Miten vakuutan potilaalle, että hänellä ei ole borrelioosia?

Valvojat: Sailairina, Bb

Miten vakuutan potilaalle, että hänellä ei ole borrelioosia?

ViestiKirjoittaja soijuv » Ke Tammi 14, 2015 14:19

Lääkäripäivien satoa 9.1 2015

Miten vakuutan potilaalle, että hänellä ei ole borrelioosia?

(Kuva: Miikka Peltomaa)

http://www.laakaripaivat.fi/2015/media/ ... relioosia/

Ehkä on ensiksi hyvä kerrata, millä tavoilla en pysty vakuuttamaan:

1) Ei borrelioosia ilman puutiaispiston anamneesia

(fakta: puutiaispistot voivat jäädä huomaamatta)

2) Ei voi olla erythema migrans (EM,borrelioosin varhaisvaihe ihossa), koska ihottuma ei muodosta rengasta

(fakta: EM on väritykseltään jopa useammin homogeeninen kuin rengasmainen)

3) Ei voi olla EM, koska vasta-aineetkin vielä otettiin ja ovat negat

(fakta: EM-vaiheessa vielä 1–2 kk:n kohdallakin va-taso on joskus negat)

4) Ei levinnyttä borrelioosia ilman EM:a

(fakta: EM voi jäädä huomaamatta)

5) Talvella alkaneiden oireiden syy ei voi olla borrelioosi

(fakta: borrelioosioireisto voi manifestoitua mihin vuodenaikaan hyvänsä – kuitenkin käytännössä viimeistään ½-1 vuoden kuluessa infektion alusta)

Potilas voi tulla vastaanotolle kertoen, että hänellä on todettu borrelioosi näyttäen paperilta tuloksen testistä. On kuitenkin harhaanjohtavaa lähteä liikkeelle laboratoriotuloksesta, koska osa ihmisistä on aiemmin altistunut borrelialle eikä laboratoriotulos sen vuoksi pysty kertomaan, onko potilaalla infektio vai ei. Moninaisesta kliinisestä kuvasta huolimatta pohdinnassa on tärkeä lähteä liikkeelle potilaan oireistosta. Haastattelun jälkeen seuraavaksi tutkin potilaan ja sen jälkeen tarvitaan ns. lääkärin kliinistä silmää, johon luonnollisesti tarvitaan tietämys taudin luonteesta. Vasta kun on epäily ns. kliinisestä diagnoosista, mietitään vasta-ainetutkimusta tai sen tulosta, joka sitten joko tukee tai ei tue kliinistä epäilyä. Borrelioosiepäilyssä neurologisesti oireilevasta potilaasta on tärkeää tutkia selkäydinneste, koska siitä saadaan selville useitakin asioita, jotka eivät verinäytteistä selviä. Levinneen borrelioosin tavallisimmat ilmenemismuodot ovat vähäoireinen aivokalvontulehdus, kasvo- tai muu aivohermohalvaus, hermojuuritulehdus tai joskus pitkäaikaisempi keskushermostotulehdusoireisto. Muista kuin neurologisista oireista tavallisimmat levinneen borrelioosin oireet ovat niveltulehdus, sydämen sähköiset johtumishäiriöt ja tietynlaiset silmätulehdukset. Mikäli potilaalla on epämääräisempi oireisto, on jo lähtökohtaisesti hyvin epätodennäköistä, että oireet johtuisivat borreliainfektiosta. Vaikka potilaalta löytyisikin verikokeesta borrelia-vasta-aineita, ei niistä voi syyttää monenlaisia epämääräisiä oireita, jos kliininen kokonaiskuva ei ole borrelioosiin sopiva. Näin sen vuoksi, että valikoimattomasta väestöstä borreliavasta-aineita tutkittaessa niitä löytyy asuinpaikasta riippuen puutiaisalueilla n. 5–25 %:lla, eli merkittävä osa ihmisistä on jossain vaiheessa borreliaan törmännyt ja muodostanut sen seurauksena jonkinlaisen tason vasta-aineita. Lisäksi, jos oireita on jo esiintynyt yli 2 kk:n ajan ja vasta-ainetutkimus tässä vaiheessa on negatiivinen, on borrelioosi poissuljettu. Vasta-ainetutkimusmenetelmillä pystytään toteamaan jopa mitä borrelian eri osasia kohtaan vasta-aineita on muodostunut. Vaikka borrelia onkin ovela bakteeri, ei se pysty kokonaan ohittamaan elimistön immuunipuolustusjärjestelmää, joka on vastuussa vasta-aineiden muodostamisesta. Borrelioosi on hoitamattomana kroonisluonteinen infektio, ja koholla oleva vasta-ainetaso pysyy vuosien ajan hoitamattomassa tilanteessa. Borrelioosihoidon jälkeen vasta-ainetasot voivat toisinaan vuodessa laskea, mutta toisaalta myös jäädä jopa vuosiksi koholle, minkä vuoksi niitä ei yleensä ole kannattavaa hoidon jälkeen seurata. Levinneeseen borrelioosiin liittyy noin 10 %:lla merkittävä ns. reaktiivinen jälkioireisto, joka yleensä sammuu itsestään muutaman kuukauden kuluessa. Jälkioireiston tarkkoja mekanismeja ei vielä riittävästi tunneta, mutta on ilmeistä, että elimistön immunologisilla mekanismeilla on siinä pääasiallinen rooli. Tämän vuoksi hoidon jälkeisistä oireistoista ei voi käyttää nimitystä krooninen borrelioosi, mitä virheellisesti toisinaan käytetään.

Lisätietoja:

Jarmo Oksi, ylilääk, infektiolääkäri, prof, Tyks, TY

jarmo.oksi@utu.fi
soijuv
 
Viestit: 3114
Liittynyt: Ke Tammi 21, 2009 14:16

Paluu YLEISTÄ

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa