children (6 disease-control and 11 sibling-control). Outcome measures: An extensive set of neuropsychological measures was administered. These included assessment of the cognitive areas of IQ, information processing speed, fine-motor dexterity, novel problem solving and executive functioning, short term and intermediate memory, and acquisition of new learning. Parents' ratings were also obtained concerning disease impact upon everyday activities.

RESULTS: Seventeen of the 18 neuropsychological test measures showed the LD and control groups similar at time of 4 year followup. There were no differences between the groups regarding parents' impressions of disease impact.

CONCLUSION: In contrast to studies of adults with LD, the results of longterm followup of the pediatric population continue to strongly support the finding that children treated appropriately for LD have an excellent prognosis for normal cognitive functioning.
......................................................................................................

V. 2001 tutkimus: "Borrelioosia sairastavilla lapsilla esiintyi huomattavasti verrokkiryhmää enemmän kognitiivisia ja psykologisia ongelmia. Lapsilla esiintyi ahdistusta, masennusta, voimakasta uupumusta." (USA 2001)


A Controlled Study of Cognitive Deficits in Children With Chronic Lyme Disease
Felice A. Tager, Ph.D., Brian A. Fallon, M.D., John Keilp, Ph.D., Marian Rissenberg, Ph.D., Charles Ray Jones, M.D. and Michael R. Liebowitz, M.D.
Received August 7, 2000; revised January 3, 2001; accepted January 10, 2001. From the Columbia University Department of Psychiatry, Division of Behavioral Medicine, New York, New York. Address correspondence to Dr. Tager, Columbia Presbyterian Medical Center, 622 West 168th Street, Box 427, New York, NY 10032. E-mail: ft49@columbia.edu.

Although neurologic Lyme disease is known to cause cognitive dysfunction in adults, little is known about its long-term sequelae in children. Twenty children with a history of new-onset cognitive complaints after Lyme disease were compared with 20 matched healthy control subjects. Each child was assessed with measures of cognition and psychopathology. Children with Lyme disease had significantly more cognitive and psychiatric disturbances.

Cognitive deficits were still found after controlling for anxiety, depression, and fatigue. Lyme disease in children may be accompanied by long-term neuropsychiatric disturbances, resulting in psychosocial and academic impairments. Areas for further study are discussed.


J Neuropsychiatry Clin Neurosci 13:500-507, November 2001
© 2001 American Psychiatric Press, Inc.
http://neuro.psychiatryonline.org/cgi/c ... t/13/4/500
Viimeksi muokannut soijuv päivämäärä Ke Touko 06, 2009 22:11, muokattu yhteensä 2 kertaa
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ke Maalis 11, 2009 18:39

Osalla lapsista esiintyy pitkäaikaista niveltulehdusta:

Clin Rheumatol. 2009 Feb 5; [Epub ahead of print] Prolonged synovitis in pediatric Lyme arthritis cannot be predicted by clinicalor laboratory parameters. Brescia AC, Rose CD, Fawcett PT. Division of Rheumatology, AI duPont Hospital for Children, 1600 Rockland Road,Wilmington, DE, 19803, USA, abrescia@nemours.org.

Ten percent of Lyme arthritis (LA) patients have continued synovitis despiteantimicrobial therapy. The current study was designed to (1) investigatepredictors of prolonged disease and (2) further define natural history ofpediatric LA. Medical records of 94 children fulfilling Centers for DiseaseControl criteria for Lyme disease were reviewed, classified into groupsaccording to duration of synovitis, and SPSS statistical software was used foranalysis. Thirty-nine percent required >6 months and 13% required >12 months toresolve LA. Pearson correlation between duration of symptoms of LA pretreatmentand duration of synovitis was not significant. When patients were stratified bygroup, no differences were found for age, antinuclear antibodies positivity,enzyme-linked immunosorbent assay titer, or reactivity of Western blot usingparametric and nonparametric tests. Linear and logistic regression showed nopredictors of disease duration. One third of pediatric LA patients require >6months to resolve synovitis. Duration is not associated with delay in treatment,age, or seroreactivity.

PMID: 19194735 [PubMed - as supplied by publisher]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ke Maalis 11, 2009 18:59

Arvioitaessa neuroborrelioosia sairastavien lasten laboratoriotestien tuloksia on huomioitava taudin kliininen kuva ja oireiden kesto. Vasta-ainepitoisuudet ja selkäydinnestenäytteiden tulokset (esim. valkosolujen määrä, proteiinit) vaihtelivat taudinkuvan ja oireiden keston perusteella.

Scand J Infect Dis. 2009 Feb 27;:1-8 [Epub ahead of print]

Laboratory data in children with Lyme neuroborreliosis, relation to clinical presentation and duration of symptoms.

Tveitnes D, Oymar K, Natas O. From the Departments of Paediatrics. The occurrence of IgM and IgG antibodies against Borrelia burgdoferi in serumand cerebrospinal fluid (CSF) and intrathecal synthesis of antibodies (antibodyindex) were studied in relation to clinical presentation and the duration of symptoms before diagnosis in 146 children diagnosed with neuroborreliosis.Lymphocytic meningitis was demonstrated in 141 of these children. Levels of white blood cells (WBC) and protein in CSF correlated significantly to numbersof d with symptoms.

Children were divided into 3 clinical groups: A (n = 37):only cranial neuropathy; B (n = 68 ): both cranial neuropathy and otherneurological symptoms; C (n = 41): neurological symptoms without cranialneuropathy.

Levels of WBC and protein in CSF as well as the proportion ofchildren with antibodies in serum and CSF were generally lowest in group A,intermediate in group B and highest in group C. The proportion of children with antibodies in serum and CSF and a positive antibody index was also related to duration of symptoms; the antibody index was present in 51% of children withsymptoms </= 7 d, and in 80% of children with symptoms > 7 d (p<0.01).

The clinical presentation and duration of symptoms must be considered when interpreting laboratory data in children with suspected neuroborreliosis. PMID: 19253089 [PubMed - as supplied by publisher]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ti Maalis 24, 2009 12:22

Tapausselostus: 2 italialaista neuroborrelioosia sairastavaa lasta joita seurattiin 5 ja 6 vuoden ajan. Kummallakin tauti uusiutui ja kroonistui.

1: Ital J Neurol Sci. 1999 Oct;20(5):303-7.
Chronic neuroborreliosis in infancy.

Zamponi N , Cardinali C, Tavoni MA , Porfiri , Rossi R , Manca A

Department of Neurology, G. Salesi Children's Hospital, Ancona, Italy.

Lyme disease is a polymorphic and multisystemic disease caused by Borrelia burgdorferi. Neurological manifestations are found in 10%-50% of cases. We present 2 cases followed for 5 and 6 years of chronic relapsing-remitting neuroborreliosis. Diagnosis of neuroborreliosis in these cases was based on serum and cerebrospinal fluid findings. We discuss clinical, neurophysiological, laboratory and instrumental aspects regarding the difficulties of reaching a correct diagnosis. Further studies, especially in the field of immunology, should help identify the mechanisms responsible for the disease becoming chronic. With this knowledge, it may be possible to design immunological therapies for relapses, and to prevent the evolution of the disease.
PMID: 10933439 [PubMed - indexed for MEDLINE]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ke Huhti 29, 2009 09:44

Borreliabakteerin aiheuttamaa lasten aivokalvontulehdusta voi olla vaikea erottaa muista aseptisistä aivokalvontulehduksista. Antibioottihoitoa käytetään bakteeriperäisiin tulehduksiin mutta ei virusperäisiin.

PEDIATRICS Vol. 123 No. 5 May 2009, pp. e829-e834

OBJECTIVE. Lyme meningitis is difficult to differentiate from other causes of aseptic meningitis in Lyme disease?endemic regions. Parenteral antibiotics are indicated for Lyme meningitis but not viral causes of aseptic meningitis. A clinical prediction model was developed to distinguish Lyme meningitis from other causes of aseptic meningitis. Our objective was to prospectively validate this model.
METHODS. Children between 2 and 18 years of age presenting to Hasbro Children's Hospital from April through October of 2006 and 2007 were enrolled if a lumbar puncture for meningitis showed a cerebrospinal fluid white blood cell count of >8 cells per µL. Cerebrospinal fluid was sent for Lyme antibody testing. The probability of Lyme meningitis was calculated by using the percentage of cerebrospinal fluid mononuclear cells, duration of headache, and presence of cranial neuropathy by using the prediction model. Definite Lyme meningitis cases were defined as cerebrospinal fluid pleocytosis with (1) positive Lyme serology confirmed by immunoblot or (2) erythema migrans rash. Possible Lyme meningitis cases were defined as cerebrospinal fluid pleocytosis with positive cerebrospinal fluid Lyme antibody. Sensitivity, specificity, and likelihood ratios for definite and possible Lyme meningitis were determined by using 10% increments of calculated probability of Lyme meningitis.

RESULTS. Fifty children were enrolled, including 14 children with definite Lyme meningitis, 6 with possible Lyme meningitis, and 30 with aseptic meningitis. A calculated probability of <10% for Lyme meningitis had a negative likelihood ratio of 0.006 for definite and possible Lyme meningitis cases. A calculated probability of >50% for Lyme meningitis had a positive likelihood ratio of 100 using these definitions.

CONCLUSIONS. A clinical prediction model using the percentage of cerebrospinal fluid mononuclear cells, headache duration, and presence of cranial neuropathy can differentiate children with Lyme meningitis from children with aseptic meningitis. Our findings suggest categories of low (<10%), indeterminate (10%?50%), and high (>50%) probability of Lyme meningitis.
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ti Touko 05, 2009 10:57

Myös lapsilla borreliabakteeri voi aiheuttaa laajasti erilaisia sydänoireita ja sydäntulehduksia. Useissa tapauksissa tila vaatii väliaikaista sydämen tahdistinta. Joissakin tapauksissa tilanne voi olla hengenvaarallinen. (USA 2009)

PEDIATRICS Vol. 123 No. 5 May 2009, pp. e835-e841 (doi:10.1542/peds.2008-3058)
Published online April 27, 2009
Full text pdf :
http://pediatrics.aappublications.org/c ... 123/5/e835
Lyme Carditis in Children: Presentation, Predictive Factors, and Clinical Course
John M. Costello, MD, MPHa,b,c, Mark E. Alexander, MDb,c,d, Karla M. Greco, MDa,b,c, Antonio R. Perez-Atayde, MDe,f and Peter C. Laussen, MBBSa,b,c,g

a Divisions of Cardiac Intensive Care
d Electrophysiology
b Departments of Cardiology
e Pathology, Children's Hospital Boston, Boston, Massachusetts
c Departments of Pediatrics
f Pathology
g Anesthesia, Harvard Medical School, Boston, Massachusetts

OBJECTIVES. We sought to identify predictive factors for Lyme carditis in children and to characterize the clinical course of these patients.

METHODS. We reviewed all cases of early disseminated Lyme disease presenting to our institution from January 1994 through July 2008, and summarized the presentation and course of those patients with carditis. A case-control study was used to identify predictive factors for carditis. Controls were patients with early disseminated Lyme disease without carditis.

RESULTS. Of 207 children with early disseminated Lyme disease, 33 (16%) had carditis, 14 (42%) of whom had advanced heart block, including 9 (27%) with complete heart block. The median time to recovery of sinus rhythm in these 14 patients was 3 days (range: 1?7 days), and none required a permanent pacemaker. Four (12%) of 33 patients with carditis had depressed ventricular systolic function, 3 (9%) of whom required mechanical ventilation, temporary pacing, and inotropic support. Complete resolution of rhythm disturbances and myocardial dysfunction occurred in 24 (89%) of 27 patients for whom follow-up data were available. Most patients with carditis also had other systemic Lyme involvement. By using multivariate logistic regression analysis, we found that children >10 years of age, those with arthralgias, and those with cardiopulmonary symptoms were more likely to have carditis.

CONCLUSIONS. The spectrum of presentation for children with Lyme carditis is broad, ranging from asymptomatic, first-degree heart block to fulminant myocarditis. Variable degrees of heart block are the most common manifestation and occasionally require temporary pacing. Transient myocardial dysfunction, although less common, can be life-threatening. Advanced heart block resolves within 1 week in most cases. In children with early disseminated Lyme disease, older age, arthralgias, and cardiopulmonary symptoms independently predict the presence of carditis.
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ke Touko 06, 2009 22:01

"Neuropsykiatrisen borrelioosin diagnosoiminen on lähes mahdotonta lapsilla ja aikuisilla. Tautia kutsutaankin "suureksi matkijaksi". Diagnostiikkaa vaikeuttavat lisäksi epäluotettavat serologiset testit. Borrelioosin oireet voidaan virheellisesti diagnosoida tarkkaavaisuushäiriöksi, masennukseksi, MS-taudiksi jne." (USA 1998)


Psychiatr Clin North Am. 1998 Sep;21(3):693-703, viii.Related Articles, L

The underdiagnosis of neuropsychiatric Lyme disease in children and adults.

Fallon BA, Kochevar JM, Gaito A, Nields JA.

Department of Psychiatry, Columbia University Medical Center, New York, New York, USA.

Lyme Disease has been called "The New Great Imitator," a replacement for that old "great imitator" neurosyphilis. This article reviews the numerous psychiatric and neurologic presentations found in adults and children. It then reviews the features of Lyme Disease, which makes it almost uniquely hard to diagnose, including the complexity and unreliability of serologic tests. Clinical examples follow that illustrate those presentations of this disease that mimic attention deficit hyperactivity disorder (ADHD), depression, and multiple sclerosis.

Publication Types:
Case Reports
Research Support, Non-U.S. Gov't
Review

PMID: 9774805 [PubMed - indexed for MEDLINE]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » To Loka 08, 2009 10:15

Borreliabakteeri voi aiheuttaa lapsille mitä erilaisimpia neurologisia oireita. Tutkijat suosittavat tekemään lapsille laajat borreliatutkimukset esim. selkäydinestenäytteen valkosolut, borreliavasta-aineet jne. (Itävalta 2009)


Eur J Paediatr Neurol. 2009 Sep 11; [Epub ahead of print]

Uncommon manifestations of neuroborreliosis in children.

Baumann M, Birnbacher R, Koch J, Strobl R, Rostasy K. Department of Pediatrics, Division of Pediatric Neurology and InheritedMetabolic Disorders, Medical University of Innsbruck, Anichstrasse 35, A-6020Innsbruck, Austria.

Lyme borreliosis is a tick-borne spirochetal infection which affects the skin,joints, heart and nervous system. Children with a neuroborreliosis usuallypresent with a facial nerve palsy or aseptic meningitis, but the spectrum also includes other rare manifestations. We report four unusual cases of childhood neuroborreliosis and show that seizures with regional leptomeningealenhancement, acute transverse myelitis, meningoradiculitis with pain andparaesthesia and cranial nerve palsies other than facial nerve palsy can be the leading symptoms of children with neuroborreliosis.

All children had serologicalevidence of an acute infection with Borrelia burgdorferi, a pleocytosis in the cerebrospinal fluid and a complete response to antibiotic treatment. An intrathecal synthesis of IgG antibodies was detected in three children.

Thus,diagnostic work up in children with unusual neurological symptoms should include cerebrospinal fluid studies with determination of the white blood cell count andc alculation of the antibody index against B. burgdorferi.
http://eutils.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/e ... rlinksPMID: 19748808 [PubMed - as supplied by publisher]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Su Loka 25, 2009 11:29

Borreliabakteeri aiheutti lapselle papulo vesikulaarisen ekseeman iholle. (2009)

Pediatr Dermatol. 2009 Sep-Oct;26(5):635-6. Lyme disease as a cause of acropapular dermatitis of childhood. Kennedy CE, Azfar RS, Honig PJ. Department of Medicine, University of California, San Diego, USA.

Acropapular dermatitis of childhood is a symmetric self-limited papulovesicular exanthem that classically occurs on the cheeks, extensor extremities, and buttocks in young children. The eruption of acropapular dermatitis of childhoodrepresents a reaction to a variety of infections usually of viral origin. We present a child with typical findings of acropapular dermatitis of childhood whose serologic workup revealed an acute Lyme infection.

http://eutils.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/e ... rlinksPMID: 19840337 [PubMed - in process]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ke Marras 25, 2009 18:43

Tri D. Pietrucha. Lasten neuroborrelioosi.


Neurologic Manifestations of Lyme Disease in the Pediatric Population

In the second talk, Dorothy Pietrucha, MD, FAAP, of the Jersey Shore Medical Center, Neptune, New Jersey, discussed diagnostic and treatment issues in pediatric neurologic Lyme disease.

Involvement of CNS. According to Dr. Pietrucha, children with neurologic Lyme disease may present acutely with headache, blurry vision, double vision, confusion, irritability, fever, and/or stiff neck. Chronically, they may be encephalopathic and have lingering headache, personality change, and depression. Patients who present acutely may have an aseptic meningitis with pleocytosis and elevated protein in the spinal fluid. Occasionally, there may be lesions on the MRI, and about 20% of patients may have abnormal EEGs.

Increased intracranial pressure with an opening pressure above 200 mm/H2O is seen much more often in children with Lyme disease than in adults. This is sometimes referred to as "pseudotumor cerebri," although it is not a classic pseudotumor picture as the children do not necessarily have to be overweight or have a problem with their menstrual cycle. The CSF pleocytosis usually improves. Frequently, it may improve even without treatment, but certainly, if the patient is treated with antibiotics, this will clear. The increased intracranial pressure responses to medications such as Diamox and seizures should be treated with anticonvulsant medications. The lesions on the MRI may remain or may disappear with time.

The most common lingering problem that patients have as a result of involvement of the CNS in Lyme is encephalopathy, which the children call "brain fog." These children complain of persistent headache and fatigue. There may be personality change, irritability, and frequently depression.

The impact academically is most significant. These children have fall-off in academic performance, difficulty learning new material, problems with short-term memory, problems with word finding, and a number of them have lost reading skills. Frequently, these children may present with a picture of ADD or may have an underlying ADD or ADHD that is made worse by the Lyme. Incidentally, Dr. Pietrucha noted that children with Tourette's may also have a worsening of their tics when they have been ill with Lyme disease symptoms. A case report published in Lancet indicated that a child with Tourette's who was found to have concurrent CNS Lyme disease experienced a remission of the Tourette's after the Lyme disease was treated.

This Lyme encephalopathy merits special attentions because it has a significant impact educationally and also economically. These children may require at-home tutoring, necessitating a parent to stay home from work to be with the child. When they return to school, many frequently need a shortened schoolday and continued home instruction. Many have to be classified as "other health impaired" and receive ongoing services, such as Resource Room. A number of these children need to be placed on medication for their short attention spans and distractibility, as any other ADD patient would require. Frequently, the depression has to be treated, both with medications and counseling.

In addition to the impact on these children educationally, there is a social burden because they cannot participate in extracurricular activities and they lose contact with peers.
Peripheral nervous system. Patients may present with a sudden onset of weakness. It may be facial weakness, weakness of an extremity, or an ascending weakness or paralysis. There may be pain, a burning sensation in the extremities, numbness, tingling, and myalgia.

Children do not have involvement of the peripheral nervous system as frequently as they have involvement of the CNS. The most common peripheral nervous manifestation in children is Bell's palsy, with a sudden onset of facial palsy. Rarely, there has been involvement of an isolated extremity or even an isolated nerve involvement, such as the peroneal nerve. Patients have presented with a picture very typical of Guillain Barré (GB), and many children do complain of a burning sensation, numbness, and tingling -- although this is a mild sensory neuropathy. There have been cases of children presenting with muscle pain, weakness, and elevated CPK.

In addition to treating their Lyme disease with appropriate antibiotic therapy, these patients may require physical therapy, anti-inflammatory medication, and analgesia. Patients presenting with a picture that is typical of GB should be treated like a GB patient, keeping in mind that if the underlying cause is Lyme disease, then that too must be treated. Overall, the prognosis for children to show a complete recovery from involvement of the peripheral nervous system in Lyme disease is very good, probably better than in the adult population. Bilateral Bell's palsy has certainly been seen in Lyme disease in children. The incidence of bilateral Bell's palsy in Lyme is greater than the incidence of bilateral Bell's palsy from other causes.

Conclusion. Dr. Pietrucha's talk was based on years of clinical experience treating hundreds of children with mild-severe neurologic Lyme disease. In the question-and-answer session, she described one child with refractory generalized seizures not responsive to anticonvulsants who was also experiencing joint pain. This child tested positive for Lyme disease and responded with a remission of the seizures. The treatment course was prolonged and led to an overall dramatic improvement in clinical symptoms. Dr. Pietrucha also noted that complex partial seizures have been described in the medical literature among children with chronic Lyme disease.
Psychological Evaluation of Pediatric, Neurologic Lyme Disease Background. Children with Lyme disease may experience cognitive difficulties that interfere with school performance. Studies have demonstrated deficits in the areas of attention, memory, language and reasoning in adult subjects.[1-4] Other studies have explored the nature and extent of cognitive or academic dysfunction in children with Lyme disease,[5-8] though little attention has been directed toward the development of educational programs to deal with the issue. Marian Rissenberg, PhD, of Columbia Presbyterian College of Physicans & Surgeons, New York, presented a talk on the neuropsychological evaluation of children with Lyme disease. Dana Leonardi, MA, has been an integral part of this research.

Methods. In this pilot study, Dr. Rissenberg evaluated 8 children aged 7 to 13 years (mean, 9.1) with physical, cognitive, and emotional symptoms related to Lyme disease who had neuropsychological evaluation, including academic testing early and again later in the course of their antibiotic treatment. Physical symptoms reported at the initial evaluation (E1) included fatigue, joint pain headaches and irritability. Also reported were difficulties with schoolwork, concentration, and memory; sleep disturbance; sensory sensitivity; mood swings; impulsivity; depressed mood; anxiety; motor tics; word retrieval difficulty; balance problems; and temper outbursts.

Results. Dr. Rissenberg's results indicated that at the time of E1, even after completing from 1 to 5 months of high-dose antibiotic treatment, children had significant cognitive deficits. As a group, the subjects had a significant discrepancy between Verbal and Performance IQ, and a significantly deficient Performance IQ. There was a significant degree of inter-subtest variability on the WISC-III, with scores ranging from the 20th to 93rd percentile. Scores were lowest on tests sensitive to speed of processing, visual scanning, sequencing, and causal reasoning. Deficits were noted on 2 attention tasks, one sensitive to visual scanning and sustained attention and the other to auditory tracking. While there were no statistically significant memory deficits evident at E1, the data suggest that delayed recall of both verbal and visual material is deficient. On tests of language function, performance was deficient on a task requiring production of sentences containing a given word. On academic measures, half the S's were behind grade expectation in 2 measures of reading comprehension, as well as spelling. Most S's were above grade expectation in Basic Reading, Mathematics Reasoning and Numerical Operations. Reading skills were more advanced than math skills.

At E2, following 10 to 32 months (mean, 17) of additional antibiotic therapy, all subjects reported significant improvement of physical and emotional symptoms, with only 1 having continued headaches and another having sleep disturbance. Five experienced improvement in cognitive and academic difficulties, though 4 continued to have some cognitive complaints and 5 continued to have some emotional issues. Two continued to have both cognitive and emotional symptoms, and 1 had both physical and emotional symptoms.

Results from repeat administration of the WISC-III at E2 revealed significant improvement in Verbal and Performance IQ, with less of a spread between the two. Full Scale IQ and the Perceptual Organization Index also showed significant improvement. Marked improvement in performance was shown on those subtests that were deficient at E1, specifically Picture Arrangement, Comprehension, Object Assembly, and Coding, as well as Arithmetic. This strongly supports the notion that these deficits were secondary to Lyme disease and that their improvement is attributable to antibiotic treatment. Visual scanning and sustained attention improved, while auditory tracking showed less improvement. Performance on sentence production improved. Significant improvement was noted on the Verbal Immediate Memory Index and the General Memory Index of the CMS. Short-term memory impairment is no longer apparent. Gains were made in academic achievement in all areas, with the exception of Numerical Operations (paper and pencil calculations). However, even with 6 S's dropping an average of 1 year and 3 months, only 2 fell below their expected GE. Gains were demonstrated on 3 separate measures of reading comprehension and on reading speed and accuracy. Scores on tests of mathematical calculations and fund of general and word knowledge declined. This is interpreted as reflecting a decreased rate of learning and a widening of the gap between children with Lyme disease and their healthy peers over the course of the study.

Implications. Dr. Rissenberg noted that the results provide preliminary support for broadening the CDC diagnostic criteria, extending antibiotic treatment in children, and conducting careful neuropsychological evaluation and educational monitoring. Development of educational programs for the identification, accommodation, and remediation of Lyme disease-related academic difficulties is critical as the numbers of children with the disease increases. Lyme disease-related cognitive deficits represent acquired, as opposed to developmental, learning disabilities and attentional disorders. Educational services and modifications should include, when necessary, reduction of homework, extended time for tests, provision of classroom notes and course outlines, instruction in organizational, time management, and study skills strategies, availability of abridged or tape-recorded books, shortened schoolday, and home instruction. Support may be necessary even after treatment for Lyme disease has been completed. Education of teachers and other school personnel regarding the educational impact of Lyme disease, as well as resources for parents, must be available. Dr. Rissenberg noted that further study is needed, using larger groups and more stringent controls, of the cognitive and academic functioning, physical and psychiatric symptomatology, and treatment response in children with Lyme disease.

References
1. Halperin JJ, Luft BJ, Anand AK, et al. Lyme neuroborreliosis: central nervous system manifestations. Neurology. 1989;39:753-759.
2. Kaplan RF, Meadows ME, Vincent LC, Logigian EL, Steere AC. Memory impairment and depression in patients with Lyme encephalopathy: comparison with fibromyalgia and non-psychotically depressed patients. Neurology. 1992;42:1263-1267.
3. Logigian EL, Kaplan RF, Steere AC. Chronic neurologic manifestations of Lyme disease. N Engl J Med. 1990;323,1438-1444.
4. Rissenberg M, Chambers S. Neuropsychological Deficits in Chronic Lyme Disease. Paper presented at the annual meeting of the American Psychiatric Association; 1996.
5. Adams WV, Rose CD, Eppes SC, Klein JD. Long-term cognitive effects of Lyme disease in children. Appl Neuropsychol. 1999;6:39-45.
6. Bingham PM, Galetta SL, Athreya B, Sladky J. Neurologic manifestations in children with Lyme disease. Pediatrics. 1995;96:1053-1056.
7. Bloom BJ, Wyckoff PM, Meissner HC, Steere AC. Neurocognitive abnormalities in children after classic manifestations of Lyme disease. Pediatr Infect Dis J. 1998;17:189-196.
8. Tager FA, Fallon BA, Keilp J, Rissenberg M, Liebowitz MR. A controlled study of cognitive deficits in children with chronic Lyme disease (in press).
Suggested Reading
? Adams WV. Cognitive effects of Lyme disease in children. Pediatrics. 1994;94:185-189.
? Athreya BH, Rose CD. Lyme disease. Current Problems in Pediatrics. 1996;26:189-207.
? Belman AL, Coyle PK, Roque C, et al. MRI findings in children infected by Borrelia burgdorferi. Pediatr Neurol. 1999;8:428-431.
? Belman AL, Iyer M, Coyle PK, Dattwyler R. Neurologic manifestations in children with North American Lyme disease. Neurology. 1993;43:2609-2614.
? Christen HJ. Lyme neuroborreliosis in children. Ann Med. 1996;28:235-240.
? Cohen MJ. Manual for the Children's Memory Scale. San Antonio, Tex: The Psychological Association; 1997.
? Coyle PK. Neurologic Lyme disease. Semin Neurol. 1992;12:200-208.
? Eppes SC, Klein JD, Caputo GM, Rose CD. Physician beliefs, attitudes, and approaches toward Lyme disease in an endemic area. Clin Pediatr. 1994;33:130-134.
? Fallon BA, Das S, Plutchok JJ, Tager F, Liegner K, Van Heertum R. Functional brain imaging and neuropsychological testing in Lyme disease. Clin Infect Dis. 1997;25(suppl 1):S51-S63.
? Fallon BA, Kochevar JM, Gaito A, Nields JA. The underdiagnosis of neuropsychiatric Lyme disease in children and adults. Psychiatr Clin North Am. 1998;21:693-703.
? Fallon BA, Das S, Plutchok JJ, et al. Functional brain imaging and neuropsychological testing in Lyme disease. Clin Infect Dis. 1997;25(suppl 1):S57-63.
? Fallon BA, Nields JA. Lyme disease: a neuropsychiatric illness. Am J Psychiatry. 1994;151:157-183.
? Fallon BA, Nields JA, Parsons B, et al. Psychiatric manifestations of Lyme borreliosis. J Clin Psychiatry. 1993;54:263-268.
? Fallon BA, Schwartzberg M, Bransfield R, et al. Late-stage neuropsychiatric Lyme borreliosis. Differential diagnosis and treatment. Psychosomatics. 1995;36:295-300.
? Feder HM, Gerber MA, Cartter ML, Sikand V, Krause PJ. Prospective assessment of Lyme disease in a school-aged population in Connecticut. J Infect Dis. 1995;171:1371-1374.
? Feder HM, Hunt MS. Pitfalls in the diagnosis and treatment of Lyme disease in children. JAMA, 1995;274:66-68.
? Garcia-Monco et al. Borrelia burgdorferi in the central nervous system. J Infect Dis. 1990;161:1187-1193.
? Gaudino EA, Coyle PK, Krupp L.B. Post-Lyme syndrome and chronic fatigue syndrome: neuropsychiatric similarities and differences. Arch Neurol, 1997;54:1372-1376.
? Gerber MA, Shapiro ED, Burke GS, Parcells VJ, Bell GL. Lyme disease in children in southeastern Connecticut. N Engl J Med. 1996;335:1270-1274.
? Issakainen J, Gnehm HE, Lucchini GM, Abinden R. Value of clinical symptoms, intrathecal specific antibody production and PCR in CSF in the diagnosis of childhood Lyme neuroborreliosis. Klin Paediatr. 1996;208:106-109.
? Krupp et al. Cognitive functioning in late Lyme borreliosis. Arch Neurol. 1991;48:1125-1129.
? Logiglian EL. Chronic neurologic manifestations of Lyme disease. N Engl J Med. 1990;323:1438-1444.
? Miller et al: Lyme borreliosis of the central nervous system in children. Infection. 1991;19:273-278.
? Pachner AR. The triad of neurologic manifestations of Lyme disease. Neurology. 1985;35:47-53.
? Pachner AR, Duray P, Steere AC. Central nervous system manifestations of Lyme disease. Arch Neurol. 1989;46:790-795.
? Preac-Mursic et al. First isolation of Borrelia burgdorferi from an Iris biopsy. J Clin Neuro-Ophthalmol. 1999;3:155-161.
? Pietrucha D. Neurologic manifestations of Lyme disease in children [abstract]. Ann Neurol. 1990;28:464.
? Raucher et al. Pseudotumor cerebri and Lyme disease: a new association. J Pediatr. 1985;107:831-834.
? Smith J. Neuro-ocular Lyme borreliosis. Neurol Clin. 1991;9:35-53.
? Shapiro ED, Seltzer EG. Lyme disease in children. Semin Neurol. 1997;17:39-44.
? Weschler D. Manual for the Wechsler Intelligence Scale for Children-Third Edition, San Antonio, Tex: The Psychological Corporation; 1991
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Su Joulu 20, 2009 20:33

10-vuotiaalle tytölle kehittyi korvalehteen borreliabakteeerin aiheuttama tyypillinen lymfosytooma.

J Laryngol Otol.:1-3. [Epub ahead of print]

A non-traumatic, blue-purple auricle: case report.

Sewnaik A, Kamarashev J, Peters NS, van Rijswijk JB.

Department of Otorhinolaryngology, Head and Neck Surgery, Erasmus
Medical Center Rotterdam, The Netherlands.

Objective:We report a typical case of earlobe lymphocytoma.
Method:A case report and literature review are presented.
Results:A 10-year-old girl presented with a blue-coloured earlobe. A
diagnosis of Lyme disease was confirmed by serological tests. Lyme
borreliosis is the most common tick-borne disease in the northern
hemisphere. It is caused by the spirochete Borrelia burgdorferi sensu
lato. The patient was successfully treated with antibiotics.
Conclusion:The diagnostic process and ENT symptomatology of Lyme disease
and borrelial lymphocytoma are summarised and discussed.

PMID: 20003592 [PubMed - as supplied by publisher]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Pe Joulu 25, 2009 10:50

Borreliabakteerin aiheuttama sydäntulehdus ja siitä mahdollisesti seuraava eriasteinen AV-blokki (sydämen sähköisen johtoradan katkos) jää usein huomioimatta. Tutkimuksessa esitetyllä lapsipotilaalla sydänblokki oli oireeton. AV-blokkia esiintyy, borreliabakteerin aiheuttamissa sydäntulehduksissa n. 50 %:ssa tapauksista.


Clinical Pediatrics, Vol. 49, No. 1, 82-85 (2010)
DOI: 10.1177/0009922808330784
Asymptomatic, Transient Complete Heart Block in a Pediatric Patient with Lyme Disease

Alan K. Heckler, DO

National Capitol Military Children's Center, Walter Reed Army Medical Center, Washington, DC, alan.heckler@nccpeds.com

Daniel Shmorhun, MD

National Capitol Military Children's Center, Walter Reed Army Medical Center, Washington, DC

Lyme Disease, caused by the spirochete Borrellia burgdorferi, is the most common vector-borne disease in the United States. Clinically, it primarily affects the skin, joints, nervous system, and heart. Lyme carditis occurs in 4%-10% of adults with Lyme disease. Transient variable-level atrioventricular blocks, occurring in 77% of adults with Lyme carditis, are the most common cardiac manifestation. Up to 50% of Lyme carditis patients may develop complete heart block. The incidence of Lyme carditis in the pediatric population is not well established. We present a pediatric patient with a transient asymptomatic complete heart block resulting from Lyme carditis, an under-recognized complication of Lyme disease in the pediatric population.

Key Words: Lyme disease ? Lyme carditis ? complete heart block ? third degree heart block ? pediatric patient

This version was published on January 1, 2010
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » La Joulu 26, 2009 10:55

Kolme tutkimusta neuropsykiatrisen borrelioosin oireista lapsilla ja aikuisilla.

Borrelioosia kutsutaan "suureksi matkijaksi". Psykiatrien tulee ottaa potilaidensa kohdalla huomioon bakteerin mahdollisuus psyykkisten oireiden aiheutttajana. Borreliabakteeri saattaa aiheuttaa muistihäiriöitä, voimakasta masennusta, paniikkikohtauksia, ahdistusta, impulsiivisuutta, agressiivisuutta, pakko-oireista käyttäytymistä, harhoja, ärtyneisyyttä, persoonallisuushäiriöitä, mielialan vaihteluita, maanisuuskohtauksia, psykoosia, katatoniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä jne.



Functional brain imaging and neuropsychological testing in Lyme disease.
Fallon BA, Das S, Plutchok JJ, Tager F, Liegner K, Van Heertum R.
Clin Infect Dis. 1997 Jul;25 Suppl 1:S57-63. Review.


?Patients with Lyme disease may experience short-term memory loss, severe depression, panic attacks, unrelenting anxiety, impulsivity, paranoia, obsessive compulsive disorder, personality changes marked by irritability and mood swings, and rarely, manic episodes or psychotic states.?

The underdiagnosis of neuropsychiatric Lyme disease in children and adults.
Fallon BA, Kochevar JM, Gaito A, Nields JA.
Psychiatr Clin North Am. 1998 Sep;21(3):693-703, viii.


?In addition to the disorders listed by Kohler and Omasitis, Lyme disease appears to be capable of causing syndromes that manifest as personality change, depersonalization, mania, hallucinations, (auditory, visual, and olfactory), paranoia, cataonia with stupor and mutism, somatization disorder, obsessive compulsive disorder, violent outbursts, panic attacks and disorientation.?

The neuropsychiatric manifestations of Lyme borreliosis.
Fallon BA, Nields JA, Burrascano JJ, Liegner K, DelBene D, Liebowitz MR.
Psychiatr Q. 1992 Spring;63(1):95-117. Review.


?Lyme disease is aptly called the ?new great imitator,? and it can imitate psychiatric disorders no less than medical ones. Psychiatrists working in endemic areas are well advised, then, to keep Lyme disease in mind as part of their differential diagnosis for a broad range of disorders including, for instance, panic attacks, somatization disorder, depression, and dementia.?
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Tammi 04, 2010 15:16

2009. Ruotsalaiset tutkivat vuosina 2000 - 2005 neuroborrelioosiin sairastuneiden potilaspapereita. Tutkimusryhmään valittiin vain sellaiset tapaukset joissa diagnoosiin oli päädytty selkäydinnestenäytteen perusteella. Lasten tavallisin oire oli kasvohermohalvaus, päänsärky ja kuume. Vanhemmilla esiintyi lihas- ja nivelkipuja. Yli kuusi kuukautta kestäneitä oireita esiintyi 13 %:lla. Näillä henkilöilllä hoito oli viivästynyt, heillä esiintyi usein radikuliittia ja selkäydinnesteessä kohonneita vasta-ainepitoisuuksia. Neuroborrelioosin hoitokustannukset olivat keskimäärin 500 000? tässä tutkimusryhmässä ja potilasta kohden 3 300?. Sosiaaliset kulut olivat keskimäärin 2 000?/henkilö. Taudin varhainen diagnostiikka vähentäisi huomatttavasti sairastuneiden kärsimyksiä ja yhteiskunnan taloudellisia menoja.

Clin Microbiol Infect. 2009 Sep 29. [Epub ahead of print]
Neuroborreliosis - an epidemiological, clinical and health economical study from an endemic area in the south-east of Sweden.

Henningsson AJ, Malmvall BE, Ernerudh J, Matussek A, Forsberg P.

Department of Infectious Diseases, Ryhov County Hospital, Jönköping, Sweden.

We studied retrospectively the medical records of all patients diagnosed with neuroborreliosis (NB) by cerebrospinal fluid (CSF) analysis in Jönköping County, Sweden, during 2000-2005 (n=150). The number of NB cases increased from 5 to 10/100,000 inhabitants/year. In 17% of the patients, Borrelia-antibodies were found in CSF but not in serum at the time of diagnosis. Facial palsy, headache and fever were frequent manifestations in children, whereas unspecific muscle and joint pain were the most commonly reported symptoms in older patients. Symptoms persisting more than six months post-treatment occurred in 13%, and these patients were significantly older, had longer duration of symptoms prior to treatment, higher levels of Borrelia-specific IgG in CSF and more often radiculitis. The total cost for NB-related health care was estimated to 500,000 EUR for the entire study group (3,300 EUR/patient), and the cost for social benefits to 134,000 EUR (2,000 EUR/patient). CSF analysis is necessary for NB diagnosis since some patients develop antibodies in serum later than in CSF. Early diagnosis of borreliosis would result in reduced human suffering and economic gain.

PMID: 19793326 [PubMed - as supplied by publisher]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Helmi 08, 2010 12:48

Mm. lastenlääkärien ja korva/kurkku/nenätauteihin erikoistuneiden lääkärien tulee diagnosoida ensimmäiset pään alueella esiintyvät systeemioireet oikein ja hoitaa ne riittävän tehokkaasti jotta vältettäisiin taudin leviäminen laajemmalle. Systeemiset bakteeri-ja virusinfektiot aiheuttavat toisinaan paikallisia oireita pään alueella. Esimerkiksi borreliabakteeri, bartonella, syfiliksen aiheuttaja, hiivat jne. voivat aiheuttaa edellämainittuja infektioita. (2009)


Pediatric otolaryngological manifestations of systemic diseases
Pignataro L, Torretta S, Capaccio P, Esposito S, Marchisio P.
International Journal of Pediatric Otorhinolaryngology, Vol 73,
Supplement 1, December 2009, Pages S33-S37.

http://dx.doi.org/10.1016/S0165-5876%2809%2970007-2

Abstract

Objective
Systemic bacterial and fungal infections may sometimes present local
manifestations within otolaryngological district whose early detection
may be useful in establishing a correct diagnosis and more appropriate
treatment. This paper reviews certain systemic bacterial and fungal
diseases presenting ENT manifestations in the pediatric population from
an otolaryngological perspective.

Methods
A medline searching for specific issues was performed in order to
achieve more information as possible with regards to ENT manifestation
of systemic bacterial and fungal infections. Limits for pediatric age
were used. Two separate sections for bacterial and fungal disease are
included. The section on systemic bacterial infections considers
cat-scratch disease, Lyme borreliosis, actinomycosis, Lemierre's
syndrome and congenital syphilis, and the section on systemic fungal
infections includes candidiasis, aspergillosis and histoplasmosis.

Conclusions
Pediatricians and ear, nose and throat (ENT) specialists, approaching
head and neck disorders in children, should therefore consider them
among the possible differential diagnoses. This means that physicians
need to recognize the first head and neck manifestations of systemic
infections promptly in order to be able to treat them efficaciously and
avoid the dangerous systemic spreading of the infective process.

http://dx.doi.org/10.1016/S0165-5876%2809%2970007-2
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ti Huhti 13, 2010 21:14

Lasten neuroborrelioosi. Neuroborrelioosi on Euroopassa toiseksi yleisin borreliabakteerin aiheuttama oireisto. USA:ssa se on kolmanneksi yleisin oire.

Expert Rev Anti Infect Ther. 2010 Apr;8(4):455-63.

Lyme neuroborreliosis in children.

Tuerlinckx D, Glupczynski Y.

Cliniques Universitaires de Mont-Godinne, Universite Catholique de Louvain,
Departement de Pediatrie, Yvoir, Belgium. david.tuerlinckx@uclouvain.be

Lyme neuroborreliosis (LNB) represents the second most frequent manifestation of
Lyme disease (LD) in Europe after cutaneous involvement. In the USA, LNB
represents the third most frequent manifestation of LD after cutaneous
involvement and arthritis. The scope of this article is, in the light of recent
publications, to review the specific manifestations of LNB in children including
predictive models, and to discuss diagnosis criteria, new diagnostic tools and
new therapeutic options. Differences in disease patterns between the USA and
Europe are also highlighted.

http://eutils.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/e ... md=prlinks
PMID: 20377339 [PubMed - in process]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Su Huhti 18, 2010 07:49

Lasten neuroborrelioosia käsittelevä artikkeli. Jos jotakuta kiinnostaa lukea koko artikkeli niin sen saa halvimmalla lähimmän lääketieteellisen tiedekunnan kirjastosta. Kirjaston käyttö on avointa kaikille.

Expert Rev Anti Infect Ther. 2010 Apr;8(4):455-63.
Lyme neuroborreliosis in children.

Tuerlinckx D, Glupczynski Y.

Cliniques Universitaires de Mont-Godinne, Universite Catholique de Louvain,
Departement de Pediatrie, Yvoir, Belgium. david.tuerlinckx@uclouvain.be

Lyme neuroborreliosis (LNB) represents the second most frequent manifestation of
Lyme disease (LD) in Europe after cutaneous involvement. In the USA, LNB
represents the third most frequent manifestation of LD after cutaneous
involvement and arthritis. The scope of this article is, in the light of recent
publications, to review the specific manifestations of LNB in children including
predictive models, and to discuss diagnosis criteria, new diagnostic tools and
new therapeutic options. Differences in disease patterns between the USA and
Europe are also highlighted.

http://eutils.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/e ... md=prlinks
PMID: 20377339 [PubMed - in process]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Su Huhti 18, 2010 10:31

Borrelia-bakteerin aiheuttama niveltulehdus paranee useimmilla lapsilla antibioottihoidolla. 99:stä lapsesta 76 parani saatuaan hoitoa. Kuusi lasta sai uuden antibioottihoidon mutta se ei tuottanut tulosta. (2010)

Suom.huom. Pitkäaikaisseuranta?


J Rheumatol. 2010 Apr 1; [Epub ahead of print]
Outcomes of Children Treated for Lyme Arthritis: Results of a Large Pediatric
Cohort.

Tory HO, Zurakowski D, Sundel RP.

From the Department of Pediatrics, Yale-New Haven Children's Hospital, New

Haven, Connecticut; Department of Orthopedic Surgery, Children's Hospital
Boston; and Rheumatology Program, Division of Immunology, Children's Hospital
Boston, Boston, Massachusetts, USA.

OBJECTIVE: Children often develop arthritis secondary to Lyme disease; however,
optimal treatment of Lyme arthritis in pediatric patients remains ill-defined.
We sought to characterize the outcomes of a large cohort of children with Lyme
arthritis treated using the approach recommended by the American Academy of
Pediatrics and the Infectious Diseases Society of America.

METHODS: Medical
records of patients with Lyme arthritis seen by rheumatologists at a tertiary
care children's hospital from 1997 to 2007 were reviewed. Patients were
classified with antibiotic responsive or refractory arthritis based on absence
or presence of persisting joint involvement 3 months after antibiotic
initiation. Treatment regimens and outcomes in patients with refractory
arthritis were analyzed.

RESULTS: Of 99 children with Lyme arthritis, 76 had
arthritis that responded fully to antibiotics, while 23 developed refractory
arthritis. Most patients with refractory arthritis were successfully treated
with nonsteroidal antiinflammatory drugs (6 patients), intraarticular steroid
injections (4), or disease-modifying antirheumatic drugs (DMARD) (2). Five were
lost to followup. Six patients with refractory arthritis were initially treated
elsewhere and received additional antibiotic therapy, with no apparent benefit.
Three subsequently required DMARD, while 3 had gradual resolution of arthritis
without further therapy. Antibiotic responsiveness could not be predicted from
our clinical or laboratory data.

CONCLUSION: Lyme arthritis in children has an
excellent prognosis. More than 75% of referred cases resolved with antibiotic
therapy. Of patients with antibiotic refractory arthritis, none in whom followup data
were available developed chronic arthritis, joint deformities, or recurrence of
infection, supporting current treatment guidelines.

http://eutils.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/e ... md=prlinks
PMID: 20360182 [PubMed - as supplied by publisher]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Kesä 07, 2010 22:26

Borrelioosiin sairastuneista lapsista n.50-60% saa borrelia-bakteerin aiheuttaman niveltulehduksen. Heistä n.10%:lla oire ei parane hoidoilla.

Nature Reviews Rheumatology 6, 312 (June 2010) | doi:10.1038/nrrheum.2010.73


Treating pediatric Lyme arthritis

Nick Warde
Abstract

Lyme arthritis?a late, secondary manifestation of Lyme disease?occurs in 50?60% of patients with untreated Borrelia infection. Antibiotic therapy usually resolves cases of Lyme arthritis; however, arthritis persists in approximately 10% of patients.
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ti Kesä 15, 2010 06:00

Kasvohalvaus. "Vasta-aineiden puuttuminen ei myöskään sulje pois borrelioosia. Seronegatiivisuus näyttää jopa liittyvän erityisen rajuun borreliainfektioon."

Lymen borrelioosin aiheuttama molemminpuolinen kasvohalvaus
Duodecim
1995;111(11):1045
Miikka Peltomaa
Tapausselostus
Sisällys
Oma potilas
Pohdinta
Kirjallisuutta


Lymen borrelioosin tavallisin yksittäinen neurologinen oire on perifeerinen kasvohalvaus. Lapsella se on suhteellisen harvinainen. Lymen borrelioosi on todettu etenkin kesä-syyskuukausina tavalliseksi lapsen kasvohalvauksen syyksi. Artikkelissa kuvataan potilas, jonka elokuussa ilmaantunut kasvohalvaus kehittyi molemminpuoliseksi ja jolla halvaukseen liittyi mikrobilääkitystä vaatinut meningoenkefaliitti.

Äkillinen perifeerinen kasvohalvaus on tavallisin yksittäinen aivohermon toimintahäiriö. Kasvohalvauksen ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä. Aikuisilla ilmaantuvuus on suunnilleen sama kuin avohoitopneumonian eli 15-40/100 000/v. Lapsilla oire on selvästi harvinaisempi. Saksalaisessa tutkimuksessa ilmaantuvuudeksi todettiin alle 14-vuotiailla 7/100 000/vuosi (Christen ym. 1993). Yli puolessa tapauksista aiheuttaja jää tuntemattomaksi, jolloin oiretta kutsutaan Bellin pareesiksi. Kuvaan potilaan, jonka kasvohalvaus oli epätyypillinen ja parani mikrobilääkityksellä.

Oma potilas
Potilas on 16-vuotias aiemmin terve poika. Hän hakeutui 25. elokuuta 1994 koululääkärin vastaanotolle edellisenä päivänä alkaneen kasvojen vasemman puolen lihasheikkouden vuoksi. Koululääkäri lähetti potilaan keskussairaalan päivystyspoliklinikkaan, mistä hänet ohjattiin edelleen HYKS:n korvaklinikan poliklinikkaan 26.8. Sinne tullessa potilaalla todettiin ilmelihasten heikkous vasemmalla kaikkien kasvohermon päähaarojen alueella. Korvien, nenän ja kurkun tila todettiin normaaliksi. Äänirautakokeiden tulokset olivat normaalit. Kasvohermon toimintahäiriön lisäksi aivohermotutkimuksessa todettiin vasemmalla sarveiskalvon tuntopuutos, joka sopi trigeminusheikkouteen. Audiogrammi oli normaali, ja kasvohermon elektroneurografiassa todettiin vasemmalla 41 % heikompi vaste kuin oikealla.

Potilas kertoi kymmenen päivää aiemmin ilmaantuneista lihassäryistä; iho oli tuntunut kiristävältä, ja "joka paikka oli ollut kipeä". Tätä kolme viikkoa aiemmin potilaalla oli olllut kolmen päivän mittainen kova kuumeinen päänsärky-episodi.

Viikonlopun vuoksi jatkotutkimukset tehtiin maanantaina 30. elokuuta. Samana iltana potilaan jo kotiuduttua tutkimuksista ilmaantui perifeerinen kasvohermohalvaus myös oikealle puolelle. Lisäksi potilas kärsi lisääntyvästä lihassärystä sekä keskittymisvaikeuksista.

Seerumin CRP-pitoisuus oli 22 mg/l, hemoglobiinipitoisuus 133 g/l ja leukosyyttimäärä 9.1 x 109/l. Seerumista tehty Treponema pallidum -hemagglutinaatiotesti (TPHA) antoi kielteisen tuloksen. Punkkienkefaliittivasta-ainetestien (HI- ja ELISA-tekniikoilla) tulokset olivat myös negatiiviset. Seerumin borreliavasta-aineet mitattiin ELISA-menetelmällä flagella-antigeenia käyttäen (Dakopak), ja titterit olivat vahvasti suurentuneet: 18 000 (IgM) ja 6 500 (IgG). Likvorissa ei todettu erytrosyyttejä, leukosyyttejä oli 86 x 106/l, proteiinia 1 421 mg/ml; IgG-indeksi oli 0.68 ja Borrelia- vasta-ainetitterit olivat suurentuneet: 1 300 (IgM) ja 310 (IgG). Polymeraasiketjureaktiolla (PCR) tutkittuna seerumi, likvori ja kainalosta otettu ihopala punkinpäineen antoivat Borrelia burgdorferin suhteen negatiivisen tuloksen. Likvorin herpes simplex -PCR:n tulos oli negatiivinen. EKG oli normaali.

Potilas oli viettänyt kesälomansa Ahvenanmaalla ja äiti muisti punkin purreen poikaa vasempaan kainaloon 3. tai 4. heinäkuuta eli kolme viikkoa ennen kuumeen ja päänsäryn ilmaantumista. Mitään ihottumaa punkin pureman jälkeen ei ollut nähty, mutta samalta saarelta tunnetaan useita viime vuosien borrelioositapauksia. Paikasta, mihin punkki oli lähes kaksi kuukautta aiemmin purrut, löydettiin vieläkin punkin pään kappale.

Potilaalle aloitettiin 1. 9. keftriaksonihoito (2.0 g kerran päivässä laskimoon kahden viikon ajan). Kuuden tunnin kuluttua lääkehoidon aloittamisesta potilaalle ilmaantui lihassärkyä ja lyhytkestoinen korkea kuume (38.6 -C). Hänen vointinsa kohentui nopeasti lääkityksen aloittamisen jälkeen, ja ensimmäisen sairaalassa vietetyn yön jälkeen hän vain kävi siellä saamassa lääkkeensä. Laskimon paikallista ärtymistä lukuun ottamatta lääkitys sujui ongelmitta, ja sen päättyessä kasvohalvaus oli molemmilta puolilta lähes parantunut, lihassäryt olivat poissa, ja väsymys oli vähentynyt ja keskittymiskyky palautunut.

Seurantakäynnillä 21. 9. potilaan yleiskunnon todettiin palautuneen normaaliksi. Kasvohalvauksista oli jäljellä enää vähäinen heikkous vasemmassa suupielessä. Seerumin borreliavasta- ainetitterin todettiin olevan pienenemässä (IgM 8 100 ja IgG 3 500). Potilaan seuranta HYKS:n korvaklinikan borrelioosipoliklinikassa jatkuu.
Pohdinta
Lymen borrelioosi on tuore tulokas äkillisen kasvohalvauksen tunnettujen aiheuttajien joukkoon. Vaikka borrelioosin taudinkuva on tunnettu toista sataa vuotta, onnistuttiin taudin aiheuttava spirokeetta Borrelia burgdorferi eristämään vasta kymmenkunta vuotta sitten (Burgdorfer ym. 1982). Taudin etiologian selvittyä on opittu tuntemaan sen oireiden monimuotoisuutta (Viljanen ja Lehtinen 1992).

Kasvohalvaus on todettu tavallisimmaksi yksittäiseksi neurologiseksi oireeksi Lymen borrelioosia potevilla (Clark ym. 1985). Kasvohalvauspotilaista 20 %:lta on löydetty vasta-aineita Borrelia burgdorferia vastaan (Åsbrink ym. 1985). Laurikaisen ym. (1990) turkulaistutkimuksessa 6.5 %:lla (5/77) äkilliseen perifeeriseen kasvohalvaukseen sairastuneista todettiin suurentuneita määriä Borrelia burgdorferi -vasta-aineita. Lapsilla borrelioosi on todettu selvästi useammin kasvohalvauksen syyksi kuin aikuisilla. Saksalaisessa monikeskustutkimuksessa alle 14-vuotiaista lapsista kolmanneksella (25/76) kasvohalvauksen syyksi paljastui borrelioosi. Kesän ja syksyn aikana ilmaantuneista kasvohalvauksista borrelioosi aiheutti puolet. Jokainen molemminpuolinen kasvohalvaus oli borrelioosin aiheuttama, samoin jokainen kasvohalvaus, johon liittyi tulehdusmuutoksia likvorissa (Christen ym. 1993). Dotevallin ym. (1994) ruotsalaisessa aineistossa kesä-syyskuun ajalta kahdella kolmanneksella (16/26) lapsista diagnoosi oli varma tai hyvin todennäköinen borrelioosi.

Oman potilaani kasvohalvaus sopi ajallisesti borrelioosin aiheuttamaksi. Borrelioosin aiheuttamien kasvohalvausten esiintymishuippu ajoittuu tyypillisesti loppukesään. Yleensä alle puolet potilaista muistaa jälkeenpäin punkin pureman, ja noin joka toinen on havainnut borrelioosille tyypillisen erythema migrans - ihottuman. Ihottumaa ei havaittu kuvaamallani potilaalla. Punkin purema tai tautia edeltänyt oleskelu endeemisellä alueella johdattavat monesti diagnoosin jäljille. Suomessa endeemisenä borrelioosialueena pidetään yleisesti Ahvenanmaata ja rannikkoseutua. Tuoreet punkkitutkimukset sekä Sisä-Suomesta todetut tautitapaukset osoittavat kuitenkin borreliaa kantavia punkkeja esiintyvän runsaasti myös rannikkoalueiden ulkopuolella. (J Junttila, julkaisematon havainto).

Molemminpuolinen kasvohalvaus, lähes patognomoniseksi kuvattu löydös borrelioosin aiheuttamassa lapsen kasvohalvauksessa, varmisti oman potilaani tapauksessa entisestään vahvaa borrelioosiepäilyä. Potilaan keskushermosto-oireet, levottomuus ja keskittymiskyvyn huononeminen viittaavat yhdessä likvorin pleosytoosin ja proteiinipitoisuuden suurentumisen kanssa borrelioosin liittyvään meningoenkefaliittiin. Lääkehoidon alussa potilas sai kuumereaktion. Tämä Herxheimerin reaktio on tyypillinen aloitettaessa syfilispotilaiden penisilliinihoitoa, ja sitä on kuvattu esiintyvän mikrobilääkityksen yhteydessä 2 %:lla Lymen neuroborrelioosia potevista (Christen ym. 1993).

Punkin purema, oleskelu endeemisellä borrelioosialueella ja seerumin lisääntyneet borreliavasta-aineet sopivan oireen yhteydessä antavat aiheen epäillä borrelioosia. Nämä seikat eivät kuitenkaan vielä varmista diagnoosia. Riski saada borrelioosi yksittäisestä punkin puremasta on endeemiselläkin alueella suhteellisen pieni. Tästä syystä punkin puremien hoitamiseen profylaktisella antibioottilääkityksellä ei katsota olevan aihetta (Shapiro ym. 1992). Jos pureman jälkeen ilmaantuu epäilyttäviä iho-oireita tai flunssan kaltaisia yleisoireita, kuten särkyjä tai kuumetta, on potilaan kuitenkin syytä hakeutua lääkärin tutkittavaksi.

Suomessa puutiaisen levinneisyysalueella asuu valtaosa väestöstä, joten kuka tahansa meistä saattaa kohdata borrelian infektoiman puutiaisen omassa elinpiirissään. Tartunnan voi saada myös matkaillessa kotimaassa ja ulkomailla. Se, että Lymen borrelioosin oireet sopivat usein monien tavallisempien tautien aiheuttamaksi, edellyttää kliinikolta taudin aktiivista epäilemistä.

Borreliaserologia ei ole ongelmatonta. Vääriä positiivisia vasta- ainelöydöksiä saavat aikaan mm. Ebstein-Barrin viruksen aiheuttama infektio, reumatekijä, kuppa ja suun spirokeettojen aiheuttamat ristireaktiot. Vasta-aineiden puuttuminen ei myöskään sulje pois borrelioosia. Seronegatiivisuus näyttää jopa liittyvän erityisen rajuun borreliainfektioon. Serologian osuvuutta voidaan parantaa immunoelektroforeesilla ("Western-blotting") ja toivon mukaan uusien spesifisempien antigeenien tullessa käyttöön tulevaisuudessa.

Geenimonistusmenetelmä eli polymeraasiketjureaktio (PCR) on tarkka ja herkkä menetelmä borreliaspirokeetan genomin osoittamiseksi kudosnäytteestä (Ranki-Pesonen 1994). Menetelmä on hyvä lisä borrelioosin diagnostiikkaan, mutta sen laajempaa käyttöönottoa hidastavat toistaiseksi työvaltainen ja vaativa tekninen suoritus sekä riittävän edustavan näytteen saaminen potilaasta. Edustavan näytteen saamisen ongelma on ominainen borrelioosille, jossa suhteellisen vähäinen mikrobimäärä elimistössä aiheuttaa taudin.

Alkuvaiheen borrelioosi erythema migrans-ihottumineen paranee hyvin suun kautta otettavalla fenoksimetyylipenisilliinillä, amoksisilliinillä tai doksisykliinillä. Penisilliineistä käytämme HYKS:n korvaklinikassa amoksisilliiniä sen varmemman imeytymisen vuoksi. Kuurin pituu-deksi suositellaan 14 vuorokautta (Steere 1989). Erytromysiinin teho borrelioosissa on epävarma, eikä sitä suositella. Neuroborrelioosin hoidossa suun kautta otettava lääkitys on todettu riittämättömäksi ja laskimonsisäistä lääkitystä huonommaksi. Kroonisen ja neuroborrelioosin hoidossa keftriaksoni on havaittu bentsyylipenisilliinä paremmaksi (Dattwyler ym. 1988). Toisaalta bentsyylipenisilliini on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi lääkkeeksi lapsen neuroborrelioosin hoidossa (Christen ym. 1993). Kerran päivässä annettava ja näin polikliinisen hoidon mahdollistava keftriaksoni on käytännöllinen valinta neuroborrelioosin hoitoon. Keftriaksonin annos lapsen neuroborrelioosin hoidossa on sata milligrammaa painokiloa kohti, kuitenkin enintään 2 g/vrk, ja aikuisella 2 g/vrk laskimoon kahden viikon ajan. Kahden viikon keftriaksonikuurin on todettu aiheuttavan jopa puolelle lapsipotilaista kivien tai soran saostumista sappirakkoon ja osalle lapsista sappiperäistä kipua (Riccabona ym. 1993). Tämä sivuvaikutus johtaa harvoin lääkityksen keskeyttämiseen ja häviää kuurin loputtua.

Myöhäisvaiheen borrelioosin mikrobilääkehoidosta ei vallitse yksimielisyyttä. Tutkimuksen ongelmana on yhtenevien diagnostisten kriteerien puute. Osa huonoista hoitotuloksista johtuu eittämättä väärästä diagnoosista. Wahlbergin ym. (1994) tuoreessa suomalaistutkimuksessa päädyttiin suosittelemaan myöhäisvaiheen borrelioosin hoidoksi kahden viikon laskimonsisäisen keftriaksonikuurin jälkeen vielä oraalista amoksisilliinilääkitystä yhdistettynä probenesidiin (kummankin annos 500 mg x 3) tai kefadroksiilia (500 mg x 3) sadan päivän ajan.

Borrelioosin diagnostiikassa korostuvat klassiset menetelmät. Erilaisia laboratoriotutkimuksia on tarjolla useita, mutta silti diagnostiikan kulmakivet ovat anamneesi ja kliininen taudinkuva. Oman potilaani ikä, oire ja sen molemminpuolisuus sekä aiempi punkinpurema johdattivat epäilemään kasvohalvausta muuksi kuin idiopaattiseksi Bellin pareesiksi. Lapsen äkillistä perifeeristä kasvohalvausta tulee aina epäillä borrelioosin aiheuttamaksi. Koska lapsen kasvohalvauksen takaa löytyy usein keskushermoston borreliainfektio tulehdusmuutoksineen ja selkäydinnesteen vasta- ainelöydöksineen, on tärkeää tutkia jokaiselta ilman selvää syytä kasvohalvauksen saaneelta lapselta selkäydinnestenäyte, jotta mikrobilääkehoidon viivytyksetön aloitus varmistuisi.
Kirjallisuutta
Burgdorfer W, Barbour A G, Hayes S F, ym.: Lyme disease - a tick- borne spirochetosis? Science 216: 1317, 1982

Christen H J, Hanefeld F, Eiffert H, Thomssen R: Epidemiology and clinical manifestations of Lyme borreliosis in childhood. A prospective multicentre study with special regard to neuroborreliosis. Acta P‘diatr 82 (Suppl 386): 1993

Clark J R, Carlson R D, Sasaki C T, ym.: Facial paralysis in Lyme disease. Laryngoscope 95: 1341-1345, 1985
Dattwyler R J, Volkman D J, Halperin J J, Luft B J: Treatment of late Lyme borreliosis - randomised comparison of ceftriaxone and penicillin. Lancet 1: 1191-1194, 1988

Dotevall L, Danielsson S, Kajser B, ym.: Borrelios vid facialpares hos barn. Läkartidningen 91: 1414-1419, 1994

Laurikainen E, Puhakka H J, Viljanen M, ym.: Perifeerisen kasvohalvauksen etiologia, hoito ja ennuste borrelia- ja virusvasta- ainelöydösten valossa. Duodecim 106: 1437-1441, 1990

Ranki-Pesonen M: Onko polymeraasiketjureaktio käytännön mikrobidiagnostiikkaa? Duodecim 110: 615-621, 1994

Riccabona M, Kerbl R, Schwinger W, ym.: Ceftriaxone-induced cholelithiasis-a harmless side-effect?. Klin Pädiatr 205: 421-423, 1993

Shapiro E D, Gerber M A, Holabird N B, ym.: A controlled trial of antimicrobial prophylaxis for Lyme disease after deer-tick bites. N Engl J Med 327: 1769-1773, 1992

Steere A C: Lyme disease. N Engl J Med 321: 586-596, 1989

Wahlberg P, Granlund H, Nyman D, ym.: Treatment of late Lyme borreliosis. J Inf 29: 255-261, 1994

Viljanen M, Lehtinen P T: Lymen borrelioosi. Duodecim 108: 846- 856, 1992

Åsbrink E, Olsson I, Hovmark A, Carlsson B: Tick-borne spirochetes as cause of facial palsy. Clin Otolaryngol 10: 279-284, 1985
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Tammi 24, 2011 12:01

Borrelia-bakteerin oireena voi ilmetä silmäluomien roikkumista, sidekalvontulehdus, valoarkuutta. (2011)


Clin Pediatr (Phila). 2011 Jan 10; [Epub ahead of print]
Lyme Disease Presenting as Ptosis, Conjunctivitis, and Photophobia.

Goldberg S, Katz BZ.

http://eutils.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/e ... md=prlinks
PMID: 21224251 [PubMed - as supplied by publisher]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Tammi 24, 2011 13:03

Lasten ja aikuisten Borrelioosi. (2011)

Suom.huom. Artikkelista ei julkaistu tiivistelmää. Asiasta kiinnostuneet voivat ostaa artikkelin netistä tai lainata sen lääketieteellisten tiedekuntien kirjastosta.


Arch Pediatr Adolesc Med. 2011 Jan;165(1):96.
Lyme disease in children and adolescents.

Moreno MA, Furtner F, Rivara FP.

http://eutils.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/e ... md=prlinks
PMID: 21199990 [PubMed - in process]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Pe Huhti 22, 2011 20:33

Keskustelin tutkijafoorumiimme juuri liittyneen uuden jäsenen, amerikkalaisen lääkärin, kanssa ja hän antoi luvan julkaista poikansa Gregin tarinan, nimineen, sivuillamme. Alussa hän kertoo kaksi psykiatrisiksi tapauksiksi luokiteltua tapausta joissa oireiden syyksi paljastui tulehdus ja toisessa aivohematooma.

"En osannut diagnosoida oman poikani Borrelioosia.

Poikani Greg on nyt 20-vuotias. Kolmevuotiaana hänellä diagnosoitiin autismi. Hän alkoi ahdistua 8-vuotiaana ja 10-vuotiaana hän sai hoitoa masennukseen ja ahdistukseen (Zoloft). 14-vuotiaana hän sai jo kuutta eri lääkettä.

Lääkityksestä huolimatta poikani terveys on heikentynyt viimeisten kolmen vuoden aikana merkittävästi. Hänellä on keskittymisvaikeuksia, tasapaino-ongelia ja kaatuilua, paniikkikohtauksia, masennusta, fatiikkia, ja hän eksyy tutuissakin ympäristöissä. Hän ei kykene enää ajamaan autoa eikä käymään koulua.

Muutama kuukausi sitten ajattelin, että jokin on viemässä minulta lastani, aivan kuin jokin eliö söisi poikani persoonallisuutta. Mietin olivatko lääkkeet ja niiden myrkyllisyys syynä pahneviin oireisiin, mutta veriarvot olivat normaalit.

Muutama viikko sitten ystävälläni diagnosoitiin Borrelioosi. Hän kertoi oireikseen mm. sen ettei osannut ajaa tuttuun kauppaan. Silloin havahduin. Olin kuullut poikani sanovan aivan samaa. Pyysin poikani psykiatria tekemään borrelioositestin vaikka en tiennyt minkälaisesta testistä oli kyse. ELISA-testi oli positiivinen. Myös immunoblottaus, Western blot, oli positiivinen (IgG 18, 23, 30, 39, 41, 58, ja 93 kDa.) Emme tiedä milloin Greg on saanut tartunnan. Tontillamme on kasvimaa ja lähellä metsikkö. Pihallamme käy peuroja aika ajoin. Greg viihtyy metsässä. Joten kuka tietää milloin tartunta on tapahtunut.

Testituloksen jälkeen olen käyttänyt aikani etsien tietoa Borrelioosista. Aiemmat tietoni siitä olivat vähäiset. Olen lukenut kaiken mahdollisen tiedon taudista. Äitinä olen kauhuissani, kansalaisena haluan marssia Washingtoniin ja lääkärinä olen innoissani. Muistan opiskeluajoiltani yhden potilastapauksen jossa henkilöllä oli akuutti silmän värikalvontulehdus ja munuaisten vakava toimintahäiriö. Hänelle ei ollut löydetty diagnoosia. Haastattelin potilasta kaksi tuntia. Kysyin esim. milloin hän oli viimeksi tuntenut itsensä terveeksi. Silmä-ja munuaislääkäri eivät tienneet mikä potilasta vaivasi. Prosessi oli kiehtova koska emme tienneet mikä oireet aiheutti.

En tunne Borrelioosia vielä riittävästi mutta tämän foorumin jäsenet selvästi tuntevat. Toivon oppivani teiltä ja saavani poikani parempaan kuntoon. Toivon myös voivani auttaa muita Borrelioosia sairastavia."


--------------------------------------------------------------------------
I'm a practicing physician in New York State. Most of my career has been in emergency psychiatry. I love medicine. My favorite thing about my work is diagnosing medical illness that my non-psychiatric colleagues have missed.

My two favorite such anecdotes: being called to admit to psych a 54-year-old woman with no prior psychiatric history and presenting with psychosis. Knowing that most "functional" psychotic illnesses first manifest early in life, I consider the likelihood that there is an underlying disease process causing this psychosis. The emergency physician walks me to the patient's cubicle, pulls aside the curtain, and before he can say another word, I remark, "Did you know notice the classic lupus malar rash?" She looks like someone painted rough patches of red paint across her cheeks. We run the tests, and sure enough, her ANA comes back supporting the diagnosis of LPE and she is admitted to medicine for treatment of lupus cerebritis. He didn't even see the rash because she was a "psych patient."

Another:

I get called to see a Jane Doe. A 34 year old disheveled, malodorous woman who was found in a public park, naked in a fountain, urinating into her hands and drinking the urine. (You can't make this stuff up!) Since she raving and not making any sense, I get called to admit her to psych. I read the chart and notice the nurses have documented that she has vomited once. I also notice, that despite her agitation, her heart rate is only 74----I'd expect it to be higher. I suggest a brain MRI, thinking increased intracranial pressure. They medicate her, scan her, and find the subdural hematoma.

I write this, not with pride, but with shame, because I missed my own son's diagnosis of TBD.

My beautiful son, Greg is twenty years old. At 3 he was diagnosed with high-functioning autism. At 8 he developed anxiety symptoms and at 10 he was treated for depression and anxiety with Zoloft by a child and adolescent psychiatrist. At 14, he developed episodic periods of agitation and depression, and because of a history of bipolar II disorder in his father's family, was treated with Tegretol, Lamictal, Klonopin, lithium, and Seroquel in addition to the Zoloft.

Despite all these medications, over the past 3 years, my son has deteriorated significantly. He has had increasing confusion, difficulty concentrating, panic attacks, episodic agitation, depression, fatigue, loss of ability to drive, getting lost walking in our familiar neighborhood. His balance is off, and he falls down a lot. He has had to stop driving and dropped out of college, where he had been a 3.8 GPA student.


A few months ago, I remember thinking, "Something is taking my child away from me", as in the sense of something organic eating away at his personality. I thought he might be toxic on his medications, but his blood levels were always therapeutic. I thought his unrelenting psychiatric symptoms were just eroding his brain, like some very ill schizophrenic patients can look after years of illness.


A few weeks ago a friend of mine was diagnosed with Lyme Disease. She told me,, "I'm so confused. I got lost driving to the market." And it triggered something in me because I've heard my son say those things. He was due for his routine labs----chem profile, drug levels, etc.----and I asked his treating psychiatrist to "throw in a Lyme test", without even knowing what "testing for Lyme" might mean.

His ELISA came back positive. His Western Blot came positive with bands at 18, 23, 30, 39. 41, 58, and 93:all IgG.

There is no telling when he got this infection. He's found solace in the woods since he was a little boy. We live on property without fences, have a vegetable garden, and see deer tracks in the snow across our yard every year. Who knows?

I have spent the last couple of weeks filling in the huge empty spaces in my knowledge base about TBD, reading everything I can get my hands on.

The mother part of me is horrified, absolutely horrified. The citizen part of me wants to march on Washington. And the physician part of me is fascinated.

I remember one patient from when I was an intern. She came into the hospital with an acute uveitis and acute renal failure, and no established diagnosis. I had to do her initial admission history and physical. I did as I was taught, starting with the question, "when was the last time you were well?" Taking a careful detailed history of her symptoms, not assuming anything, including asking about travel, exposure to toxins, infections, etc. It took me nearly two hours to complete her admission H&P, and another hour to write it up. The ophthalmologists and nephrologists who came to see her also didn't know what syndrome she had. Their fellows did literature searches, and included the one or two articles in her chart. I found this process fascinating, because we didn't know.

That's the part of me that is fascinated by TBD medicine. Because of what we don't know.

Well, I clearly don't know, and just as clearly others do-----and I hope to learn from you. God willing, when I get my son well and he's back on course, I hope to learn a lot more and put it into practice treating others stricken with this horrible illness.

Sincerely,
S.D. Rosenberg, MD
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Touko 16, 2011 10:13


"Viime kesänä 3-vuotias Colin McMahon alkoi käyttäytyä oudosti. Hän ei kyennyt kohdistamaan huomiotaan oikein, hän pyyhki käsillään kasvojaan kekskeytymättä ja oli erittäin ahdistunut, hän ei kyennyt esim. menemään huoneeseensa yksinään. Borrelioosi on USA:ssa yleisin hyönteisten välittämä sairaus. Bakteeria levittävät hyttyset, punkit ja kirput. Uusia tautitapauksia arvioidaan olevan 20 000 vuodessa. Diagnosoimattomien tapausten määrä on todennäköisesti erittäin suuri.

Tautitapauksia on eniten ikäryhmissä 55-69 ja 5-14. Borrelioosin oireet ovat moninaiset jonka vuoksi niitä on vaikea tunnistaa esim. lapsissa, sanoo tri Kari Bovenzi joka hoitaa Borrelioosiin sairastuneita lapsia. Lapsille on vaikeaa kertoa oireistaan eivätkä he tiedä mikä on epänormaalia.

Harva on nähnyt punkkia ihollaan ja ihomuutos tulee vain noin 7%:lle. Sen lisäksi borreliatestit ovat epäluotettavia. On vaikea saada selville oireiden todellista syytä. Borrelia-bakteeri menee mihin tahansa elimeen, myös aivoihin jossa se aiheuttaa laajan oireiden kirjon esim. keskittymisvaikeuksia, muistiongelmia, ärtyneisyyttä, uupumusta, kuumetta, kipuja, puhevaikeuksia, kasvohalvauksen jne, sanoo Bovenzi.

Borrelia-bakteerin aiheuttamat oireet diagnosoidaan usein virheellisesti esim. tarkkaavaisuushäiriöksi, erilaisiksi käyttäytymisongelmiksi, jopa autismiksi.

Bovenzi järjesti luennon Borrelioosista käytännön työtä tekeville lääkäreille mutta paikalle saapui vain muutamia lääkäreitä. Bovenzin mukaan lääkäreiden tulee lisätä tietojaan Borrelioosista. Borrelia-bakteerin osuus potilaiden oireisiin tulee huomioida entistä paremmin.

Teini-ikäinen Allison Accetella alkoi voida huonosti. Hänellä oli toistuvia kuumeita, hän nukkui 14-16 tuntia vuorokaudessa, nivelet kipeytyivät ja kävely vaikeutui. Hänen täytyi lopettaa urheileminen. Lääkäreiden mukaan Allison oli masentunut ja kuvitteli oireensa. Syyskuussa Allison heräsi eräänä aamuna kovaan kasvokipuun. Kasvojen vasen puoli oli halvaantunut - tyypillinen oire Borrelioosissa.

Laboratoriotestit vahvistivat kliinisen diagnoosin. Allison sai 3 viikon antibioottihoidon. Hoito ei auttanut.

Borrelioosin hoidossa on toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Amerikan infektiolääkärien yhdistyksen (IDSA) jäsenistä osa suosittelee lyhyitä hoitoja, Kansainvälinen Borrelioosijärjestö suosittelee hoitojen jatkamista kunnes potilas voi hyvin.

Allison kävi usean infektiolääkärin vastaanotolla eri puolilla maata. Häntä kehotettiin hakeutumaan psykologiseen arviointiin. Yksi kehotti häntä syömään enemmän vihanneksia ja nukkumaan vähemmän. "Oli erittäin turhauttavaa kun oireisiini ei uskottu, hän sanoo."

Viimein Allison tapasi tri Bovenzin joka aloitti antibioottihoidot uudelleen. Nyt Allison kykenee taas kävelemään. Myös Colin saa antibiootteja ja voi 90% paremmin. Colinin äiti on perustanut valtakunnallisen Borrelioosijärjestön Borrelioosiin sairastuneille perheille (info@childrenslymenetwork.org).

Borrelia-bakteerin aiheuttamia oireita lapsissa: Esim. ihomuutos (ei tarvitse olla rengasmainen, muutkin ihomuutokset ovat mahdollisia), nuhaoireet, päänsärky, niskajäykkyys, lihaskivut, nivelkivut, uupumus, ruokahaluttomuus, kipeä kurkku, turvonneet rauhaset, neurologiset ongelmat, silmäoireet, heikotus, keskittymisvaikeus, ahdistus, pakko-oireet jne."


http://www.timesunion.com/local/article ... z1MKLKRI9T
Lyme disease: Focus on a shadowy ailment

Pediatrician seeks to raise awareness of prevalence of Lyme disease among youth

By CATHLEEN F. CROWLEY Staff writer

Updated 09:24 a.m., Thursday, May 12, 2011

Last summer, 3-year-old Colin McMahon started acting strange. He couldn't focus, he swiped his hands over his face nonstop, and he became anxious -- to the point where he wouldn't go into a room by himself.

Colin's parents finally figured out what was wrong: The boy had Lyme disease.

Lyme is the most common of all the diseases in the United States transmitted by mosquitoes, ticks and fleas, with approximately 20,000 cases reported each year nationally. New York has the second-highest rate of Lyme in the United States, with nearly 6,000 cases reported in 2009. Public health officials say the number of undiagnosed cases is probably higher than that.

Most illness occurs in June, July and August, when the infected ticks are most active. Bartholomew Forlano, a veterinarian at the Glenville Veterinary Clinic, said this year's cool, wet spring is the perfect climate for ticks, and he is seeing many of the critters in his practice.

The incidence of Lyme among humans is highest in two age groups: adults between 55 and 69 and children between 5 and 14, particularly boys.

"He was so young, and I thought he was going through a phase," said Darlene McMahon, Colin's mother, who lives near Plattsburgh.

Lyme symptoms come in many forms and are hard to pin down in children, said Dr. Kari Bovenzi, an Albany pediatrician who treats many kids with the ailment.

Children have trouble explaining their symptoms and don't have a reference point for what is normal, Bovenzi said. The tick itself is rarely seen and the bull's-eye rash associated with Lyme only appears in 7 percent of cases, she said. On top of that, tests for Lyme are unreliable.

"It's tricky to prove what is going on," Bovenzi said.

Lyme can attack any organ in the body, including the brain, leading to a befuddling spectrum of symptoms in children that might include poor concentration, short-term memory problems, irritability, fatigue, fever, body pain, speech problems, facial paralysis and seizures.

Consequently, Lyme has been misdiagnosed as attention deficit disorder, behavioral problems and even autism, Bovenzi said.

The pediatrician has organized lectures aimed at training physicians about Lyme, but only a handful of doctors showed up.

She said pediatricians need to be educated about the disease, especially in New York where Lyme is widespread. And if they have a patient with inexplicable symptoms, "You better think about Lyme."

Doctors told Allison Accettella that she was depressed, and that her aches and pains were in her head.

But the Saratoga Springs teenager knew something was wrong physically. Last summer, she started sleeping 14 to 16 hours a day, she had reoccurring fevers, and her joints hurt so much she could barely walk. Allison gave up lacrosse, a sport she loved, and had to be tutored at home because she physically couldn't make it to Saratoga Springs High School.

In September, Allison woke up with an excruciating pain in her face. The left side of her face was paralyzed, a sign of Bell's palsy and a trademark of Lyme disease. Blood tests confirmed that she had Lyme, and Allison was put on three weeks of antibiotics, the mainstream treatment for the illness. It didn't help.

There is a split in the medical community over Lyme disease. The Infectious Disease Society of America recommends treating suspected Lyme cases with a short course of antibiotics and, if the symptoms persist, with another four weeks of antibiotics. The International Lyme and Associated Diseases Society recommends longer courses of antibiotics that end when the patient feels better.

Allison went to several infectious disease experts across the state. They told her she needed a psychological evaluation. One instructed her "to eat more vegetables and stop sleeping so much."

It broke her heart.

"It was so upsetting that nobody believed me," she said.

Then Allison found Dr. Bovenzi, who put her back on antibiotics. Allison is walking again and attends school as much as she can in addition to receiving home tutoring.

Colin is also on antibiotics and 90 percent of his symptoms are gone, his mother said. McMahon has started a national group to connect families of children infected by Lyme and educate people about the variety of symptoms that accompany the disease. The group is called the Children's Lyme Disease Network and can be reached at info@childrenslymenetwork.org.

"Our hope is to really promote awareness, specifically for children," McMahon said.

Reach Cathleen F. Crowley at 454-5348 or ccrowley@timesunion.com. Visit her blog at http://blogs.timesunion.com/healthcare

Staying healthy

Tips for preventing Lyme disease in children:

At the end of the day, remove clothing outside the bedroom to prevent a tick on the clothing from finding its way to the child.

Check the skin for ticks, particularly the underarms, belly button, groin, back of the head, and in and around the ears.

Avoid leaf piles and stacks of wood.

When outdoors, wear long sleeves and tuck pants into socks. Ticks can be spotted more easily on light colored clothing.

Walk on cleared paths and pavement through wooded areas and fields when possible.

Use insect repellent safely. The American Academy of Pediatrics says repellant with DEET should not be used on infants under 2 months old.

Shower after all outdoor activities. It may take up to four to six hours for ticks to attach firmly to skin. Showering will help remove unattached ticks.

Symptoms of Lyme in children: Bull's-eye rash, any rash, flu-like symptoms, headache, stiff neck, muscle aches, joint pain, fatigue, poor appetite, sore throat, swollen glands, joint selling, neurological problems, skin disorders, eye problems, weakness, problems with coordination, poor concentration, anxiety, and obsessive-compulsive behaviors.


Source: Centers for Disease Control and Prevention, Children's Hospital Boston and Dr. Kari Bovenzi


Read more: http://www.timesunion.com/local/article ... z1MKLKRI9T
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Su Touko 29, 2011 11:01

Borrelia-bakteeri voi aiheuttaa polvitaivekystan ns. Bakerin kystan/ popliteaali kystan. Tutkimuksessa neljällä lapsella todettiin Bakerin kysta polvitaipeessa.

Allaolevan suomalaisen terveyskirjaston artikkelissa oireen mahdolliseksi aiheuttajaksi ei ole osattu mainita borrelia-bakteeria.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=dlk00906


Bakerin kystan syyt

Aikuisella kysta on nivelside- tai nivelkierukkavamman, nivelrikon, niveltulehduksen kuten reuman tai muun polvinivelen nesteilyä aiheuttavan sairauden seuraus. Lapsilla Bakerin kysta voi olla synnynnäinen tai nivelsairauden (tavallisimmin reuma) seuraus.

Bakerin kystan oireet

Yleisimmin Bakerin kysta ilmenee keski-iässä. Bakerin kysta ei aina aiheuta mitään oireita, tällöin ongelma polvitaipeessa näkyvä pullistuma. Kun kipua esiintyy, se on yleensä lievää. Joskus kysta voi aiheuttaa voimakkaita kipuoireita, kuumottaa, pingottaa ja estää polven liikuttelua. Rasituksen jälkeinen kipu ja arkuus sekä vajaaksi jäävä ojennus- tai koukistusliike on myös tavallisia Bakerin kystan seurauksia.

Polvitaipeessa on usein täyteläisyyden tunnetta. Suuri Bakerin kysta voi kivuliaasti painaa polvitaipeen hermoa ja estää myös laskimoverenkiertoa sekä puhjetessaan aiheuttaa pohkeeseen kiputilan ja alaraajan turvotuksen, joka muistuttaa syvää laskimotukosta.



Lyme Disease Presenting as Popliteal Cyst in Children.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/quer ... med_docsum

J Pediatr Orthop. 2006 November/December;26(6):725-727.

* Magee TH, * Segal LS, * Ostrov B, * Groh B, * Vanderhave KL.

From the *Department of Orthopaedics and Rehabilitation, daggerDivesion of Pediatric Orthopaedics, double daggerPediatric Rheumatology and Rheumatology, Milton S. Hershey Medical Center, The Pennsylvania State University College of Medicine, Hershey, PA.

Lyme disease is the most common tick-borne disease in North America. Our review of the literature found few reports of Lyme disease presented in the orthopaedic literature. However, Lyme disease presenting as a popliteal cyst, with or without rupture, is rarely reported. We present 4 cases of Lyme disease that initially presented to our pediatric orthopaedic clinic for treatment of a popliteal cyst. The early diagnosis and treatment of Lyme disease may help prevent the often-devastating long-term sequelae of Lyme disease. The goal of this article is to increase the awareness of Lyme disease presenting in children as a popliteal cyst.

Popliteal cysts...From:http://www.genou.com/anglais/poplitealcyst/poplitealcyst.htm
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Ma Touko 30, 2011 08:21

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/u ... nnumero#s2

Duodecim
1999;115(4):413
Terho Heikkinen
Lehdistöreferaatit

Borrelia-artriitin pitkäaikaisennuste

Lymen taudin keksimisen jälkeen huomattava osa aiemmin reumana pidetyistä lasten niveltulehduksista onkin paljastunut borreliainfektion myöhäisiksi ilmentymiksi. Lymen artriitin pitkäaikaisennusteesta lapsilla on kuitenkin olemassa hyvin vähän tietoa. Yhdysvalloissa Connecticutin osavaltiossa tautia esiintyy runsaasti, ja siellä on nyt tehty selvitys vuosina 1982?91 Lymen artriittiin sairastuneiden 90 lapsen vaiheista 2?12 vuotta taudin toteamisen jälkeen (seuranta-ajan mediaani seitsemän vuotta). Vain 19:llä näistä lapsista oli todettu alkuvaiheen erythema migrans. Polvinivel oli ylivoimaisesti yleisimmin sairastunut nivel; 90 %:lla lapsista todettiin artriitti ainakin toisessa polvessa. Lapsista 85 oli hoidettu erilaisilla antibiooteilla, 17 suonensisäisillä. Viisi lasta ei ollut saanut lainkaan antibioottihoitoa. Tutkimuksessa todettiin, että noin puolella lapsista ensimmäinen artriittiepisodi jäi myös ainoaksi ja puolella esiintyi toistuvia artriitteja jopa useiden vuosien ajan. Kahdelle lapselle kehittyi krooninen niveltulehdus, ja heille tehtiin synovektomia. Tutkimusajankohtana yhdelläkään lapsella ei ollut enää todettavissa aktiivista niveltulehdusta. Neljällä lapsella esiintyi lieviä muskuloskeletaalisia vaivoja, mutta näiden yhteys sairastettuun Lymen artriittiin jäi avoimeksi. (Pediatrics 1998; 102: 905).
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » Pe Elo 26, 2011 10:54

Keskushermostotulehduksia: Lapsilla esiintyy aiemmin oletettua useammin borrelia-bakteerin tai puutiaisaivokuumeviruksen aiheuttamia keskushermostotulehduksia. Oireet ovat usein epätyypillisiä eikä niiden aiheuttajaksi osata epäillä esim. borrelia-tartuntaa.
Oireina voi esiintyä esim. voimakasta väsymystä, päänsärkyä jne.



Pediatric tick-borne infections of the central nervous system in an endemic region of Sweden: a prospective evaluation of clinical manifestations.

Sundin M, Hansson ME, Engman ML, Orvell C, Lindquist L, Wide K, Lidefelt KJ

Eur J Pediatr 2011 08 13

Tick-borne encephalitis (TBE) and neuroborreliosis (NB) are well-known central nervous system (CNS) infections in children. Childhood tick-borne CNS infections are generally described as mild conditions. However, this view has recently been challenged, and the natural course, including potential sequelae, has been debated. If the diseases present with nonspecific symptoms and signs, some children may elude diagnosis.

This study estimates the incidence of symptomatic tick-borne CNS infections in children under medical care and describes the spectrum of manifestations.
One hundred twenty-four children with neurologic symptoms attending the Pediatric Emergency Department were included prospectively. Anti-TBE virus and anti-Borrelia serology results were analyzed together with inflammatory parameters in the blood and cerebrospinal fluid.
Nearly one fourth of the children with neurologic symptoms were diagnosed with a tick-borne CNS infection (TBE, n = 10 [8%] and NB, n 21 [16.8%]). In general, these children displayed an indistinct medical history and presented with nonspecific signs such as malaise/fatigue and headache. Diagnosis was based on analysis of acute and convalescent sera. Blood inflammatory parameters were nonspecific and did not contribute to the diagnostics.

Conclusion: Pediatric tick-borne CNS infections are unexpectedly common and should be considered in children with unspecific and unexplained acute CNS-related symptoms.
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » To Syys 22, 2011 19:48

Tri Jones on tunnettu amerikkalainen lastenlääkäri. Hänen sivuillaan mainitaan mm seuraavia borrelioosioireita lapsilla:
nielemis/imemisvaikeuksia, hampaiden puremista yhteen, nivelkipuja, nestettä nivelissä, luustokipuja, kihdin tyyppisiä kipuja varpaissa, lihasnykäyksiä, jalka tai lonkkakipua, "kasvukipua", kantapääkipua, "karppaali tunneli" syndrooma jne

https://sites.google.com/site/drjoneskids/faq-answers


"Other noted problems include: T.M.J., difficulty swallowing or
chewing, tooth grinding, arthritis (in small joints of fingers and larger, weight
bearing joints), Osgood-Schlatter's Syndrome (water on the knee), bone pain,
gout-like pain in toe, muscle spasms to the point of dislocating joints and tearing
muscle tissue, leg and hip pain, "drawing up" of arms, "growing pains" in children,
tendonitis, heel pain, carpal tunnel syndrome, and paravertebral lumbosacral
muscle strain/spasm."


soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja soijuv » To Syys 22, 2011 19:51

Lonkkakipua (2011)

Primary lyme arthritis of the pediatric hip.

Glotzbecker MP, Kocher MS, Sundel RP, Shore BJ, Spencer SA, Kasser JR

J Pediatr Orthop 2011 09; 31 (7): 787-90

Lyme arthritis most commonly affects the knee. It is not commonly considered in the differential diagnosis of monoarticular hip pain. There are only a few case reports describing Lyme disease presenting with isolated hip involvement. The purpose of this study is to review our experience with primary Lyme arthritis of the hip.
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

ViestiKirjoittaja Sailairina » Ma Tammi 16, 2012 19:13

Duodecim 18/1992

Lasten elimensiirrot Suomessa
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
1992;108(18):1631
Mauri Leijala, Christer Holmberg, Ari Harjula, Krister Höckerstedt ja Kaija Salmela
Alkuperäistutkimukset


... "Lastenklinikassa on vuoden 1991 loppuun mennessä tehty kolme sydämensiirtoa. Ensimmäinen tehtiin 14-vuotiaalle potilaalle, jolle oli aikaisemmin vuonna 1984 suoritettu vaikea sydänleikkaus (Fontan) yksikammioisen sydämen vuoksi. Sydämensiirron jälkeen potilas toipui hyvin, ja hänet kotiutettiin viiden viikon kuluttua leikkauksesta. Toinen sydämensiirto suoritettiin 2.5-vuotiaalle restriktiivistä kardiomyopatiaa sairastavalle pikkulapselle. Potilas voi hyvin siirron jälkeen. Kolmas sydämensiirto suoritettiin laajentavaa kardiomyopatiaa (borrelioosi) sairastavalle 13-vuotiaalle lapselle, ja tämäkin potilas on palannut normaaliin elämään." ...
Sailairina
 
Viestit: 682
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2009 16:04
Paikkakunta: Kaarina

ViestiKirjoittaja soijuv » Ti Helmi 21, 2012 10:32

Lymen borrelioosin aiheuttama molemminpuolinen kasvohalvaus
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
1995;111(11):1045
Miikka Peltomaa
Tapausselostukset

Lymen borrelioosin tavallisin yksittäinen neurologinen oire on perifeerinen kasvohalvaus. Lapsella se on suhteellisen harvinainen. Lymen borrelioosi on todettu etenkin kesä-syyskuukausina tavalliseksi lapsen kasvohalvauksen syyksi. Artikkelissa kuvataan potilas, jonka elokuussa ilmaantunut kasvohalvaus kehittyi molemminpuoliseksi ja jolla halvaukseen liittyi mikrobilääkitystä vaatinut meningoenkefaliitti.

Äkillinen perifeerinen kasvohalvaus on tavallisin yksittäinen aivohermon toimintahäiriö. Kasvohalvauksen ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä. Aikuisilla ilmaantuvuus on suunnilleen sama kuin avohoitopneumonian eli 15?40/100 000/v. Lapsilla oire on selvästi harvinaisempi. Saksalaisessa tutkimuksessa ilmaantuvuudeksi todettiin alle 14-vuotiailla 7/100 000/vuosi (Christen ym. 1993). Yli puolessa tapauksista aiheuttaja jää tuntemattomaksi, jolloin oiretta kutsutaan Bellin pareesiksi. Kuvaan potilaan, jonka kasvohalvaus oli epätyypillinen ja parani mikrobilääkityksellä.
Oma potilas

Potilas on 16-vuotias aiemmin terve poika. Hän hakeutui 25. elokuuta 1994 koululääkärin vastaanotolle edellisenä päivänä alkaneen kasvojen vasemman puolen lihasheikkouden vuoksi. Koululääkäri lähetti potilaan keskussairaalan päivystyspoliklinikkaan, mistä hänet ohjattiin edelleen HYKS:n korvaklinikan poliklinikkaan 26.8. Sinne tullessa potilaalla todettiin ilmelihasten heikkous vasemmalla kaikkien kasvohermon päähaarojen alueella. Korvien, nenän ja kurkun tila todettiin normaaliksi. Äänirautakokeiden tulokset olivat normaalit. Kasvohermon toimintahäiriön lisäksi aivohermotutkimuksessa todettiin vasemmalla sarveiskalvon tuntopuutos, joka sopi trigeminusheikkouteen. Audiogrammi oli normaali, ja kasvohermon elektroneurografiassa todettiin vasemmalla 41 % heikompi vaste kuin oikealla.

Potilas kertoi kymmenen päivää aiemmin ilmaantuneista lihassäryistä; iho oli tuntunut kiristävältä, ja "joka paikka oli ollut kipeä". Tätä kolme viikkoa aiemmin potilaalla oli olllut kolmen päivän mittainen kova kuumeinen päänsärky-episodi.

Viikonlopun vuoksi jatkotutkimukset tehtiin maanantaina 30. elokuuta. Samana iltana potilaan jo kotiuduttua tutkimuksista ilmaantui perifeerinen kasvohermohalvaus myös oikealle puolelle. Lisäksi potilas kärsi lisääntyvästä lihassärystä sekä keskittymisvaikeuksista.

Seerumin CRP-pitoisuus oli 22 mg/l, hemoglobiinipitoisuus 133 g/l ja leukosyyttimäärä 9.1 × 109/l. Seerumista tehty Treponema pallidum -hemagglutinaatiotesti (TPHA) antoi kielteisen tuloksen. Punkkienkefaliittivasta-ainetestien (HI- ja ELISA-tekniikoilla) tulokset olivat myös negatiiviset. Seerumin borreliavasta-aineet mitattiin ELISA-menetelmällä flagella-antigeenia käyttäen (Dakopak), ja titterit olivat vahvasti suurentuneet: 18 000 (IgM) ja 6 500 (IgG). Likvorissa ei todettu erytrosyyttejä, leukosyyttejä oli 86 × 106/l, proteiinia 1 421 mg/ml; IgG-indeksi oli 0.68 ja Borrelia-vasta-ainetitterit olivat suurentuneet: 1 300 (IgM) ja 310 (IgG). Polymeraasiketjureaktiolla (PCR) tutkittuna seerumi, likvori ja kainalosta otettu ihopala punkinpäineen antoivat Borrelia burgdorferin suhteen negatiivisen tuloksen. Likvorin herpes simplex -PCR:n tulos oli negatiivinen. EKG oli normaali.

Potilas oli viettänyt kesälomansa Ahvenanmaalla ja äiti muisti punkin purreen poikaa vasempaan kainaloon 3. tai 4. heinäkuuta eli kolme viikkoa ennen kuumeen ja päänsäryn ilmaantumista. Mitään ihottumaa punkin pureman jälkeen ei ollut nähty, mutta samalta saarelta tunnetaan useita viime vuosien borrelioositapauksia. Paikasta, mihin punkki oli lähes kaksi kuukautta aiemmin purrut, löydettiin vieläkin punkin pään kappale.

Potilaalle aloitettiin 1. 9. keftriaksonihoito (2.0 g kerran päivässä laskimoon kahden viikon ajan). Kuuden tunnin kuluttua lääkehoidon aloittamisesta potilaalle ilmaantui lihassärkyä ja lyhytkestoinen korkea kuume (38.6 -C). Hänen vointinsa kohentui nopeasti lääkityksen aloittamisen jälkeen, ja ensimmäisen sairaalassa vietetyn yön jälkeen hän vain kävi siellä saamassa lääkkeensä. Laskimon paikallista ärtymistä lukuun ottamatta lääkitys sujui ongelmitta, ja sen päättyessä kasvohalvaus oli molemmilta puolilta lähes parantunut, lihassäryt olivat poissa, ja väsymys oli vähentynyt ja keskittymiskyky palautunut.

Seurantakäynnillä 21. 9. potilaan yleiskunnon todettiin palautuneen normaaliksi. Kasvohalvauksista oli jäljellä enää vähäinen heikkous vasemmassa suupielessä. Seerumin borreliavasta-ainetitterin todettiin olevan pienenemässä (IgM 8 100 ja IgG 3 500). Potilaan seuranta HYKS:n korvaklinikan borrelioosipoliklinikassa jatkuu.
Pohdinta

Lymen borrelioosi on tuore tulokas äkillisen kasvohalvauksen tunnettujen aiheuttajien joukkoon. Vaikka borrelioosin taudinkuva on tunnettu toista sataa vuotta, onnistuttiin taudin aiheuttava spirokeetta Borrelia burgdorferi eristämään vasta kymmenkunta vuotta sitten (Burgdorfer ym. 1982). Taudin etiologian selvittyä on opittu tuntemaan sen oireiden monimuotoisuutta (Viljanen ja Lehtinen 1992).

Kasvohalvaus on todettu tavallisimmaksi yksittäiseksi neurologiseksi oireeksi Lymen borrelioosia potevilla (Clark ym. 1985). Kasvohalvauspotilaista 20 %:lta on löydetty vasta-aineita Borrelia burgdorferia vastaan (Åsbrink ym. 1985). Laurikaisen ym. (1990) turkulaistutkimuksessa 6.5 %:lla (5/77) äkilliseen perifeeriseen kasvohalvaukseen sairastuneista todettiin suurentuneita määriä Borrelia burgdorferi -vasta-aineita. Lapsilla borrelioosi on todettu selvästi useammin kasvohalvauksen syyksi kuin aikuisilla. Saksalaisessa monikeskustutkimuksessa alle 14-vuotiaista lapsista kolmanneksella (25/76) kasvohalvauksen syyksi paljastui borrelioosi. Kesän ja syksyn aikana ilmaantuneista kasvohalvauksista borrelioosi aiheutti puolet. Jokainen molemminpuolinen kasvohalvaus oli borrelioosin aiheuttama, samoin jokainen kasvohalvaus, johon liittyi tulehdusmuutoksia likvorissa (Christen ym. 1993). Dotevallin ym. (1994) ruotsalaisessa aineistossa kesä-syyskuun ajalta kahdella kolmanneksella (16/26) lapsista diagnoosi oli varma tai hyvin todennäköinen borrelioosi.

Oman potilaani kasvohalvaus sopi ajallisesti borrelioosin aiheuttamaksi. Borrelioosin aiheuttamien kasvohalvausten esiintymishuippu ajoittuu tyypillisesti loppukesään. Yleensä alle puolet potilaista muistaa jälkeenpäin punkin pureman, ja noin joka toinen on havainnut borrelioosille tyypillisen erythema migrans -ihottuman. Ihottumaa ei havaittu kuvaamallani potilaalla. Punkin purema tai tautia edeltänyt oleskelu endeemisellä alueella johdattavat monesti diagnoosin jäljille. Suomessa endeemisenä borrelioosialueena pidetään yleisesti Ahvenanmaata ja rannikkoseutua. Tuoreet punkkitutkimukset sekä Sisä-Suomesta todetut tautitapaukset osoittavat kuitenkin borreliaa kantavia punkkeja esiintyvän runsaasti myös rannikkoalueiden ulkopuolella. (J Junttila, julkaisematon havainto).

Molemminpuolinen kasvohalvaus, lähes patognomoniseksi kuvattu löydös borrelioosin aiheuttamassa lapsen kasvohalvauksessa, varmisti oman potilaani tapauksessa entisestään vahvaa borrelioosiepäilyä. Potilaan keskushermosto-oireet, levottomuus ja keskittymiskyvyn huononeminen viittaavat yhdessä likvorin pleosytoosin ja proteiinipitoisuuden suurentumisen kanssa borrelioosin liittyvään meningoenkefaliittiin. Lääkehoidon alussa potilas sai kuumereaktion. Tämä Herxheimerin reaktio on tyypillinen aloitettaessa syfilispotilaiden penisilliinihoitoa, ja sitä on kuvattu esiintyvän mikrobilääkityksen yhteydessä 2 %:lla Lymen neuroborrelioosia potevista (Christen ym. 1993).

Punkin purema, oleskelu endeemisellä borrelioosialueella ja seerumin lisääntyneet borreliavasta-aineet sopivan oireen yhteydessä antavat aiheen epäillä borrelioosia. Nämä seikat eivät kuitenkaan vielä varmista diagnoosia. Riski saada borrelioosi yksittäisestä punkin puremasta on endeemiselläkin alueella suhteellisen pieni. Tästä syystä punkin puremien hoitamiseen profylaktisella antibioottilääkityksellä ei katsota olevan aihetta (Shapiro ym. 1992). Jos pureman jälkeen ilmaantuu epäilyttäviä iho-oireita tai flunssan kaltaisia yleisoireita, kuten särkyjä tai kuumetta, on potilaan kuitenkin syytä hakeutua lääkärin tutkittavaksi.

Suomessa puutiaisen levinneisyysalueella asuu valtaosa väestöstä, joten kuka tahansa meistä saattaa kohdata borrelian infektoiman puutiaisen omassa elinpiirissään. Tartunnan voi saada myös matkaillessa kotimaassa ja ulkomailla. Se, että Lymen borrelioosin oireet sopivat usein monien tavallisempien tautien aiheuttamaksi, edellyttää kliinikolta taudin aktiivista epäilemistä.

Borreliaserologia ei ole ongelmatonta. Vääriä positiivisia vasta-ainelöydöksiä saavat aikaan mm. Ebstein-Barrin viruksen aiheuttama infektio, reumatekijä, kuppa ja suun spirokeettojen aiheuttamat ristireaktiot. Vasta-aineiden puuttuminen ei myöskään sulje pois borrelioosia. Seronegatiivisuus näyttää jopa liittyvän erityisen rajuun borreliainfektioon. Serologian osuvuutta voidaan parantaa immunoelektroforeesilla ("Western-blotting") ja toivon mukaan uusien spesifisempien antigeenien tullessa käyttöön tulevaisuudessa.

Geenimonistusmenetelmä eli polymeraasiketjureaktio (PCR) on tarkka ja herkkä menetelmä borreliaspirokeetan genomin osoittamiseksi kudosnäytteestä (Ranki-Pesonen 1994). Menetelmä on hyvä lisä borrelioosin diagnostiikkaan, mutta sen laajempaa käyttöönottoa hidastavat toistaiseksi työvaltainen ja vaativa tekninen suoritus sekä riittävän edustavan näytteen saaminen potilaasta. Edustavan näytteen saamisen ongelma on ominainen borrelioosille, jossa suhteellisen vähäinen mikrobimäärä elimistössä aiheuttaa taudin.

Alkuvaiheen borrelioosi erythema migrans-ihottumineen paranee hyvin suun kautta otettavalla fenoksimetyylipenisilliinillä, amoksisilliinillä tai doksisykliinillä. Penisilliineistä käytämme HYKS:n korvaklinikassa amoksisilliiniä sen varmemman imeytymisen vuoksi. Kuurin pituu-deksi suositellaan 14 vuorokautta (Steere 1989). Erytromysiinin teho borrelioosissa on epävarma, eikä sitä suositella. Neuroborrelioosin hoidossa suun kautta otettava lääkitys on todettu riittämättömäksi ja laskimonsisäistä lääkitystä huonommaksi. Kroonisen ja neuroborrelioosin hoidossa keftriaksoni on havaittu bentsyylipenisilliinä paremmaksi (Dattwyler ym. 1988). Toisaalta bentsyylipenisilliini on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi lääkkeeksi lapsen neuroborrelioosin hoidossa (Christen ym. 1993). Kerran päivässä annettava ja näin polikliinisen hoidon mahdollistava keftriaksoni on käytännöllinen valinta neuroborrelioosin hoitoon. Keftriaksonin annos lapsen neuroborrelioosin hoidossa on sata milligrammaa painokiloa kohti, kuitenkin enintään 2 g/vrk, ja aikuisella 2 g/vrk laskimoon kahden viikon ajan. Kahden viikon keftriaksonikuurin on todettu aiheuttavan jopa puolelle lapsipotilaista kivien tai soran saostumista sappirakkoon ja osalle lapsista sappiperäistä kipua (Riccabona ym. 1993). Tämä sivuvaikutus johtaa harvoin lääkityksen keskeyttämiseen ja häviää kuurin loputtua.

Myöhäisvaiheen borrelioosin mikrobilääkehoidosta ei vallitse yksimielisyyttä. Tutkimuksen ongelmana on yhtenevien diagnostisten kriteerien puute. Osa huonoista hoitotuloksista johtuu eittämättä väärästä diagnoosista. Wahlbergin ym. (1994) tuoreessa suomalaistutkimuksessa päädyttiin suosittelemaan myöhäisvaiheen borrelioosin hoidoksi kahden viikon laskimonsisäisen keftriaksonikuurin jälkeen vielä oraalista amoksisilliinilääkitystä yhdistettynä probenesidiin (kummankin annos 500 mg × 3) tai kefadroksiilia (500 mg × 3) sadan päivän ajan.

Borrelioosin diagnostiikassa korostuvat klassiset menetelmät. Erilaisia laboratoriotutkimuksia on tarjolla useita, mutta silti diagnostiikan kulmakivet ovat anamneesi ja kliininen taudinkuva. Oman potilaani ikä, oire ja sen molemminpuolisuus sekä aiempi punkinpurema johdattivat epäilemään kasvohalvausta muuksi kuin idiopaattiseksi Bellin pareesiksi. Lapsen äkillistä perifeeristä kasvohalvausta tulee aina epäillä borrelioosin aiheuttamaksi. Koska lapsen kasvohalvauksen takaa löytyy usein keskushermoston borreliainfektio tulehdusmuutoksineen ja selkäydinnesteen vasta-ainelöydöksineen, on tärkeää tutkia jokaiselta ilman selvää syytä kasvohalvauksen saaneelta lapselta selkäydinnestenäyte, jotta mikrobilääkehoidon viivytyksetön aloitus varmistuisi.
Kirjallisuutta

Burgdorfer W, Barbour A G, Hayes S F, ym.: Lyme disease?a tick-borne spirochetosis? Science 216: 1317, 1982

Christen H J, Hanefeld F, Eiffert H, Thomssen R: Epidemiology and clinical manifestations of Lyme borreliosis in childhood. A prospective multicentre study with special regard to neuroborreliosis. Acta Pþdiatr 82 (Suppl 386): 1993

Clark J R, Carlson R D, Sasaki C T, ym.: Facial paralysis in Lyme disease. Laryngoscope 95: 1341?1345, 1985 Dattwyler R J, Volkman D J, Halperin J J, Luft B J: Treatment of late Lyme borreliosis?randomised comparison of ceftriaxone and penicillin. Lancet 1: 1191?1194, 1988

Dotevall L, Danielsson S, Kajser B, ym.: Borrelios vid facialpares hos barn. Läkartidningen 91: 1414?1419, 1994

Laurikainen E, Puhakka H J, Viljanen M, ym.: Perifeerisen kasvohalvauksen etiologia, hoito ja ennuste borrelia- ja virusvasta-ainelöydösten valossa. Duodecim 106: 1437?1441, 1990

Ranki-Pesonen M: Onko polymeraasiketjureaktio käytännön mikrobidiagnostiikkaa? Duodecim 110: 615?621, 1994

Riccabona M, Kerbl R, Schwinger W, ym.: Ceftriaxone-induced cholelithiasis-a harmless side-effect?. Klin Pädiatr 205: 421?423, 1993

Shapiro E D, Gerber M A, Holabird N B, ym.: A controlled trial of antimicrobial prophylaxis for Lyme disease after deer-tick bites. N Engl J Med 327: 1769?1773, 1992

Steere A C: Lyme disease. N Engl J Med 321: 586?596, 1989

Wahlberg P, Granlund H, Nyman D, ym.: Treatment of late Lyme borreliosis. J Inf 29: 255?261, 1994

Viljanen M, Lehtinen P T: Lymen borrelioosi. Duodecim 108: 846?856, 1992

Åsbrink E, Olsson I, Hovmark A, Carlsson B: Tick-borne spirochetes as cause of facial palsy. Clin Otolaryngol 10: 279?284, 1985

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/e ... usinnumero
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

Re: OIREITA

ViestiKirjoittaja soijuv » La Huhti 26, 2014 21:32

2.2013. 384 lasta joilla polvitulehdus. 67%:ssa tapauksista niveltulehduksen syynä oli borreliabakteeri.

Arthritis

December 2013- Over twice as many children had Lyme related arthritis affecting the knee than both septic arthritis and "other" causes of arthritis combined. And that was based on having to have a positive Lyme test!

"We identified 384 children with knee monoarthritis, of whom 19 (5%) had septic arthritis, 257 (67%) had Lyme arthritis and 108 (28%) had other inflammatory arthritis."

From the *Division of Emergency Medicine, Boston Children's Hospital; †Harvard Medical School, Boston, MA; ‡Johns Hopkins Medical School and Johns Hopkins Children's Center Baltimore, MD; ∥Division of Immunology, Boston Children's Hospital; §Division of Rheumatology, Immunology and Allergy, Brigham and Women's Hospital, Boston, MA; ¶Department of Orthopedics and Rehabilitation, Yale University School of Medicine, New Haven; and #Elite Sports Medicine, Connecticut Children's Medical Center, Farmington, CT; and **University of Melbourne School of Medicine, Melbourne, Australia.

Pediatr Emerg Care. 2013 Dec 20. [Epub ahead of print]
Synovial Fluid Findings in Children With Knee Monoarthritis in Lyme Disease Endemic Areas.

Deanehan JK, Nigrovic PA, Milewski MD, Tan Tanny SP, Kimia AA, Smith BG, Nigrovic LE.
Author information

Abstract

BACKGROUND:
Although Lyme and septic arthritis of the knee may have similar clinical presentations, septic arthritis requires prompt identification and treatment to avoid joint destruction. We sought to determine whether synovial fluid cell counts alone can discriminate between Lyme, septic, and other inflammatory arthritis.

METHODS:
We conducted a retrospective cohort study of children aged 1 to 18 years with knee monoarthritis who presented to 1 of 2 pediatric emergency departments located in Lyme endemic areas. We included children who had both a synovial fluid culture and an evaluation for Lyme disease.

Septic arthritis was defined as a positive synovial fluid culture or synovial fluid pleocytosis (white blood cell [WBC] ≥40,000 cells/μL) with a positive blood culture. Lyme arthritis was defined as positive Lyme serology without a positive bacterial culture.

All other children were considered to have other inflammatory arthritis. We compared the synovial fluid counts by arthritis type.

RESULTS:
We identified 384 children with knee monoarthritis, of whom 19 (5%) had septic arthritis, 257 (67%) had Lyme arthritis and 108 (28%) had other inflammatory arthritis.

Children with other inflammatory arthritis had lower synovial WBC and absolute neutrophil count, as well as percent neutrophils, than those with either Lyme or septic arthritis.

There were no significant differences in the synovial fluid WBC, absolute neutrophil count, and percent neutrophils for children with Lyme and septic arthritis.

CONCLUSIONS:
In Lyme endemic areas, synovial fluid results alone do not differentiate septic from Lyme arthritis. Therefore, other clinical or laboratory indicators are needed to direct the care of patients with knee monoarthritis.

PMID: 24365728 [PubMed - as supplied by publisher]
soijuv
 
Viestit: 3097
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16


Paluu LASTEN/NUORTEN BORRELIOOSI

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa